Massiivirakenne on terveellinen, kestävä ja ekologinen

Mitä tarkoittaa massiivirakenne? Massiivirakenne on sellainen rakenne, jossa yksi yhtenäinen rakennekerros huolehtii kaikista rakenteen keskeisistä tehtävistä. Museoviraston sanasto määrittelee sen näin: ”Massiivirakenteen kaikki rakennusosat kantavat kuormitusta”. Massiivirakenteita ovat esimerkiksi lamasalvosrakenne eli hirsiseinä sekä paikalla muurattu täystiiliseinä. Massiivirakenteista puhuttaessa tarkoitetaan lähinnä ulkoseinärakenteita. Ylä- ja alapohjien osalta tilanne on hieman toinen: ei ole yleensä mielekästä tehdä esimerkiksi yläpohjaa 60cm paksuna tiilirakenteena, koska kantavuus ei sitä edellytä, ja lämmöneristävyys voidaan turvallisesti toteuttaa luonnonmukaisen kevein eristein. Väliseinien osalta massiivisuus ei ole niin tärkeää kuin...
Lue lisää

Lisäainein terästettyä luonnollisuutta

Kerroin aiemmassa kirjoituksessani pellavaisten hirrenvälinauhojen muovisideaineesta. Nyt laajennan asiaa myös muihin luonnonmukaisina pidettyihin lämmöneristeisiin sekä hirren- ja karmivälitilkkeisiin. Käsittelen selluvillan, pellavaeristeen, turpeen ja lampaanvillaeristeen lisäaineita. Myöhemmin palaamme blogissamme tarkemmin näiden eristemateriaalien muihin ominaisuuksiin. Lisäaineista huolimatta, kaikki edellä luetellut eristeaineet soveltuvat hyvin perinteiseen hirsitaloon. Sen sijaan mineraalivillat, polypropeeni, uretaani, solumuovi ja vastaavat ovat markkinamiesten puheista huolimatta antiteesi luonnonmukaiselle, kosteutta sitovalle rakentamistavalle, joten niitä emme käsittele sen enempää. On myös eriste- ja tilkeaineita, joissa ei ole lisäaineita -...
Lue lisää

Mitä tarkoittaa hengittävä rakenne?

Hengittävä rakenne on yksi kiistellyimmistä ja väärinymmärretyimmistä ilmaisuista rakennusalalla. Tässä kirjoituksessa kerron, mistä on oikeasti kysymys – ja mistä ei. Kaiken takana on vesi. Aloitetaan perusteista. Veden kolme olomuotoa Vedellä on kolme olomuotoa: kiinteä (jää), neste (vesi) ja kaasu (vesihöyry). Myös lumi on jäätä. Jää on ”kuivaa” ja näkyvää. Nestemäinen vesi on ”märkää” ja näkyvää. Kaasu on ”kuivaa” ja näkymätöntä. On huomattava, että yleiskielessä puhumme usein vesihöyrystä, kun tarkoitamme aerosolia. Esimerkiksi pilvet ja sumu ovat aerosolia, siis pieniä nestepisaroita ilmassa. Ne eivät ole vesihöyryä. Vesihöyryä ei voi nähdä. Se on ilman osakaasu, siis ikään kuin osa ilmaa. Kosteuskonvektio...
Lue lisää

12 teesiä laadukkaaseen korjaamiseen – osa 2: Rakennusfysiikka

Olemme kirjoitussarjamme ensimmäisessä osassa käsitelleet arkkitehtonista laatua, rakennushistoriallista laatua, toimivuutta ja esteettömyyttä. Nyt vuorossa on kaksi rakennusfysiikkaan liittyvää teesiä: energiatehokkuus ja kosteusturvallisuus. 5. Energiatehokkuus Lain mukaan energiatehokkuutta on parannettava rakennuksen luvanvaraisen korjaus- ja muutostyön yhteydessä, jos se on teknisesti, toiminnallisesti ja taloudellisesti toteutettavissa. Tämä velvollisuus ei koske rakennuksia, joiden käyttö tarkoitukseensa vaikeutuisi kohtuuttomasti, jos energiatehokkuutta olisi parannettava. Toisin sanoen: korjausrakentamisessa energiatehokkuutta pyritään parantamaan, mutta monissa tilanteissa muut arvot, kuten rakennussuojelu, ohittavat energiatehokkuuden parantamisen. Olemme...
Lue lisää

