Massiivirakenne on terveellinen, kestävä ja ekologinen

Mitä tarkoittaa massiivirakenne? Massiivirakenne on sellainen rakenne, jossa yksi yhtenäinen rakennekerros huolehtii kaikista rakenteen keskeisistä tehtävistä. Museoviraston sanasto määrittelee sen näin: ”Massiivirakenteen kaikki rakennusosat kantavat kuormitusta”. Massiivirakenteita ovat esimerkiksi lamasalvosrakenne eli hirsiseinä sekä paikalla muurattu täystiiliseinä. Massiivirakenteista puhuttaessa tarkoitetaan lähinnä ulkoseinärakenteita. Ylä- ja alapohjien osalta tilanne on hieman toinen: ei ole yleensä mielekästä tehdä esimerkiksi yläpohjaa 60cm paksuna tiilirakenteena, koska kantavuus ei sitä edellytä, ja lämmöneristävyys voidaan turvallisesti toteuttaa luonnonmukaisen kevein eristein. Väliseinien osalta massiivisuus ei ole niin tärkeää kuin...
Lue lisää

Lisäainein terästettyä luonnollisuutta

Kerroin aiemmassa kirjoituksessani pellavaisten hirrenvälinauhojen muovisideaineesta. Nyt laajennan asiaa myös muihin luonnonmukaisina pidettyihin lämmöneristeisiin sekä hirren- ja karmivälitilkkeisiin. Käsittelen selluvillan, pellavaeristeen, turpeen ja lampaanvillaeristeen lisäaineita. Myöhemmin palaamme blogissamme tarkemmin näiden eristemateriaalien muihin ominaisuuksiin. Lisäaineista huolimatta, kaikki edellä luetellut eristeaineet soveltuvat hyvin perinteiseen hirsitaloon. Sen sijaan mineraalivillat, polypropeeni, uretaani, solumuovi ja vastaavat ovat markkinamiesten puheista huolimatta antiteesi luonnonmukaiselle, kosteutta sitovalle rakentamistavalle, joten niitä emme käsittele sen enempää. On myös eriste- ja tilkeaineita, joissa ei ole lisäaineita -...
Lue lisää

Mitä tarkoittaa hengittävä rakenne?

Hengittävä rakenne on yksi kiistellyimmistä ja väärinymmärretyimmistä ilmaisuista rakennusalalla. Tässä kirjoituksessa kerron, mistä on oikeasti kysymys – ja mistä ei. Kaiken takana on vesi. Aloitetaan perusteista. Veden kolme olomuotoa Vedellä on kolme olomuotoa: kiinteä (jää), neste (vesi) ja kaasu (vesihöyry). Myös lumi on jäätä. Jää on ”kuivaa” ja näkyvää. Nestemäinen vesi on ”märkää” ja näkyvää. Kaasu on ”kuivaa” ja näkymätöntä. On huomattava, että yleiskielessä puhumme usein vesihöyrystä, kun tarkoitamme aerosolia. Esimerkiksi pilvet ja sumu ovat aerosolia, siis pieniä nestepisaroita ilmassa. Ne eivät ole vesihöyryä. Vesihöyryä ei voi nähdä. Se on ilman osakaasu, siis ikään kuin osa ilmaa. Kosteuskonvektio...
Lue lisää

Muovia vai luomua hirren väliin?

Perinnerakentaja: älä lue tätä kirjoitusta, jos haluat nukkua yösi hyvin. Olet varmaankin lähtenyt rakennusprojektiin ajatellen, että muovi on viimeinen asia jota seinääsi laitetaan. Silti lähes jokaisessa, käsin veistetyssäkin hirsitalossa on muovia joka puolella, hirsiseinän sisällä. Hirsien välissä tilkkeenä käytettävä pellavanauha pysyy nimittäin kasassa muovisideaineella. Muunlaista pellavanauhaa ei valitettavasti ole myynnissä. Tuoteselosteissa puhutaan kierrellen lämpökuidusta tai uusiokiinnityskuidusta, mutta yhtä kaikki muovista on kyse. Muovisideainetta käytetään kaikissa eristelevyissäkin, myös selluvilla-, turve- ja pellavalevyissä, mutta se on jo toisen kirjoituksen aihe. Onko muovisideaineiselle pellavanauhalle vaihtoehtoja...
Lue lisää

Märkätila hirsitaloon – yksi mahdollinen ratkaisu

Märkätilan rakentaminen hirsitaloon on haasteellista, kuten olemme aiemmassa blogitekstissämme todenneet. Tässä kirjoituksessa keskitymme ratkaisuihin. Olemme suunnitelleet viime vuosina useita uusia kylpyhuoneita vanhoihin hirsirakennuksiin noudattaen seuraavaa periaatetta. Nykyajan mukavuuksien alttarille on uhrattu yksi kokonainen huone, jonka hirsiseinien sisäpuolelle kylpyhuone on muurattu kivikonttina – eli huone huoneessa Museoviraston korjauskortti KK25:n tapaan. Materiaalinen kontrastisuus on osa märkätilan filosofista problematiikkaa, jonka pohdintaa vanhan talon korjaajan ei kannata pelätä. Älyllinen rehellisyys tuo ratkaisuihin varmuutta ja mielenrauhaa. Ilmaraon osalta olemme vastarannankiiskiä. Korjauskortissa esitettyyn märkätilakontin ja hirsiseinän...
Lue lisää

