Mitä voimme oppia vanhoista rakennuksista – osa 2

Olemme kirjoitussarjamme ensimmäisessä osassa käsitelleet hengittäviä massiivirakenteita ja painovoimaista ilmanvaihtoa. Nyt vuorossa on neljä ajatusta, jotka täydentävät kokonaisuuden. 3. Tuulettuva alapohja Tuulettuva alapohja on kokemuksen hyväksi osoittama, varmatoiminen ratkaisu. Se voi olla rossi- eli täytepohja tai vaikka multapenkki. Olennaista on, että tuuli pääsee puhaltelemaan lattian alla. Tuuletus vie pois maasta nousevan kosteuden, radonin ja muut epäpuhtaudet. Tuulettuva alapohja joutui yhdeksi syntipukiksi 1970-luvulla, kun rakennusten energiankulutusta haluttiin suitsia öljykriisin jälkeen. Lattioita täytettiin soralla, betonia valettiin ja mineraalivilloja asennettiin. Seurauksena oli usein lattiasieni. Kissanluukkuja tukittiin kesäajaksi, ja...
Lue lisää

Rossipohja kestää terveenä satoja vuosia

Rossipohjan historia ja ominaisuudet Perusajatuksena rossipohjassa on, että lattia on koko alaltaan eristetty, ja sen alla on tuulettuva ryömintätila. Täyte- eli rossipohja tarkoittaa tarkkaan ottaen laudoitusta, joka kantaa eristeen. Vuonna 1893 kirjoitettiin: ”Nykyaikoina on ruvettu tekemään silta rossipermannon kanssa siten että niskasten päälle asetetaan haljispuolikkaat pyöreä puoli ylöspäin, sitten sammalia jotka poljetaan tiukkaan ja sammalien päälle multaa. Mullan päälle asetetaan toiset niskaset, joihin naulataan sileäksi höylätyt siltapalkit.” Rossipohja on multapenkkiä alttiimpi routavaurioille, koska sisätilasta kulkeutuva hukkalämpö ei pääse pitämään perustuksia sulana. Perustukset on vietävä routarajan alle. Rossipohjatalossa ei tule...
Lue lisää

Multapenkin historia ja tulevaisuus

Tuulettuvaa alapohjaa käsittelevän kirjoitussarjamme ensimmäisessä osassa kerroimme, miksi tuulettuva alapohja on hyvä lähtökohta terveelle ja kestävälle rakennukselle. Multapenkki on varhainen tapa eristää lattia vedolta. Se on ”vanhoissa asuinrakennuksissa seinää vasten luotu multavalli, joka estää kylmän tunkeutumasta seinähirsien alitse rakennuksen sisälle.” Tällainen alapohjarakenne oli esimerkiksi Jukolan veljesten sysikoijussa. Multapenkin muita nimityksiä ovat mm. multipenkki, multiaispenkki, multiainen ja sammakkopenkki. Multapenkin tuuletuskanavat on tehty lautaputkista. Multapenkin tunnistaakin sokkelin ulkopinnassa näkyvistä, pienistä lautaputken päädyistä. Perinteiseen tapaan lattioita on kuurattu havuilla ja hiekalla runsasta vettä...
Lue lisää

Tuulettuvan alapohjan renessanssi

Alapohja – siis rakennuksen alin lattiarakenne – voi olla maanvarainen eli maata vasten rakennettu tai tuulettuva, jossa maanpinnan ja lattian alla olevan eristeen väliin jää ilmatila. Nykyrakentamisessa suositaan maanvaraisia lattioita. Miksi tuulettuva alapohja olisi parempi? Koska se on kokemuksen hyväksi osoittama, varmatoiminen ratkaisu. Maanvaraisissa alapohjissa on ongelmia, erityisesti kosteuden kapillaarisen nousun takia. Aiemmin maanvastaisia betonilaattoja tehtiin siten, että lämmöneriste asennettiin pohjalaatan yläpuolelle. Laatan yläpintaan tuli myös puurakenteita. Kosteudelle arat eristeet ja puurakenteet ovat usein johtaneet mikrobi- ja lahovaurioihin. Korjaaminen on raskasta ja kallista: se edellyttää käytännössä koko laatan purkamista. Maanvaraisen...
Lue lisää