12 teesiä laadukkaaseen korjaamiseen – osa 1: Arkkitehtuuri

Korjausrakentamiselle voidaan ja on syytäkin asettaa laatukriteerejä. Nimitettäköön niitä tässä teeseiksi. Vain kriteerit asettamalla voidaan luotettavasti arvioida korjauksen onnistumista. Osittain kyse on samoista teeseistä kuin uudisrakentamisessakin. Yleensä korjaamisessa tavoitteiden saavuttaminen on kuitenkin monimutkaisempaa, vaikeampaa ja enemmän soveltavaa osaamista vaativaa – siis kiehtovaa ja myönteisellä tavalla haastavaa. Aloitamme sarjamme neljällä ensimmäisellä teesillä: arkkitehtoninen laatu, rakennushistoriallisten arvojen turvaaminen, toimivuus ja esteettömyys. Engelin suunnittelemaa ja Lohrmannin täydentämää Helsingin tuomiokirkkoa on korjattu lukuisia kertoja - välillä lateksimaalilla. Viimeisin kattava, Vilhelm Helanderin suunnittelema...
Lue lisää

Rakennushistoriaselvitys – talon elämäkerta

Tässä kirjoituksessa kerrotaan, mikä on rakennushistoriaselvitys eli RHS, ja mitä hyötyä siitä voi olla. Mikä on rakennushistoriaselvitys? Entä rakennushistoriallinen selvitys? Rakennushistoriaselvityksessä tutkitaan rakennuskohteen historiaa, suunnittelu- ja muutosvaiheita ja nykytilaa. Se on talon tarina helppolukuiseksi, havainnollistavaksi ja innostavaksi koottuna. Selvitykseen on koostettu arkisto- ja kenttätöiden perusteella oleellinen tieto rakennuksesta ja sen lähiympäristöstä. Hyvä RHS antaa kokonaiskuvan rakennuksen vaiheista. Lisäksi rakennushistoriaselvitys kuvailee rakennuksen mahdollisimman objektiivisesti sen nykytilassa. Johtopäätökset kuten arvottaminen on selvästi erotettu omaksi osiokseen. Rakennushistoriaselvityksestä käytetään myös...
Lue lisää

Pekan puunpolttokoulu – osa 3: Yhden tikun ihme

Puunpolttokoulussa olemme käsitelleet aiemmin ekologisuutta ja hyvän polttopuun ominaisuuksia. Tässä kirjoituksessa esitän kokemuksiani ja käsityksiäni siitä, mitä itse polttotapahtumassa on huomioitava, jotta se saadaan vietyä onnistuneesti läpi. Sopivasti vetoa Palaminen tarvitsee palavaa ainetta, kuumuutta ja happea. Viimeksi mainitun oikea määrä on ensiarvoisen tärkeää: Riittämättömän palamisilman aikaansaama kitupoltto tuottaa saasteita, kuten pienhiukkasia ja häkää, ja nokeaa hormit. Liian kova veto puolestaan johtaa lämmön karkaamiseen harakoille. Uuneja on monenlaisia, ja vanhoissa uuneissa voi olla omat niksinsä. Vetoa voidaan säädellä niin tuhkaluukulla, tulipesän suuluukuilla ja niissä olevilla korvausilma-aukoilla kuin pelleilläkin....
Lue lisää

Pekan puunpolttokoulu – osa 2: Hyvän polttopuun DNA

Puunpolttokoulun ensimmäisessä osassa käsittelimme puunpolton ekologisuutta. Nyt on vuorossa oikean polttopuun valinta. Eri käyttökohteisiin on omat suosituksensa ja perusteensa. Avotakassa ei voi käyttää havupuuta pihkan aiheuttaman kipinöinnin takia. Savusaunaan sopii leppä, koska siitä ei tule kitkua. Tässä yhteydessä keskitymme kuitenkin puun polttamiseen lämmitysmielessä – siis varaavassa takassa. Metsästä klapeiksi Puunpolttokoulun ensimmäisessä osassa käsittelimme puunpolton ekologisuutta. Nyt on vuorossa oikean polttopuun valinta. Eri käyttökohteisiin on omat suosituksensa ja perusteensa. Avotakassa ei voi käyttää havupuuta pihkan aiheuttaman kipinöinnin takia. Savusaunaan sopii leppä, koska siitä ei tule kitkua. Tässä yhteydessä keskitymme...
Lue lisää

