Energiatehokkuus ei ole oikotie ekologisuuteen

Luontojärjestöjen johtajat Jari Luukkonen ja Leo Stranius esittivät yhdessä eristeteollisuuden Gunnar Forsmanin kanssa, että rakennusten energiamääräyksiä tulisi kiristää vielä suunniteltuakin nopeammin (HS 23.6.2016). He ovat oikealla asialla pyrkiessään ilmaston lämpenemisen pysäyttämiseen, mutta rakentamisen ympäristökuormituksen he ovat ymmärtäneet väärin. On hämmentävää, että järjestöt katsovat taistelevansa samalla rintamalla eristeteollisuuden kanssa. Teollisuuden pyrkimyksenä on luonnollisesti tuottaa voittoa. Luontojärjestöjen luulisi kantavan huolta maapallon kantokyvystä.

Tutkimusten mukaan energiatehokkuudessa on ongelmia

Jää epäselväksi, mihin mittauksiin kirjoittajat viittaavat todetessaan passiivirakennusten olevan sisäilmaltaan hyvälaatuisia. Mustavalkoisen energiatehokkuusajattelun ongelmia on tutkittu riippumattomien tutkijoiden toimesta. Esimerkiksi TTY:n rakennusfysiikan professori Juha Vinha on osoittanut, että energiamääräysten kiristäminen johtaa kosteus- ja homeriskien lisääntymiseen mutta ei välttämättä energiankulutuksen pienenemiseen. Ilmastonmuutos lisää rakenteiden kosteusteknisiä riskejä entisestään. Vinhan mukaan vanhat, massiiviset rakennukset kuluttavat usein lämmitysenergiaa vähemmän kuin laskelmien mukaan pitäisi. Uusissa taloissa todellinen kulutus on usein laskelmia suurempi. Laskukaavat eivät huomioi massiivisen rakenteen lämmönvaraavuutta oikein. Tutkimusraportit ovat saatavilla laitoksen kotisivuilta.

VIRHE ehnroosin koulu purku 01_1200px

Vuosina 1958-86 rakentunutta Mäntsälän Ehnroosin koulua puretaan parhaillaan homeisena. Haitta niin ympäristölle kuin ihmisille on ollut suuri.

Kestävä luomutalo kuormittaa ympäristöä vähemmän kuin teknotalo

Rakennuksen hetkellisen suorituskyvyn mittaaminen energiankulutuksen muodossa on väärä tapa hahmottaa rakennuksen ympäristökuormaa. On ilmeistä, että satoja vuosia kestävä, tiilestä muurattu kerrostalo kuormittaa ympäristöä vähemmän kuin avaruusalusta muistuttava teknotalo, joka joudutaan kalliisti ja täysimittaisesti peruskorjaamaan muutaman kymmenen vuoden välein. Lopulta se puretaan korjauskelvottomana, ja tilalle rakennetaan uusi. Rakennusten jatkuva purkaminen ja rakentaminen on todella energiaintensiivistä ja kuormittavaa.

KESTÄVÄ Louhisaari 1655 01_1200px

Vuonna 1655 valmistunut Louhisaaren kartano on esimerkki kestävästä rakennuksesta, jonka ympäristökuorma on pieni.

Rakentamisessa pitäisi vaalia monimuotoisuutta

Koneistettu passiivitalo on kuin tekninen kalvovaate. Luonnonmukainen massiivitalo vertautuu villapaitaan. Molemmilla koulukunnilla on kannattajansa retkeilijöiden keskuudessa. Myös rakentamisessa pitäisi vaalia monimuotoisuutta, joka luo mahdollisuuksia kestävien ratkaisujen löytymiseen.

Pekka Saatsi