Rossipohja kestää terveenä satoja vuosia

Rossipohjan historia ja ominaisuudet Perusajatuksena rossipohjassa on, että lattia on koko alaltaan eristetty, ja sen alla on tuulettuva ryömintätila. Täyte- eli rossipohja tarkoittaa tarkkaan ottaen laudoitusta, joka kantaa eristeen. Vuonna 1893 kirjoitettiin: ”Nykyaikoina on ruvettu tekemään silta rossipermannon kanssa siten että niskasten päälle asetetaan haljispuolikkaat pyöreä puoli ylöspäin, sitten sammalia jotka poljetaan tiukkaan ja sammalien päälle multaa. Mullan päälle asetetaan toiset niskaset, joihin naulataan sileäksi höylätyt siltapalkit.” Rossipohja on multapenkkiä alttiimpi routavaurioille, koska sisätilasta kulkeutuva hukkalämpö ei pääse pitämään perustuksia sulana. Perustukset on vietävä routarajan alle. Rossipohjatalossa ei tule...
Lue lisää

Multapenkin historia ja tulevaisuus

Tuulettuvaa alapohjaa käsittelevän kirjoitussarjamme ensimmäisessä osassa kerroimme, miksi tuulettuva alapohja on hyvä lähtökohta terveelle ja kestävälle rakennukselle. Multapenkki on varhainen tapa eristää lattia vedolta. Se on ”vanhoissa asuinrakennuksissa seinää vasten luotu multavalli, joka estää kylmän tunkeutumasta seinähirsien alitse rakennuksen sisälle.” Tällainen alapohjarakenne oli esimerkiksi Jukolan veljesten sysikoijussa. Multapenkin muita nimityksiä ovat mm. multipenkki, multiaispenkki, multiainen ja sammakkopenkki. Multapenkin tuuletuskanavat on tehty lautaputkista. Multapenkin tunnistaakin sokkelin ulkopinnassa näkyvistä, pienistä lautaputken päädyistä. Perinteiseen tapaan lattioita on kuurattu havuilla ja hiekalla runsasta vettä...
Lue lisää

Tuulettuvan alapohjan renessanssi

Alapohja – siis rakennuksen alin lattiarakenne – voi olla maanvarainen eli maata vasten rakennettu tai tuulettuva, jossa maanpinnan ja lattian alla olevan eristeen väliin jää ilmatila. Nykyrakentamisessa suositaan maanvaraisia lattioita. Miksi tuulettuva alapohja olisi parempi? Koska se on kokemuksen hyväksi osoittama, varmatoiminen ratkaisu. Maanvaraisissa alapohjissa on ongelmia, erityisesti kosteuden kapillaarisen nousun takia. Aiemmin maanvastaisia betonilaattoja tehtiin siten, että lämmöneriste asennettiin pohjalaatan yläpuolelle. Laatan yläpintaan tuli myös puurakenteita. Kosteudelle arat eristeet ja puurakenteet ovat usein johtaneet mikrobi- ja lahovaurioihin. Korjaaminen on raskasta ja kallista: se edellyttää käytännössä koko laatan purkamista. Maanvaraisen...
Lue lisää

12 teesiä laadukkaaseen korjaamiseen – osa 3: Sisäilma ja kestävä kehitys

Olemme kirjoitussarjamme aiemmissa osissa käsitelleet arkkitehtuuria ja rakennusfysiikkaa. Nyt vuorossa on kaksi seuraavaa: sisäilman laatu ja kestävän kehityksen mukaisuus. 7. Sisäilman laatu Korjaushankkeen tavoitteena tulee olla ympäristön terveellisyys ja turvallisuus sekä työmaan aikana että valmiissa kohteessa. Terveessä talossa on hyvä sisäilma, joka on hajutonta, pölytöntä, vedotonta, lämpötilaltaan miellyttävää ja melutonta. Laadukkaiden suunnitelmien lisäksi, tavoitteen saavuttaminen vaatii monia yksittäisiä toimia rakennustyömaalla. Työnteolle varataan aikaa ja tilaa, ja työmaa pidetään siistinä. Työntekijät varustautuvat asiallisilla turvavarusteilla ja ilmoittavat puutteista työnjohdolle. Rakennustöiden aikaiset ratkaisut vaikuttavat...
Lue lisää