Pekan puunpolttokoulu – osa 1: Puulämmityksen ekologisuus

Puun pienpoltto herättää intohimoja puolesta ja vastaan. Aiheesta on kirjoitettu niin opaskirjoja kuin pamflettejakin. Haluan tällä kirjoitussarjalla tuoda oman näkökulmani keskusteluun. Käsitykseni on, että puunpoltto on oikein tehtynä, paitsi ekologista, myös välttämätöntä perinteisen hirsitalon rakennusfysikaalisen toiminnan varmistamiseksi. 4000 lämmityskerran kokemuksella Kirjoitukseni otsikon voi lukea myös kirjaimellisesti. Olemme kahdeksan vuotta asuneet alun perin kansakouluksi rakennetussa vanhassa hirsitalossa, jota lämmitämme ensisijaisesti puulla. Päivittäisessä käytössä on kaksi vanhaa pönttöuunia, yksi uudempi pystyuuni sekä kierrätysosista rakentamamme puuliesi, helli. Kovemmilla pakkasilla lämmitämme vanhaa leivinuunia. Näiden...
Lue lisää

Lisää puita kaupunkiin

Kaupunkien ja niitä reunustavien pientaloalueiden tiivistäminen on yksi kasvavien kaupunkiseutujen trendeistä. Tiivistäminen johtaa kasvullisten pintojen vähenemiseen, kun tilaa rakentamiselle napataan viheralueilta ja pihoista. Pienelle tontille ei mahdu edes yhtä isoa pihapuuta. Samaan aikaan hulevesien hallinnan tarpeet kasvavat, kun kovia pintoja on enemmän, eikä haihduttavia latvuksia ole samalla tavalla kuin aikaisemmin. Kaupunkipuista on monenlaista hyötyä Kaupunkisuunnittelussa tulisi lisätä katutilojen hyödyntämistä puiden kasvupaikkoina. Puurivit kaduilla voivat kantavan kasvualustan kanssa helpottaa katujen hulevesien hallintaa. Samalla kuivuudesta kärsivät puut  saadaan voimaan paremmin. Hyvinvoivat  puut tarjoavat monenlaisia luontohyötyjä kaupungin...
Lue lisää

Muovia vai luomua hirren väliin?

Perinnerakentaja: älä lue tätä kirjoitusta, jos haluat nukkua yösi hyvin. Olet varmaankin lähtenyt rakennusprojektiin ajatellen, että muovi on viimeinen asia jota seinääsi laitetaan. Silti lähes jokaisessa, käsin veistetyssäkin hirsitalossa on muovia joka puolella, hirsiseinän sisällä. Hirsien välissä tilkkeenä käytettävä pellavanauha pysyy nimittäin kasassa muovisideaineella. Muunlaista pellavanauhaa ei valitettavasti ole myynnissä. Tuoteselosteissa puhutaan kierrellen lämpökuidusta tai uusiokiinnityskuidusta, mutta yhtä kaikki muovista on kyse. Muovisideainetta käytetään kaikissa eristelevyissäkin, myös selluvilla-, turve- ja pellavalevyissä, mutta se on jo toisen kirjoituksen aihe. Onko muovisideaineiselle pellavanauhalle vaihtoehtoja...
Lue lisää

Lyhyt punavärin historiikki

Punaiselle keittomaalille, jota tuttavallisemmin kutsutaan punamullaksi, värin antaa luontaisesti maaperässä esiintyvä rautaoksidi. Myös keltaista maa-ainesta voidaan liettää maaperästä punamullan tapaan ja polttaa siitä punaisen sävyisiä pigmenttejä. Suomessa ei maavärejä enää lietetä. Teknisiä rautaoksidivärejä valmistetaan raudantuotannon sivutuotteina. Tällaisia ovat esimerkiksi Ruotsista tuodut Falun kaivoksen punavärit. Punaväriä voidaan valmistaa myös synteettisesti. Maapigmentit ovat myrkyttömiä, mutta osa kemiallisesti valmistetuista punaisista pigmenteistä on erittäin myrkyllisiä. Keittomaalin ensi askeleet Traaniin, eli hylkeen tai valaan rasvaan sekoitettu punaväri oli Suomen vanhinta rakennusmaalia. Tällaisella maalilla saatettiin tehdä...
Lue lisää