Märkätila hirsitaloon – ratkaisuyritysten homeinen historiikki

Märkätilan rakentaminen on osoittautunut ehkä vaikeimmaksi osa-alueeksi vanhan hirsitalon korjaamisessa. Ennen vanhaan hirsitalot tuhoutuivat usein liekkien ruokana. Nyt osaavimmatkin restauroijat ja timpurit ovat todellisen haasteen edessä, kun ratkaistavana on - vesi. Erillinen saunarakennus oli toimiva ratkaisu Perinteinen peseytymistila oli erillinen saunarakennus. Ulkohuussissa hoidettiin käymäläasiat. Hirsisauna toimi teknisesti, koska sitä osattiin käyttää oikein, se ehti kuivua käyttökertojen välissä, ja palveltuaan aikansa se voitiin purkaa tai korjata perusteellisesti ilman, että varsinainen asuminen häiriintyi. Pientaloissa ei siis käytännössä ollut märkätiloja ennen kuin sodan jälkeen yleistyi tapa toteuttaa peseytymis- ja aputilat...
Lue lisää

Hirsitaloja ei uhkaa purkaminen vaan korjaaminen – osa 1

Maamme niukkenevaa hirsirakennuskantaa ei nykyään uhkaa purkaminen samassa mitassa kuin aiempina vuosikymmeninä. Isompi uhka on korjaaminen. Hirsirakennuksen korjaaminen on viisas kulttuuriteko, mutta vain silloin kun se tehdään oikein. Hyvää tarkoittava mutta ymmärtämätön korjaaminen saattaa johtaa peruuttamattomiin vahinkoihin. Korjaushankkeella on yleensä useita tavoitteita, joista yksi tavallisimmista on energiatehokkuuden parantaminen. Tähän pyritään mm. uusimalla vanhoja ikkunoita ja muita rakennusosia. Lopputulos on yleensä surullinen, mutta se on eri kirjoituksen aihe. Tässä yhteydessä käsittelemme yhtä hyvää ja yhtä huonoa menetelmää hirsitalon energiatehokkuuden parantamiseksi. Vaikka väärin korjaaminen on isoin uhka, eivät valitettavasti...
Lue lisää

Hirsitalon julkisivulaudoitus ei kaipaa tuulettamista

Perinteisesti julkisivuverhous on kiinnitetty suoraan hirsiseinään ilman tuuletusrakoa. Näin toimittu myös purutäytteisissä lautataloissa, esimerkiksi rintamamiestaloissa. Tällä on tavoiteltu vedon poistamista eli ilmatiiviyden lisäämistä. Laudoituksen alla on usein käytetty tuohta, tervapaperia tai rappausta samasta syystä. Toisinaan vanhassakin talossa tapaa alusrimoitusta, mutta kyseessä on yleensä ollut seinän oikaisu, ei tuulettaminen. Tuuletusrako alkoi yleistyä vasta 1960-luvulla. Silloin huomattiin, että muovimaalit estivät kosteuden haihtumisen ulospäin, ja seinät alkoivat lahota. Tuuletusraon avulla ongelma on ratkaistu: hirsirunko pysyy kuivana, vaikka verhous olisi tehty kestopressusta. Miksi siis vastustaa tuuletusraon käyttämistä? Tuuletusraon...
Lue lisää

Uutta vai vanhaa hirttä korjaukseen?

Hirsirakennuksia korjattaessa nousee usein esiin kysymys: pitääkö käyttää tuoreita vai kierrätettyjä hirsiä? Asiasta on erilaisia näkemyksiä. Kirjallisuudessa, esimerkiksi Museoviraston korjauskortistossa, yleensä suositellaan vanhojen hirsien käyttöä. Perusteluksi tavallisesti esitetään, että vanha hirsi on kuivaa eikä se enää elä tai kieroudu. Jotkut ovat huolissaan siitä, että tuoreet hirret kuljettaisivat mukanaan hyönteisiä, jotka siirtyisivät myös terveeseen runkoon. Kierrätyshirsien käyttäminen ei ole ongelmatonta Käytännön hirsikorjausprojektien yhteydessä olemme oppineet, että asia ei ole aivan näin yksinkertainen. Vanhojen hirsien käyttämisessä on useita ongelmia, joista ehkä keskeisin on huono saatavuus. Joissain hankkeissa...
Lue lisää