Massiivirakenne on terveellinen, kestävä ja ekologinen

Mitä tarkoittaa massiivirakenne? Massiivirakenne on sellainen rakenne, jossa yksi yhtenäinen rakennekerros huolehtii kaikista rakenteen keskeisistä tehtävistä. Museoviraston sanasto määrittelee sen näin: ”Massiivirakenteen kaikki rakennusosat kantavat kuormitusta”. Massiivirakenteita ovat esimerkiksi lamasalvosrakenne eli hirsiseinä sekä paikalla muurattu täystiiliseinä. Massiivirakenteista puhuttaessa tarkoitetaan lähinnä ulkoseinärakenteita. Ylä- ja alapohjien osalta tilanne on hieman toinen: ei ole yleensä mielekästä tehdä esimerkiksi yläpohjaa 60cm paksuna tiilirakenteena, koska kantavuus ei sitä edellytä, ja lämmöneristävyys voidaan turvallisesti toteuttaa luonnonmukaisen kevein eristein. Väliseinien osalta massiivisuus ei ole niin tärkeää kuin...
Lue lisää

Lisäainein terästettyä luonnollisuutta

Kerroin aiemmassa kirjoituksessani pellavaisten hirrenvälinauhojen muovisideaineesta. Nyt laajennan asiaa myös muihin luonnonmukaisina pidettyihin lämmöneristeisiin sekä hirren- ja karmivälitilkkeisiin. Käsittelen selluvillan, pellavaeristeen, turpeen ja lampaanvillaeristeen lisäaineita. Myöhemmin palaamme blogissamme tarkemmin näiden eristemateriaalien muihin ominaisuuksiin. Lisäaineista huolimatta, kaikki edellä luetellut eristeaineet soveltuvat hyvin perinteiseen hirsitaloon. Sen sijaan mineraalivillat, polypropeeni, uretaani, solumuovi ja vastaavat ovat markkinamiesten puheista huolimatta antiteesi luonnonmukaiselle, kosteutta sitovalle rakentamistavalle, joten niitä emme käsittele sen enempää. On myös eriste- ja tilkeaineita, joissa ei ole lisäaineita -...
Lue lisää

Pekan puunpolttokoulu – osa 3: Yhden tikun ihme

Puunpolttokoulussa olemme käsitelleet aiemmin ekologisuutta ja hyvän polttopuun ominaisuuksia. Tässä kirjoituksessa esitän kokemuksiani ja käsityksiäni siitä, mitä itse polttotapahtumassa on huomioitava, jotta se saadaan vietyä onnistuneesti läpi. Sopivasti vetoa Palaminen tarvitsee palavaa ainetta, kuumuutta ja happea. Viimeksi mainitun oikea määrä on ensiarvoisen tärkeää: Riittämättömän palamisilman aikaansaama kitupoltto tuottaa saasteita, kuten pienhiukkasia ja häkää, ja nokeaa hormit. Liian kova veto puolestaan johtaa lämmön karkaamiseen harakoille. Uuneja on monenlaisia, ja vanhoissa uuneissa voi olla omat niksinsä. Vetoa voidaan säädellä niin tuhkaluukulla, tulipesän suuluukuilla ja niissä olevilla korvausilma-aukoilla kuin pelleilläkin....
Lue lisää