Märkätila hirsitaloon – yksi mahdollinen ratkaisu

Märkätilan rakentaminen hirsitaloon on haasteellista, kuten olemme aiemmassa blogitekstissämme todenneet. Tässä kirjoituksessa keskitymme ratkaisuihin. Olemme suunnitelleet viime vuosina useita uusia kylpyhuoneita vanhoihin hirsirakennuksiin noudattaen seuraavaa periaatetta. Nykyajan mukavuuksien alttarille on uhrattu yksi kokonainen huone, jonka hirsiseinien sisäpuolelle kylpyhuone on muurattu kivikonttina – eli huone huoneessa Museoviraston korjauskortti KK25:n tapaan. Materiaalinen kontrastisuus on osa märkätilan filosofista problematiikkaa, jonka pohdintaa vanhan talon korjaajan ei kannata pelätä. Älyllinen rehellisyys tuo ratkaisuihin varmuutta ja mielenrauhaa. Ilmaraon osalta olemme vastarannankiiskiä. Korjauskortissa esitettyyn märkätilakontin ja hirsiseinän...
Lue lisää

Märkätila hirsitaloon – ratkaisuyritysten homeinen historiikki

Märkätilan rakentaminen on osoittautunut ehkä vaikeimmaksi osa-alueeksi vanhan hirsitalon korjaamisessa. Ennen vanhaan hirsitalot tuhoutuivat usein liekkien ruokana. Nyt osaavimmatkin restauroijat ja timpurit ovat todellisen haasteen edessä, kun ratkaistavana on - vesi. Erillinen saunarakennus oli toimiva ratkaisu Perinteinen peseytymistila oli erillinen saunarakennus. Ulkohuussissa hoidettiin käymäläasiat. Hirsisauna toimi teknisesti, koska sitä osattiin käyttää oikein, se ehti kuivua käyttökertojen välissä, ja palveltuaan aikansa se voitiin purkaa tai korjata perusteellisesti ilman, että varsinainen asuminen häiriintyi. Pientaloissa ei siis käytännössä ollut märkätiloja ennen kuin sodan jälkeen yleistyi tapa toteuttaa peseytymis- ja aputilat...
Lue lisää

Hirsitaloja ei uhkaa purkaminen vaan korjaaminen – osa 1

Maamme niukkenevaa hirsirakennuskantaa ei nykyään uhkaa purkaminen samassa mitassa kuin aiempina vuosikymmeninä. Isompi uhka on korjaaminen. Hirsirakennuksen korjaaminen on viisas kulttuuriteko, mutta vain silloin kun se tehdään oikein. Hyvää tarkoittava mutta ymmärtämätön korjaaminen saattaa johtaa peruuttamattomiin vahinkoihin. Korjaushankkeella on yleensä useita tavoitteita, joista yksi tavallisimmista on energiatehokkuuden parantaminen. Tähän pyritään mm. uusimalla vanhoja ikkunoita ja muita rakennusosia. Lopputulos on yleensä surullinen, mutta se on eri kirjoituksen aihe. Tässä yhteydessä käsittelemme yhtä hyvää ja yhtä huonoa menetelmää hirsitalon energiatehokkuuden parantamiseksi. Vaikka väärin korjaaminen on isoin uhka, eivät valitettavasti...
Lue lisää

Energiatehokkuus ei ole oikotie ekologisuuteen

Luontojärjestöjen johtajat Jari Luukkonen ja Leo Stranius esittivät yhdessä eristeteollisuuden Gunnar Forsmanin kanssa, että rakennusten energiamääräyksiä tulisi kiristää vielä suunniteltuakin nopeammin (HS 23.6.2016). He ovat oikealla asialla pyrkiessään ilmaston lämpenemisen pysäyttämiseen, mutta rakentamisen ympäristökuormituksen he ovat ymmärtäneet väärin. On hämmentävää, että järjestöt katsovat taistelevansa samalla rintamalla eristeteollisuuden kanssa. Teollisuuden pyrkimyksenä on luonnollisesti tuottaa voittoa. Luontojärjestöjen luulisi kantavan huolta maapallon kantokyvystä. Tutkimusten mukaan energiatehokkuudessa on ongelmia Jää epäselväksi, mihin mittauksiin kirjoittajat viittaavat todetessaan passiivirakennusten olevan sisäilmaltaan...
Lue lisää

Miksi perinteistä maalia?

