Painovoimainen ilmanvaihto – Raikasta ilmaa räppänästä

Oikein ratkaistu korvausilman sisäänotto on ratkaisevan tärkeä osa ilmanvaihtoa ja hyvää sisäilmaa. Perinteinen tuloilmaventtiili on yksi tärkeimmistä innovaatioista rakentamisessa sitten hirsivaran. Olemme kirjoittaneet painovoimaisen ilmanvaihdon perusperiaatteista täällä.

ILMANVAIHTO 05 1200px

Kovemmilla pakkasilla räppänää on hyvä säätää pienemmälle. Sopiva säätö löytyy kokeilemalla. Kuvassa erään suunnittelukohteemme uusi kippiräppänä.

Yksinkertaisuus on toimintavarmuutta

Rakentamisessa yleensä yksinkertainen, mekaaninen ratkaisu on varmatoimisin ja selkein. Perinteinen korvausilmaventtiili toimii hyvin, kun huomioidaan muutama asia: räppänä sijoitetaan huonetilan yläosaan. Käytetään saranoitua kippiluukkua, joka asennetaan saranapuoli alaspäin niin, että luukku ohjaa korvausilman kattoon eikä alaspäin. Näin se sekoittuu huonetilan yläosassa lämpimään sisäilmaan ja laskeutuu sieltä tasaisesti huoneeseen. Vedon tunnetta ei synny. Korvausilmaräppänöiden oikea lukumäärä on yksi per huonetila, isommassa huoneessa kaksikin.

IKKUNA vanha porvoo 27 1200px

Ulkoseinässä tuloilmaräppänä näkyy perinteisessä, oikeassa paikassa ikkunoiden vierellä, sadelipalla ja verkolla varustettuna. Vanha Porvoo.

Markkinamiesten hömpötykset

Miksi lautasventtiili ei sitten ole hyvä? Koska kylmä ulkoilma pääsee valumaan seinää pitkin suoraan lattialle, jossa se aiheuttaa vedontunnetta. Sama ilmiö tapahtuu, jos kippiräppänä asennetaan ylösalaisin. Mainokset tarjoavat monenlaisia moottoroituja ratkaisuja, koska niissä on parempi myyntikate. Älä mene lankaan: suosi luonnonlakeja, ne ovat meidän puolellamme.

ILMANVAIHTO 04 1200px Neliö

Räppänöissä on monimuotoisia säätösysteemeitä. Asentoa säädetään ketjun avulla. Kuvassa erään suunnittelukohteemme kippiräppänä. Hirsiseinät on pinnoitettu savirappauksella, jolla on sisäilman laatua parantavia vaikutuksia.

Hyvät ja pahat mikrobit

Raitisilmakanavan on oltava mahdollisimman lyhyt. Perinteinen ”seinän läpi” -ratkaisu on tässäkin suhteessa optimaalinen. Pitkän tuloilmakanavan huonoja puolia on, että sinne pääsee kertymään pölyä ja muita epäpuhtauksia. Näiden epäpuhtauksien poistaminen desinfioimalla on yksi isoimpia virheitä: ”hyvät” mikrobit kuolevat, ja ”pahat” eli toksisimmat selviävät, ja pääsevät lisääntymään estoitta. Helsingin yliopiston mikrobiologian professori Mirja Salkinoja-Salonen on pitänyt asiaa esillä.

Tukittujen räppänöiden ongelmat

Pelko vedontunteesta on yksi syy siihen, että tuloilmaräppänät on usein vanhoissa taloissa tukittu. Toinen syy saattaa olla, että aikanaan niin muodikas seinien levyttäminen on ollut helpompaa ja edullisempaa, kun on vain vetäisty levyt koko seinäpinnan yli. Tuloilmaventtiilien sulkeminen on kuitenkin dramaattisen vaarallista: tyypillisesti korvausilma alkaa tunkeutua huoneisiin alapohjan rakojen kautta, mikä johtaa sisäilmaongelmiin.

Ulkoilmaa sisäilmaan

Perinteisiin kippiräppänöihin on saatavilla myös suodattimia. Meluisassa ja likaisessa kaupunkiympäristössä suodatin voi hyvinkin olla tarpeellinen. Muuten suodattimia ei voi suositella. Painovoimainen ilmanvaihto ei kovin hyvin toimi suodattimen kanssa, koska se hidastaa ilman virtausta. Lisäksi, jos suodatinta ei vaihdeta riittävän usein, siitä voi muodostua varsinainen bakteeripesäke. Jos talo on rakennettu maalle tai muuten väljään miljööseen, kannattaa raikas ulkoilma terveellisine mikrobeineen ottaa sellaisenaan sisään taloon. Nykyisin me oleilemme muutenkin aivan liikaa sisätiloissa. Yksi ratkaisu sisäilmaongelmiin onkin – ulkoilma.

Pekka Saatsi