12 teesiä laadukkaaseen korjaamiseen – osa 4: Lakipykälät ja kustannukset

Olemme kirjoitussarjassamme aiemmissa osissa käsitelleet arkkitehtuuriin, rakennusfysiikkaan ja sisäilmaan liittyviä teesejä. Kirjoitussarjamme toiseksi viimeinen osa kattaa kaksi uutta: lainsäädännöllinen laatu ja kustannustehokkuus. 9. Lainsäädännöllinen laatu Kun puhe kääntyy juridiikkaan, moni meistä korjaajista nyrpistää nenäänsä. Ei kannattaisi. Rakennushankkeen osapuolten on tunnettava lait, asetukset ja viranomaisohjeet jo vastuukysymysten takia. Lisäksi monessa määräyksessä on viisautta taustalla, jos pystyy näkymään koukeroisen jargonin lävitse. Haaste on, että sitovia määräyksiä, puhumattakaan suosituksista ja ohjeistuksista, on niin paljon, että niiden suvereeni hallitseminen on erittäin vaativaa, jopa mahdotonta. Professori Juha...
Lue lisää

12 teesiä laadukkaaseen korjaamiseen – osa 3: Sisäilma ja kestävä kehitys

Olemme kirjoitussarjamme aiemmissa osissa käsitelleet arkkitehtuuria ja rakennusfysiikkaa. Nyt vuorossa on kaksi seuraavaa: sisäilman laatu ja kestävän kehityksen mukaisuus. 7. Sisäilman laatu Korjaushankkeen tavoitteena tulee olla ympäristön terveellisyys ja turvallisuus sekä työmaan aikana että valmiissa kohteessa. Terveessä talossa on hyvä sisäilma, joka on hajutonta, pölytöntä, vedotonta, lämpötilaltaan miellyttävää ja melutonta. Laadukkaiden suunnitelmien lisäksi, tavoitteen saavuttaminen vaatii monia yksittäisiä toimia rakennustyömaalla. Työnteolle varataan aikaa ja tilaa, ja työmaa pidetään siistinä. Työntekijät varustautuvat asiallisilla turvavarusteilla ja ilmoittavat puutteista työnjohdolle. Rakennustöiden aikaiset ratkaisut vaikuttavat...
Lue lisää

Massiivirakenne on terveellinen, kestävä ja ekologinen

Mitä tarkoittaa massiivirakenne? Massiivirakenne on sellainen rakenne, jossa yksi yhtenäinen rakennekerros huolehtii kaikista rakenteen keskeisistä tehtävistä. Museoviraston sanasto määrittelee sen näin: ”Massiivirakenteen kaikki rakennusosat kantavat kuormitusta”. Massiivirakenteita ovat esimerkiksi lamasalvosrakenne eli hirsiseinä sekä paikalla muurattu täystiiliseinä. Massiivirakenteista puhuttaessa tarkoitetaan lähinnä ulkoseinärakenteita. Ylä- ja alapohjien osalta tilanne on hieman toinen: ei ole yleensä mielekästä tehdä esimerkiksi yläpohjaa 60cm paksuna tiilirakenteena, koska kantavuus ei sitä edellytä, ja lämmöneristävyys voidaan turvallisesti toteuttaa luonnonmukaisen kevein eristein. Väliseinien osalta massiivisuus ei ole niin tärkeää kuin...
Lue lisää

12 teesiä laadukkaaseen korjaamiseen – osa 1: Arkkitehtuuri

Korjausrakentamiselle voidaan ja on syytäkin asettaa laatukriteerejä. Nimitettäköön niitä tässä teeseiksi. Vain kriteerit asettamalla voidaan luotettavasti arvioida korjauksen onnistumista. Osittain kyse on samoista teeseistä kuin uudisrakentamisessakin. Yleensä korjaamisessa tavoitteiden saavuttaminen on kuitenkin monimutkaisempaa, vaikeampaa ja enemmän soveltavaa osaamista vaativaa – siis kiehtovaa ja myönteisellä tavalla haastavaa. Aloitamme sarjamme neljällä ensimmäisellä teesillä: arkkitehtoninen laatu, rakennushistoriallisten arvojen turvaaminen, toimivuus ja esteettömyys. Engelin suunnittelemaa ja Lohrmannin täydentämää Helsingin tuomiokirkkoa on korjattu lukuisia kertoja - välillä lateksimaalilla. Viimeisin kattava, Vilhelm Helanderin suunnittelema...
Lue lisää