Toimistomme suunnitelmissa käytämme ensisijaisesti vain perinteisiä maalityyppejä, kuten pellavaöljymaalia, keittomaalia, kalkkimaalia, liimamaalia ja temperamaalia. Miksi näin? Syitä on useita, ja ne kiertyvät toistensa ympärille. Pitkä käyttökokemus ja kaunis vanheneminen Tavoitteena on aina maalatun pinnan ja rakenteen rakennusfysikaalinen toimivuus, hyvä sisäilma, mahdollisimman vähäinen kemikaalikuorma, kaunis vanheneminen sekä pitkä käyttökokemus. Nyrkkisääntönä on, että uutuudet on tehty uusiin taloihin, mutta niissäkin vanha konsti voi olla parempi kuin pussillinen uusia. Erityisesti vanhoja taloja korjattaessa maalityypin valinnalla on merkitystä. Mitä muita syitä perinteisen maalien käyttämiseen on? Perinteiset maalit vanhenevat kauniisti...
Lue lisää

Hirsitalon julkisivulaudoitus ei kaipaa tuulettamista

Perinteisesti julkisivuverhous on kiinnitetty suoraan hirsiseinään ilman tuuletusrakoa. Näin toimittu myös purutäytteisissä lautataloissa, esimerkiksi rintamamiestaloissa. Tällä on tavoiteltu vedon poistamista eli ilmatiiviyden lisäämistä. Laudoituksen alla on usein käytetty tuohta, tervapaperia tai rappausta samasta syystä. Toisinaan vanhassakin talossa tapaa alusrimoitusta, mutta kyseessä on yleensä ollut seinän oikaisu, ei tuulettaminen. Tuuletusrako alkoi yleistyä vasta 1960-luvulla. Silloin huomattiin, että muovimaalit estivät kosteuden haihtumisen ulospäin, ja seinät alkoivat lahota. Tuuletusraon avulla ongelma on ratkaistu: hirsirunko pysyy kuivana, vaikka verhous olisi tehty kestopressusta. Miksi siis vastustaa tuuletusraon käyttämistä? Tuuletusraon...
Lue lisää

Vallisaari – luonto kaikille, kaikki luonnolle?

Vallisaari ja Kuninkaansaari, nuo yleisöltä suljetut Helsingin edustan linnoitussaaret, avautuivat yleisölle tänä keväänä. Olin vaikuttunut vierailustani. Luonto saarella on upeaa ja linnoitukset kulttuuriympäristöihin hurahtaneelle arkkitehdille herkkupaloja. Kallioketoja, kosteita tervaleppäkorpia ja upeita lahopuita, jotka tarjoavat kodin tuhansille eliöille. Huolenaiheita Ihastuksen lomassa heräsi myös huoli. Vaikka kulkua on rajoitettu ja polulla pitäisi pysyä, näkyi jo toukokuun alussa kasvillisuuden alkava kuluminen. Jäkälät murenivat pölyksi polkujen reunojen kallioilla. Tiheään sijoitetut käymälät eivät näyttäneet riittävän, sillä myös pensaikot toimivat piipahduspisteinä. Saari on rehevä jo nyt, mutta tällainen lannoitus johtaa typestä...
Lue lisää

Uutta vai vanhaa hirttä korjaukseen?

Hirsirakennuksia korjattaessa nousee usein esiin kysymys: pitääkö käyttää tuoreita vai kierrätettyjä hirsiä? Asiasta on erilaisia näkemyksiä. Kirjallisuudessa, esimerkiksi Museoviraston korjauskortistossa, yleensä suositellaan vanhojen hirsien käyttöä. Perusteluksi tavallisesti esitetään, että vanha hirsi on kuivaa eikä se enää elä tai kieroudu. Jotkut ovat huolissaan siitä, että tuoreet hirret kuljettaisivat mukanaan hyönteisiä, jotka siirtyisivät myös terveeseen runkoon. Kierrätyshirsien käyttäminen ei ole ongelmatonta Käytännön hirsikorjausprojektien yhteydessä olemme oppineet, että asia ei ole aivan näin yksinkertainen. Vanhojen hirsien käyttämisessä on useita ongelmia, joista ehkä keskeisin on huono saatavuus. Joissain hankkeissa...
Lue lisää

