Märkätila hirsitaloon – yksi mahdollinen ratkaisu

Märkätilan rakentaminen hirsitaloon on haasteellista, kuten olemme aiemmassa blogitekstissämme todenneet. Tässä kirjoituksessa keskitymme ratkaisuihin. Olemme suunnitelleet viime vuosina useita uusia kylpyhuoneita vanhoihin hirsirakennuksiin noudattaen seuraavaa periaatetta. Nykyajan mukavuuksien alttarille on uhrattu yksi kokonainen huone, jonka hirsiseinien sisäpuolelle kylpyhuone on muurattu kivikonttina – eli huone huoneessa Museoviraston korjauskortti KK25:n tapaan. Materiaalinen kontrastisuus on osa märkätilan filosofista problematiikkaa, jonka pohdintaa vanhan talon korjaajan ei kannata pelätä. Älyllinen rehellisyys tuo ratkaisuihin varmuutta ja mielenrauhaa. Ilmaraon osalta olemme vastarannankiiskiä. Korjauskortissa esitettyyn märkätilakontin ja hirsiseinän väliseen ilmarakoon on tarkoitus syntyä vetoa, joka kuljettaa kosteuden pois uuden ja vanhan rakenteen välistä. Kun uusi kiviseinä on kauttaaltaan vesieristetty, ei rakoon pitäisi päästä kosteutta. Hyöty on näin ollen kyseenalainen. Raosta saattaa sen sijaan olla haittaa: syntyvä veto viilentää hirsiseinää, kun sisätilan lämpö ei pääse siirtymään rakenteessa ulospäin. Seinärakenteen viilentyessä kasvaa kondenssiriski.

MÄRKÄTILA 01_1200px

Esimerkkikohteemme kylpyhuoneen paikka ulkoseinän puolelta ennen korjausta. Betoniporras oli lahottanut alimmat hirret, joten niiltä osin ei jouduttu uhraamaan vanhaa materiaalia. Sijainti rakennuksen keskellä oli perusteltu myös toiminnallisesti. Kylpytiloihin saatiin myös runsaasti valoa ja käynti pihalle.

Turvahiekkaa ilmaraon sijaan

Ratkaisumme on ilmaraosta luopuminen. Uuden, suoran harkkomuurauksen ja vanhan, hieman epätasaisen hirsiseinän väliin luonnostaan työvarana syntyvä rako täytetään 0-8mm raekoon kuivalla luonnonhiekalla. Tällaista hiekkaa myydään turvahiekan nimellä. Ajatus leikkipaikkojen turvaamisesta on helppo laajentaa rakenteiden terveyden turvaamiseen. Hiekan valuttaminen rakoon muuraustyön edetessä on helppoa. Pyöristyneiden hiekkarakeiden holvautumattomuus pitää jyrsijät loitolla. Hiekan lämmönjohtavuus on suuri. Näin kylpyhuoneen lämpö pääsee johtumaan edelleen ”hukkalämpönä” hirsiseinään pitäen sen kuivana. Kovalla vaivalla tuotettua lämpöä hyödynnetään kahteen kertaan: ensin sisätilojen lämmityksessä ja sitten rakenteen kuivana pitämisessä. Mahdollinen, joskin epätodennäköinen kosteus pääsee siirtymään rakenteessa ulospäin. Samankaltainen idea on ollut käytössä perinteisissä vilja-aitoissa, joissa tapaa tuplahirsiseinää hiekkatäytteellä. Niissä ollaan tosin varauduttu kosteuden sijaan paitsi jyrsijöihin, myös varkaisiin, jotka saattoivat porata hirsiaitan seinään reiän ja valuttaa jyvät omiin säkkeihinsä.

MÄRKÄTILA 02_1200px

Esimerkkikohteemme kylpyhuoneen ulkoseinää korjauksen aikana. Kivisokkeli on saumattu ja lahonneet hirret uusittu. Alimman hirren paikalla on lecaharkkomuurausta. Lattian betonilaatta on rossipohjarakenteesta johtuen niin korkealla, että alin hirsi olisi jäänyt betonilaatan alapuolelle ja siten kosteudelle alttiiksi. Kosteuskatko harkon ja hirren välillä on välttämätön – toisin kuin luonnonkiven kohdalla, joka ei nosta kosteutta kapillaarisesti.

Vedeneristetty betonikontti

Kivikontin lattiaksi valetaan tukeva betonilaatta, jonka varaan muurataan seinät tiilistä tai harkoista. Katto valetaan betonista. Vedeneristeenä käytetään sertifioitua, siveltävää eristettä niin lattiassa, seinissä kuin katossakin. Vedeneristeillä on tietty käyttöikä, mahdollisesti 20 vuotta, jonka jälkeen pintamateriaali on poistettava ja vedeneriste uusittava. Betonirakenne kyllä kestää monin verroin pitempään. Betonilaatta on viisainta perustaa itsenäisesti omalle perustukselleen, mutta on mahdollista myös valaa laatta vanhan puupalkiston päälle. Olennaista on, että vedeneristetyt pinnat ovat jäykät suhteessa toisiinsa. Lattiaan asennettu lämmitys nopeuttaa pintojen kuivumista sen lisäksi että lisää mukavuutta.

Hyvä ilmanvaihto poistaa kosteuden

Rakenneratkaisun yksityiskohdista riippumatta, aivan keskeistä on että märkätilan ilmanvaihto on toimiva ja riittävä. Helpoin ratkaisu on hyväksyä sähköinen poistopuhallin, mutta luonnollisin ratkaisu on löydettävissä hyödyntämällä vanhaa muurattua hormistoa. Yleensä aina sellainen on saapuvilla, koska perinteisessä hirsitalossa jokainen asuinhuone on jäsennelty hormistojen yhteyteen. Muurattu piippu vetää hyvin talvella, ja kesälläkin riittävästi. Tarvittaessa vetoa voidaan parantaa tuulihatulla ilman sähköisiä ratkaisuja.

MÄRKÄTILA 04_1200px

Esimerkkikohteemme kylpyhuoneen alapuolinen ryömintätila. Lattia on valettu liittolaattana, joka on kannatettu paikalla valettujen teräsbetoniseinäkkeiden varaan. Luonnollisesti ryömintätilan tuulettuminen on varmistettu. Sitä on jopa parannettu lisäämällä kissanluukkuja. Ryömintätilassa ei ole mitään orgaanista ja siten lahoavaa.

Perinteisen ja modernin rakennustavan kontrastisuus saa näkyä sisätilojen arkkitehtuurissa

Edellä kuvatun rakennustavan filosofinen ja arkkitehtoninen perusta on siinä, että kylpyhuone edustaa täysin toisenlaista tekniikkaa, asumistapaa ja kulttuuria kuin perinteinen hirsitalo. Se voidaan siis huoletta tehdä aivan omanlaisekseen, nykyaikaiseksi rakenteeksi, jota ei ole tarvetta naamioida vanhan tyyliseksi. Kun toteutuksen älyllinen perusta on linjassa rakennusfysikaalisen ja kulttuurihistoriallisen näkökulman kanssa, voimme ihmisinä elää tällaisessa rakennuksessa tasapainossa itsemme ja meitä ympäröivän maailman kanssa.

Pekka Saatsi