12 teesiä laadukkaaseen korjaamiseen – osa 3: Sisäilma ja kestävä kehitys

Olemme kirjoitussarjamme aiemmissa osissa käsitelleet arkkitehtuuria ja rakennusfysiikkaa. Nyt vuorossa on kaksi seuraavaa: sisäilman laatu ja kestävän kehityksen mukaisuus.

7. Sisäilman laatu

Korjaushankkeen tavoitteena tulee olla ympäristön terveellisyys ja turvallisuus sekä työmaan aikana että valmiissa kohteessa. Terveessä talossa on hyvä sisäilma, joka on hajutonta, pölytöntä, vedotonta, lämpötilaltaan miellyttävää ja melutonta. Laadukkaiden suunnitelmien lisäksi, tavoitteen saavuttaminen vaatii monia yksittäisiä toimia rakennustyömaalla. Työnteolle varataan aikaa ja tilaa, ja työmaa pidetään siistinä. Työntekijät varustautuvat asiallisilla turvavarusteilla ja ilmoittavat puutteista työnjohdolle. Rakennustöiden aikaiset ratkaisut vaikuttavat suoraan valmiin rakennuksen laatuun. Laadukkuus koskee niin rakennusmateriaaleja, työnjälkeä kuin työnohjausta. Rakennustyöt tehdään huolellisesti, noudattaen täsmällisesti arkkitehti- ja erikoissuunnitelmia.

PUU mänty 01_neliö_1200px

Massiivinen puurakenne vastaa niin kestävän kehityksen kuin hyvän sisäilman tarpeisiin. Järeä, terve puu on erittäin vastustuskykyinen haitallisille mikrobeille.

Nykyaikaisissa rakennusmateriaaleissa käytetään useita kemiallisia yhdisteitä teknisten ominaisuuksien aikaansaamiseksi ja parantamiseksi. Oikein valmistettujen, käsiteltyjen ja käytettyjen materiaalien epäpuhtauspäästöt eivät yleensä aiheuta ihmisille terveysongelmia. Herkemmille yksilöille materiaaleista vapautuvat orgaaniset yhdisteet, aldehydit tai ammoniakki saattavat sen sijaan aiheuttaa herkistymisoireita. Mahdollisia epäpuhtauksia on tuhansia, eikä tällä hetkellä ole riittävästi tietoa siitä, mitkä niistä ovat terveydelle haitallisimpia. Siksi varminta on käyttää vain sellaisia materiaaleja, joihin voidaan luottaa pitkän kokemuksen perusteella, kuten massiivista puuta sekä poltettua tai polttamatonta savea. Sisäilmaan liittyy olennaisesti myös ilmanvaihto. Koneeton, painovoimainen ilmanvaihto on luonnollinen tapa saada ulkoilman terveellinen mikrobikanta sisätiloihin, ilman haitallista biosidi- ja desinfiointiainealtistusta.

VIRHE Purkutyömaa Sorvaajankatu Helsinki 01_1200px

Tekniset monikerrosrakenteet ovat vaurioalttiita, usein korjauskelvottomia ja siten väistämättä lyhytikäisiä. Rakennusten purkaminen aiheuttaa jätettä ja kustannuksia sekä kuluttaa luonnonvaroja.

8. Kestävän kehityksen mukaisuus

Lain mukaan rakennuksen on oltava sen käyttötarkoituksen edellyttämällä tavalla ekologisilta ominaisuuksiltaan kestävä. Erityistä huomiota tulee kiinnittää rakennusosien ja teknisten järjestelmien korjattavuuteen ja vaihdettavuuteen. Kestävän kehityksen mukaista ei voi olla, jos rakennukset joudutaan muutaman vuosikymmenen välein purkamaan ja rakentamaan uudelleen tai korjaamaan erittäin perusteellisesti. Nykyaikaisten teknisten rakennusmateriaalien valmistamisesta ja hävittämisestä aiheutuu valtavasti jätettä ja saastetta – sen lisäksi, että niihin liittyvä kemikalisaatio sekä teknisesti epävarmat ja liian monimutkaiset rakenteet sairastuttavat rakennuksissa asuvat tai työskentelevät ihmiset.

Talot kannattaisi tehdä vuosisataiseen kokemukseen tukeutuen massiivisesta puusta tai tiilestä ja varustaa painovoimaisella ilmanvaihdolla. Tällaisille rakennuksille voidaan hyvin suunniteltuina ja rakennettuina taata satojen vuosien tulevaisuus. Kestävällä rakennuksella ei ole elinkaarta, joka vääjäämättä painuisi alaviistoon uutta peruskorjausta kaivaten. Elinkaariajattelu (tai Panu Kailan sanoin: elinkaariharha) on sukua päätehakkuumenetelmälle metsänhoidossa. Kestävä rakentaminen on lähempänä jatkuvan kasvatuksen periaatetta, jossa metsä pidetään koko ajan peitteisenä poiminta- ja pienaukkohakkuiden avulla. Rakentamisessa, kuten metsänhoidossakin, pitäisi vaalia monimuotoisuutta ja mahdollistaa erilaisia ratkaisuja, yhden totuuden sijaan.

Pekka Saatsi