Onnentemppeli 01 1200px
Onnentemppeli 02 1200px
Onnentemppeli 03 1200px
Onnentemppeli 04 1200px

Aulangon Onnentemppeli

1800-luvun lopulla valmistuneen paanukattoisen, tiilestä muuratun temppelin restaurointi | Sijainti Aulanko | Aulanko on valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö (RKY) | Tilaaja Metsähallitus | Suunnitelma valmistunut 2017

Erikoisen rakennuksen erikoinen historia

Hugo Standertskjöld rakennutti Onnentemppelin osoituksena rakkaudestaan puolalaiselle ruhtinattarelle, joka ei kuitenkaan suostunut kosintaan. Onnentemppelin kummussa on tarinan mukaan kätkössä kultaraha, jonka löytäjälle eversti Hugo Standertskjöld oli luvannut luovuttaa koko Karlbergin kartanon alueen. Temppelin kerrotaan innoittaneen Eino Leinoa runoon Laulu Onnesta:

Kell’ onni on, se onnen kätkeköön / kell’ aarre on, se aarteen peittäköön / ja olkoon onnellinen onnestaan / ja rikas riemustansa yksin vaan.

Ei onni kärsi katseit’ ihmisten / Kell’ onni on, se käyköön korpehen / ja eläköhön hiljaa, hiljaa vaan / ja hiljaa iloitkohon onnestaan.

Tilanne ennen restaurointia

Rakennus on perustettu keinotekoisen luonnonkivikeon päälle. Rakenne on painunut ja liikkunut ajan saatossa, mikä on johtanut rakenteiden murtumiseen. Kaikki ulkoseinät on muurattu poltetusta savitiilestä enimmäkseen ristilimityksellä. Laasti on rakennusajankohta huomioonottaen todennäköisesti kalkkipohjaista. Rakennuksen puurakenteinen, paneloitu laipio on kupolin muotoinen. Vesikate on toteutettu päältä naulatuista sahapaanuista. Huonokuntoinen kate ei ole alkuperäinen. Paanujen aluskatteena on bitumihuopa. Kuistiosan lape ohjaa sadevettä julkisivulle.

Onnentemppelin restaurointi

Laadimme perusteelliset ja yksityiskohtaiset suunnitelmat rakennuksen korjaamiseksi. Restauroinnin yhteydessä perustuksia vahvistetaan, ja halkeamien laajeneminen estetään. Vesikate uusitaan veistopaanukatteena, jolla on oikein huollettuna potentiaali kestää vuosisatoja. Paanut veistetään syvyyssuunnassa kiilan muotoisiksi siten, että lappeelle asennettuna paksumpi pää on puun latvapää ja osoittaa räystäälle päin. Kunkin paanurivin päälle ennen uutta paanuriviä laitetaan ehjä, kotimainen koivuntuohirivi. Paanut kiinnitetään lappeiden rakolaudoitukseen tervapoltetuilla takorautanauloilla.

Kumpuun kätkettyä kultarahaa ei löytynyt korjaussuunnittelun yhteydessä, mutta itse rakennus on varsinainen kultakimpale Suomen rakennetun kulttuuriperinnön pienehkössä arkussa. Kun suunnitelmamme viedään toteutukseen huolella ja ymmärryksellä, saavat myös tulevat sukupolvet inspiroitua ja pohdiskella runoilijan sanoja Aulangon Onnentemppelissä.