Tähtiventtiili – Painovoimaisen ilmanvaihdon valttikortti

Tähtiventtiili on säädettävä pyöröventtiili uunin yläosassa. Se liittyy savuhormiin tulipesän reittiä suoremmin ja poistaa ilmaa myös lämmityskauden ulkopuolella. Tähtiventtiili soveltuu vain uuneihin, joissa on yläliittymä. Se tarkoittaa, että savu poistuu hormiin uunin yläosasta, ei alaosasta. Tähtiventtiilin toimintaperiaate selviää hyvin piirroksesta, joka on julkaistu arkkitehti G. E. Aspin teoksessa Huonerakenteiden oppi vuonna 1902. Tässä uunissa tähtiventtiili sijaitsee uunin kyljessä. Venttiilistä alkava kanava kulkee nousujohteisesti peltien väliin. Mihin tähtiventtiilin toiminta perustuu? Ilman tähtiventtiiliä, uunien kautta tapahtuva poistoilmanvaihto olisi ainoastaan tulipesän suuluukun varassa. Käytännössä: ilma ei juuri poistu...
Lue lisää

Painovoimainen ilmanvaihto ilman uuneja

Painovoimainen ilmanvaihto toimii parhaiten uunilämmitystalossa. Entä mitä tehdä, jos uunit on purettu? Siitä kerromme tässä kirjoituksessa. Olemme kertoneet painovoimaisen ilmanvaihdon periaatteista aiemmissa blogikirjoituksissamme. Painovoimainen ilmanvaihto toimii hyvin, jos talossa on korkea, muurattu savupiippu, ja uuneja lämmitetään. Joskus uunit on kuitenkin purettu, tai ainakin poistettu käytöstä. Oletamme, että savupiiput on säilytetty. Näin asia yleensä onkin: harvoin piippuja on purettu. Muuratut savupiiput ovat painovoimaisessa ilmanvaihdossa lähes ehdoton edellytys. Kevytrakenteisilla erillishormeilla voidaan tarvittaessa täydentää kokonaisuutta. Kevythormien osalta on erityisen tärkeää, että kanavat ovat mahdollisimman pystysuorat, ilmatiiviit ja...
Lue lisää

Painovoimainen ilmanvaihto – Raikasta ilmaa räppänästä

Oikein ratkaistu korvausilman sisäänotto on ratkaisevan tärkeä osa ilmanvaihtoa ja hyvää sisäilmaa. Perinteinen tuloilmaventtiili on yksi tärkeimmistä innovaatioista rakentamisessa sitten hirsivaran. Olemme kirjoittaneet painovoimaisen ilmanvaihdon perusperiaatteista täällä. Kovemmilla pakkasilla räppänää on hyvä säätää pienemmälle. Sopiva säätö löytyy kokeilemalla. Kuvassa erään suunnittelukohteemme uusi kippiräppänä. Yksinkertaisuus on toimintavarmuutta Rakentamisessa yleensä yksinkertainen, mekaaninen ratkaisu on varmatoimisin ja selkein. Perinteinen korvausilmaventtiili toimii hyvin, kun huomioidaan muutama asia: räppänä sijoitetaan huonetilan yläosaan. Käytetään saranoitua kippiluukkua, joka asennetaan saranapuoli alaspäin niin, että...
Lue lisää

12 teesiä laadukkaaseen korjaamiseen – osa 3: Sisäilma ja kestävä kehitys

Olemme kirjoitussarjamme aiemmissa osissa käsitelleet arkkitehtuuria ja rakennusfysiikkaa. Nyt vuorossa on kaksi seuraavaa: sisäilman laatu ja kestävän kehityksen mukaisuus. 7. Sisäilman laatu Korjaushankkeen tavoitteena tulee olla ympäristön terveellisyys ja turvallisuus sekä työmaan aikana että valmiissa kohteessa. Terveessä talossa on hyvä sisäilma, joka on hajutonta, pölytöntä, vedotonta, lämpötilaltaan miellyttävää ja melutonta. Laadukkaiden suunnitelmien lisäksi, tavoitteen saavuttaminen vaatii monia yksittäisiä toimia rakennustyömaalla. Työnteolle varataan aikaa ja tilaa, ja työmaa pidetään siistinä. Työntekijät varustautuvat asiallisilla turvavarusteilla ja ilmoittavat puutteista työnjohdolle. Rakennustöiden aikaiset ratkaisut vaikuttavat...
Lue lisää