Painovoimaisen ilmanvaihdon ABC

Luonnonmukaisen eli painovoimaisen ilmanvaihdon suosimista pidetään joskus peräpeiliin katsomisena ja jopa epäekologisena ratkaisuna – koneellinen ilmanvaihto lämmön talteenotolla on kuulemma tätä päivää. Me näemme toisin: painovoimainen ilmanvaihto on parhaimmillaan hienostunut järjestelmä, joka edelleen kehitettynä vastaa koneita paremmin tulevaisuuden haasteisiin. Koneellisessa ilmanvaihdossa on lisäksi selkeitä ongelmia, mutta ne ovat toisen kirjoituksen aihe. Nyt käymme läpi mistä painovoimaisessa ilmanvaihdossa on kyse. Painovoimainen ilmanvaihto perustuu luonnonlakeihin Lämmin ilma nousee ylöspäin, viileä laskeutuu alaspäin. Vedon tunnetta ei synny, kun korvausilma otetaan huonetilan yläosasta, kuten seinäräppänästä, ja poistetaan huonetilan...
Lue lisää

Suunnittelulla monimuotoisuuden suojeluun

Tällä hetkellä tarvittaisiin viisi maapalloa kattamaan vuosittainen luonnonvarojen kulutus, jos kaikki hassaisivat resursseja suomalaisittain. Rahan lisäksi kulutetaan maaperää ja elinympäristöjä muilta eliöiltä. Ekologiset kompensaatiot Luonnon monimuotoisuus vähenee, eikä käyrän suunnassa ole havaittu muutoksia. Ensisijainen tavoite on välttää luontohaitat, toissijaisesti vähentää niitä ja viimeisenä keinona kompensoida aiheutettu haitta. Yksinkertaistettuna ekologisilla kompensaatiolla tarkoitetaan  ratkaisua, jossa hävitetty elinympäristö korvataan uudella. Esimerkiksi rakennuksen alle jäävä kosteikko rakennetaan toisaalle. Floraa voidaan siirtää, ja jos kompensaatioalue sijoittuu lähistölle voi fauna löytää reitin uudelle...
Lue lisää

Miten sovittaa yhteen kulttuurihistorialliset arvot ja energiatehokkuus?

Viime kuukausina on keskusteltu paljon rakentamisen energiatehokkuusvaatimuksista. Juulia Mikkola kiteytti ongelman Helsingin Sanomien vieraskynäkirjoituksessaan (14.11.2015): ylikorostamalla energiatehokkuutta, rakennamme kertakäyttörakennuksia, jotka joudutaan purkamaan niin pian että ne lisäävät ympäristökuormitusta sen sijaan että säästäisivät energiaa. Yleisesti hyväksytty tavoite kuitenkin on, että energiaa pitäisi säästää ja ilmastonmuutosta torjua. Miten tätä ristiriitaa tulisi lähestyä? Kestävällä rakentamisella ilmastonmuutosta vastaan Rakentaminen on isossa roolissa ilmastonmuutoksen torjumisessa, joka on yksiselitteisen kannatettava tavoite. Rakentaminen ja korjaaminen ovat kuitenkin moniulotteisia kokonaisuuksia, joista energiatehokkuus on...
Lue lisää

Ajatuksiamme meille merkityksellisistä ja arvokkaista asioista

Olemme tehneet pitkään töitä rakennetun kulttuuriperinnön, restauroinnin, kulttuurimaiseman, terveellisen rakennustavan ja haastavien uudisrakennusten parissa. Tietoa, ajatuksia ja käsityksiä on meille tänä aikana kerääntynyt runsaasti, ja joka päivä opimme uutta. Sen kaiken jakaminen suunnittelun lisäksi myös kirjoittamalla on alkanut tuntua välttämättömältä tavalta palvella Sinua, joka haluaisit punnittua ja asiantuntevaa tietoa. Monesti kiinnostuksemme kohdistuu asioihin ja suunnitteluratkaisuihin, joista voidaan perustellusti olla montaa mieltä. On myös luonnonlain kaltaisia tosiasioita, joiden totuudellisuudesta kiistelyn sijaan on hyvä keskittyä ymmärtämään niitä. Rakennusfysiikan lainalaisuudet pätevät riippumatta siitä, mitä mieltä niistä...
Lue lisää