Pekan puunpolttokoulu – osa 2: Hyvän polttopuun DNA

Puunpolttokoulun ensimmäisessä osassa käsittelimme puunpolton ekologisuutta. Nyt on vuorossa oikean polttopuun valinta. Eri käyttökohteisiin on omat suosituksensa ja perusteensa. Avotakassa ei voi käyttää havupuuta pihkan aiheuttaman kipinöinnin takia. Savusaunaan sopii leppä, koska siitä ei tule kitkua. Tässä yhteydessä keskitymme kuitenkin puun polttamiseen lämmitysmielessä – siis varaavassa takassa. Metsästä klapeiksi Puunpolttokoulun ensimmäisessä osassa käsittelimme puunpolton ekologisuutta. Nyt on vuorossa oikean polttopuun valinta. Eri käyttökohteisiin on omat suosituksensa ja perusteensa. Avotakassa ei voi käyttää havupuuta pihkan aiheuttaman kipinöinnin takia. Savusaunaan sopii leppä, koska siitä ei tule kitkua. Tässä yhteydessä keskitymme...
Lue lisää

Pekan puunpolttokoulu – osa 1: Puulämmityksen ekologisuus

Puun pienpoltto herättää intohimoja puolesta ja vastaan. Aiheesta on kirjoitettu niin opaskirjoja kuin pamflettejakin. Haluan tällä kirjoitussarjalla tuoda oman näkökulmani keskusteluun. Käsitykseni on, että puunpoltto on oikein tehtynä, paitsi ekologista, myös välttämätöntä perinteisen hirsitalon rakennusfysikaalisen toiminnan varmistamiseksi. 4000 lämmityskerran kokemuksella Kirjoitukseni otsikon voi lukea myös kirjaimellisesti. Olemme kahdeksan vuotta asuneet alun perin kansakouluksi rakennetussa vanhassa hirsitalossa, jota lämmitämme ensisijaisesti puulla. Päivittäisessä käytössä on kaksi vanhaa pönttöuunia, yksi uudempi pystyuuni sekä kierrätysosista rakentamamme puuliesi, helli. Kovemmilla pakkasilla lämmitämme vanhaa leivinuunia. Näiden...
Lue lisää

Lisää puita kaupunkiin

Kaupunkien ja niitä reunustavien pientaloalueiden tiivistäminen on yksi kasvavien kaupunkiseutujen trendeistä. Tiivistäminen johtaa kasvullisten pintojen vähenemiseen, kun tilaa rakentamiselle napataan viheralueilta ja pihoista. Pienelle tontille ei mahdu edes yhtä isoa pihapuuta. Samaan aikaan hulevesien hallinnan tarpeet kasvavat, kun kovia pintoja on enemmän, eikä haihduttavia latvuksia ole samalla tavalla kuin aikaisemmin. Kaupunkipuista on monenlaista hyötyä Kaupunkisuunnittelussa tulisi lisätä katutilojen hyödyntämistä puiden kasvupaikkoina. Puurivit kaduilla voivat kantavan kasvualustan kanssa helpottaa katujen hulevesien hallintaa. Samalla kuivuudesta kärsivät puut  saadaan voimaan paremmin. Hyvinvoivat  puut tarjoavat monenlaisia luontohyötyjä kaupungin...
Lue lisää

Lyhyt punavärin historiikki

Punaiselle keittomaalille, jota tuttavallisemmin kutsutaan punamullaksi, värin antaa luontaisesti maaperässä esiintyvä rautaoksidi. Myös keltaista maa-ainesta voidaan liettää maaperästä punamullan tapaan ja polttaa siitä punaisen sävyisiä pigmenttejä. Suomessa ei maavärejä enää lietetä. Teknisiä rautaoksidivärejä valmistetaan raudantuotannon sivutuotteina. Tällaisia ovat esimerkiksi Ruotsista tuodut Falun kaivoksen punavärit. Punaväriä voidaan valmistaa myös synteettisesti. Maapigmentit ovat myrkyttömiä, mutta osa kemiallisesti valmistetuista punaisista pigmenteistä on erittäin myrkyllisiä. Keittomaalin ensi askeleet Traaniin, eli hylkeen tai valaan rasvaan sekoitettu punaväri oli Suomen vanhinta rakennusmaalia. Tällaisella maalilla saatettiin tehdä...
Lue lisää