Rakennushistoriaselvitys – talon elämäkerta

Tässä kirjoituksessa kerrotaan, mikä on rakennushistoriaselvitys eli RHS, ja mitä hyötyä siitä voi olla. Mikä on rakennushistoriaselvitys? Entä rakennushistoriallinen selvitys? Rakennushistoriaselvityksessä tutkitaan rakennuskohteen historiaa, suunnittelu- ja muutosvaiheita ja nykytilaa. Se on talon tarina helppolukuiseksi, havainnollistavaksi ja innostavaksi koottuna. Selvitykseen on koostettu arkisto- ja kenttätöiden perusteella oleellinen tieto rakennuksesta ja sen lähiympäristöstä. Hyvä RHS antaa kokonaiskuvan rakennuksen vaiheista. Lisäksi rakennushistoriaselvitys kuvailee rakennuksen mahdollisimman objektiivisesti sen nykytilassa. Johtopäätökset kuten arvottaminen on selvästi erotettu omaksi osiokseen. Rakennushistoriaselvityksestä käytetään myös...
Lue lisää

Hirsitaloja ei uhkaa purkaminen vaan korjaaminen – osa 1

Maamme niukkenevaa hirsirakennuskantaa ei nykyään uhkaa purkaminen samassa mitassa kuin aiempina vuosikymmeninä. Isompi uhka on korjaaminen. Hirsirakennuksen korjaaminen on viisas kulttuuriteko, mutta vain silloin kun se tehdään oikein. Hyvää tarkoittava mutta ymmärtämätön korjaaminen saattaa johtaa peruuttamattomiin vahinkoihin. Korjaushankkeella on yleensä useita tavoitteita, joista yksi tavallisimmista on energiatehokkuuden parantaminen. Tähän pyritään mm. uusimalla vanhoja ikkunoita ja muita rakennusosia. Lopputulos on yleensä surullinen, mutta se on eri kirjoituksen aihe. Tässä yhteydessä käsittelemme yhtä hyvää ja yhtä huonoa menetelmää hirsitalon energiatehokkuuden parantamiseksi. Vaikka väärin korjaaminen on isoin uhka, eivät valitettavasti...
Lue lisää

Energiatehokkuus ei ole oikotie ekologisuuteen

Luontojärjestöjen johtajat Jari Luukkonen ja Leo Stranius esittivät yhdessä eristeteollisuuden Gunnar Forsmanin kanssa, että rakennusten energiamääräyksiä tulisi kiristää vielä suunniteltuakin nopeammin (HS 23.6.2016). He ovat oikealla asialla pyrkiessään ilmaston lämpenemisen pysäyttämiseen, mutta rakentamisen ympäristökuormituksen he ovat ymmärtäneet väärin. On hämmentävää, että järjestöt katsovat taistelevansa samalla rintamalla eristeteollisuuden kanssa. Teollisuuden pyrkimyksenä on luonnollisesti tuottaa voittoa. Luontojärjestöjen luulisi kantavan huolta maapallon kantokyvystä. Tutkimusten mukaan energiatehokkuudessa on ongelmia Jää epäselväksi, mihin mittauksiin kirjoittajat viittaavat todetessaan passiivirakennusten olevan sisäilmaltaan...
Lue lisää

Miten sovittaa yhteen kulttuurihistorialliset arvot ja energiatehokkuus?

Viime kuukausina on keskusteltu paljon rakentamisen energiatehokkuusvaatimuksista. Juulia Mikkola kiteytti ongelman Helsingin Sanomien vieraskynäkirjoituksessaan (14.11.2015): ylikorostamalla energiatehokkuutta, rakennamme kertakäyttörakennuksia, jotka joudutaan purkamaan niin pian että ne lisäävät ympäristökuormitusta sen sijaan että säästäisivät energiaa. Yleisesti hyväksytty tavoite kuitenkin on, että energiaa pitäisi säästää ja ilmastonmuutosta torjua. Miten tätä ristiriitaa tulisi lähestyä? Kestävällä rakentamisella ilmastonmuutosta vastaan Rakentaminen on isossa roolissa ilmastonmuutoksen torjumisessa, joka on yksiselitteisen kannatettava tavoite. Rakentaminen ja korjaaminen ovat kuitenkin moniulotteisia kokonaisuuksia, joista energiatehokkuus on...
Lue lisää