Pekan puunpolttokoulu – osa 3: Yhden tikun ihme

Puunpolttokoulussa olemme käsitelleet aiemmin ekologisuutta ja hyvän polttopuun ominaisuuksia. Tässä kirjoituksessa esitän kokemuksiani ja käsityksiäni siitä, mitä itse polttotapahtumassa on huomioitava, jotta se saadaan vietyä onnistuneesti läpi. Sopivasti vetoa Palaminen tarvitsee palavaa ainetta, kuumuutta ja happea. Viimeksi mainitun oikea määrä on ensiarvoisen tärkeää: Riittämättömän palamisilman aikaansaama kitupoltto tuottaa saasteita, kuten pienhiukkasia ja häkää, ja nokeaa hormit. Liian kova veto puolestaan johtaa lämmön karkaamiseen harakoille. Uuneja on monenlaisia, ja vanhoissa uuneissa voi olla omat niksinsä. Vetoa voidaan säädellä niin tuhkaluukulla, tulipesän suuluukuilla ja niissä olevilla korvausilma-aukoilla kuin pelleilläkin....
Lue lisää

Pekan puunpolttokoulu – osa 2: Hyvän polttopuun DNA

Puunpolttokoulun ensimmäisessä osassa käsittelimme puunpolton ekologisuutta. Nyt on vuorossa oikean polttopuun valinta. Eri käyttökohteisiin on omat suosituksensa ja perusteensa. Avotakassa ei voi käyttää havupuuta pihkan aiheuttaman kipinöinnin takia. Savusaunaan sopii leppä, koska siitä ei tule kitkua. Tässä yhteydessä keskitymme kuitenkin puun polttamiseen lämmitysmielessä – siis varaavassa takassa. Metsästä klapeiksi Puunpolttokoulun ensimmäisessä osassa käsittelimme puunpolton ekologisuutta. Nyt on vuorossa oikean polttopuun valinta. Eri käyttökohteisiin on omat suosituksensa ja perusteensa. Avotakassa ei voi käyttää havupuuta pihkan aiheuttaman kipinöinnin takia. Savusaunaan sopii leppä, koska siitä ei tule kitkua. Tässä yhteydessä keskitymme...
Lue lisää

Pekan puunpolttokoulu – osa 1: Puulämmityksen ekologisuus

Puun pienpoltto herättää intohimoja puolesta ja vastaan. Aiheesta on kirjoitettu niin opaskirjoja kuin pamflettejakin. Haluan tällä kirjoitussarjalla tuoda oman näkökulmani keskusteluun. Käsitykseni on, että puunpoltto on oikein tehtynä, paitsi ekologista, myös välttämätöntä perinteisen hirsitalon rakennusfysikaalisen toiminnan varmistamiseksi. 4000 lämmityskerran kokemuksella Kirjoitukseni otsikon voi lukea myös kirjaimellisesti. Olemme kahdeksan vuotta asuneet alun perin kansakouluksi rakennetussa vanhassa hirsitalossa, jota lämmitämme ensisijaisesti puulla. Päivittäisessä käytössä on kaksi vanhaa pönttöuunia, yksi uudempi pystyuuni sekä kierrätysosista rakentamamme puuliesi, helli. Kovemmilla pakkasilla lämmitämme vanhaa leivinuunia. Näiden...
Lue lisää

Painovoimaisen ilmanvaihdon ABC

Luonnonmukaisen eli painovoimaisen ilmanvaihdon suosimista pidetään joskus peräpeiliin katsomisena ja jopa epäekologisena ratkaisuna – koneellinen ilmanvaihto lämmön talteenotolla on kuulemma tätä päivää. Me näemme toisin: painovoimainen ilmanvaihto on parhaimmillaan hienostunut järjestelmä, joka edelleen kehitettynä vastaa koneita paremmin tulevaisuuden haasteisiin. Koneellisessa ilmanvaihdossa on lisäksi selkeitä ongelmia, mutta ne ovat toisen kirjoituksen aihe. Nyt käymme läpi mistä painovoimaisessa ilmanvaihdossa on kyse. Painovoimainen ilmanvaihto perustuu luonnonlakeihin Lämmin ilma nousee ylöspäin, viileä laskeutuu alaspäin. Vedon tunnetta ei synny, kun korvausilma otetaan huonetilan yläosasta, kuten seinäräppänästä, ja poistetaan huonetilan...
Lue lisää