Hirsitaloja ei uhkaa purkaminen vaan korjaaminen – osa 1

Maamme niukkenevaa hirsirakennuskantaa ei nykyään uhkaa purkaminen samassa mitassa kuin aiempina vuosikymmeninä. Isompi uhka on korjaaminen. Hirsirakennuksen korjaaminen on viisas kulttuuriteko, mutta vain silloin kun se tehdään oikein. Hyvää tarkoittava mutta ymmärtämätön korjaaminen saattaa johtaa peruuttamattomiin vahinkoihin. Korjaushankkeella on yleensä useita tavoitteita, joista yksi tavallisimmista on energiatehokkuuden parantaminen. Tähän pyritään mm. uusimalla vanhoja ikkunoita ja muita rakennusosia. Lopputulos on yleensä surullinen, mutta se on eri kirjoituksen aihe. Tässä yhteydessä käsittelemme yhtä hyvää ja yhtä huonoa menetelmää hirsitalon energiatehokkuuden parantamiseksi. Vaikka väärin korjaaminen on isoin uhka, eivät valitettavasti...
Lue lisää

Energiatehokkuus ei ole oikotie ekologisuuteen

Luontojärjestöjen johtajat Jari Luukkonen ja Leo Stranius esittivät yhdessä eristeteollisuuden Gunnar Forsmanin kanssa, että rakennusten energiamääräyksiä tulisi kiristää vielä suunniteltuakin nopeammin (HS 23.6.2016). He ovat oikealla asialla pyrkiessään ilmaston lämpenemisen pysäyttämiseen, mutta rakentamisen ympäristökuormituksen he ovat ymmärtäneet väärin. On hämmentävää, että järjestöt katsovat taistelevansa samalla rintamalla eristeteollisuuden kanssa. Teollisuuden pyrkimyksenä on luonnollisesti tuottaa voittoa. Luontojärjestöjen luulisi kantavan huolta maapallon kantokyvystä. Tutkimusten mukaan energiatehokkuudessa on ongelmia Jää epäselväksi, mihin mittauksiin kirjoittajat viittaavat todetessaan passiivirakennusten olevan sisäilmaltaan...
Lue lisää

Miksi perinteistä maalia?

Toimistomme suunnitelmissa käytämme ensisijaisesti vain perinteisiä maalityyppejä, kuten pellavaöljymaalia, keittomaalia, kalkkimaalia, liimamaalia ja temperamaalia. Miksi näin? Syitä on useita, ja ne kiertyvät toistensa ympärille. Pitkä käyttökokemus ja kaunis vanheneminen Tavoitteena on aina maalatun pinnan ja rakenteen rakennusfysikaalinen toimivuus, hyvä sisäilma, mahdollisimman vähäinen kemikaalikuorma, kaunis vanheneminen sekä pitkä käyttökokemus. Nyrkkisääntönä on, että uutuudet on tehty uusiin taloihin, mutta niissäkin vanha konsti voi olla parempi kuin pussillinen uusia. Erityisesti vanhoja taloja korjattaessa maalityypin valinnalla on merkitystä. Mitä muita syitä perinteisen maalien käyttämiseen on? Perinteiset maalit vanhenevat kauniisti...
Lue lisää

Painovoimaisen ilmanvaihdon ABC

Luonnonmukaisen eli painovoimaisen ilmanvaihdon suosimista pidetään joskus peräpeiliin katsomisena ja jopa epäekologisena ratkaisuna – koneellinen ilmanvaihto lämmön talteenotolla on kuulemma tätä päivää. Me näemme toisin: painovoimainen ilmanvaihto on parhaimmillaan hienostunut järjestelmä, joka edelleen kehitettynä vastaa koneita paremmin tulevaisuuden haasteisiin. Koneellisessa ilmanvaihdossa on lisäksi selkeitä ongelmia, mutta ne ovat toisen kirjoituksen aihe. Nyt käymme läpi mistä painovoimaisessa ilmanvaihdossa on kyse. Painovoimainen ilmanvaihto perustuu luonnonlakeihin Lämmin ilma nousee ylöspäin, viileä laskeutuu alaspäin. Vedon tunnetta ei synny, kun korvausilma otetaan huonetilan yläosasta, kuten seinäräppänästä, ja poistetaan huonetilan...
Lue lisää