12 teesiä laadukkaaseen korjaamiseen – osa 1: Arkkitehtuuri

Korjausrakentamiselle voidaan ja on syytäkin asettaa laatukriteerejä. Nimitettäköön niitä tässä teeseiksi. Vain kriteerit asettamalla voidaan luotettavasti arvioida korjauksen onnistumista. Osittain kyse on samoista teeseistä kuin uudisrakentamisessakin. Yleensä korjaamisessa tavoitteiden saavuttaminen on kuitenkin monimutkaisempaa, vaikeampaa ja enemmän soveltavaa osaamista vaativaa – siis kiehtovaa ja myönteisellä tavalla haastavaa. Aloitamme sarjamme neljällä ensimmäisellä teesillä: arkkitehtoninen laatu, rakennushistoriallisten arvojen turvaaminen, toimivuus ja esteettömyys. Engelin suunnittelemaa ja Lohrmannin täydentämää Helsingin tuomiokirkkoa on korjattu lukuisia kertoja - välillä lateksimaalilla. Viimeisin kattava, Vilhelm Helanderin suunnittelema...
Lue lisää

Rakennushistoriaselvitys – talon elämäkerta

Tässä kirjoituksessa kerrotaan, mikä on rakennushistoriaselvitys eli RHS, ja mitä hyötyä siitä voi olla. Mikä on rakennushistoriaselvitys? Entä rakennushistoriallinen selvitys? Rakennushistoriaselvityksessä tutkitaan rakennuskohteen historiaa, suunnittelu- ja muutosvaiheita ja nykytilaa. Se on talon tarina helppolukuiseksi, havainnollistavaksi ja innostavaksi koottuna. Selvitykseen on koostettu arkisto- ja kenttätöiden perusteella oleellinen tieto rakennuksesta ja sen lähiympäristöstä. Hyvä RHS antaa kokonaiskuvan rakennuksen vaiheista. Lisäksi rakennushistoriaselvitys kuvailee rakennuksen mahdollisimman objektiivisesti sen nykytilassa. Johtopäätökset kuten arvottaminen on selvästi erotettu omaksi osiokseen. Rakennushistoriaselvityksestä käytetään myös...
Lue lisää

Hirsitaloja ei uhkaa purkaminen vaan korjaaminen – osa 1

Maamme niukkenevaa hirsirakennuskantaa ei nykyään uhkaa purkaminen samassa mitassa kuin aiempina vuosikymmeninä. Isompi uhka on korjaaminen. Hirsirakennuksen korjaaminen on viisas kulttuuriteko, mutta vain silloin kun se tehdään oikein. Hyvää tarkoittava mutta ymmärtämätön korjaaminen saattaa johtaa peruuttamattomiin vahinkoihin. Korjaushankkeella on yleensä useita tavoitteita, joista yksi tavallisimmista on energiatehokkuuden parantaminen. Tähän pyritään mm. uusimalla vanhoja ikkunoita ja muita rakennusosia. Lopputulos on yleensä surullinen, mutta se on eri kirjoituksen aihe. Tässä yhteydessä käsittelemme yhtä hyvää ja yhtä huonoa menetelmää hirsitalon energiatehokkuuden parantamiseksi. Vaikka väärin korjaaminen on isoin uhka, eivät valitettavasti...
Lue lisää

Hirsitalon julkisivulaudoitus ei kaipaa tuulettamista

Perinteisesti julkisivuverhous on kiinnitetty suoraan hirsiseinään ilman tuuletusrakoa. Näin toimittu myös purutäytteisissä lautataloissa, esimerkiksi rintamamiestaloissa. Tällä on tavoiteltu vedon poistamista eli ilmatiiviyden lisäämistä. Laudoituksen alla on usein käytetty tuohta, tervapaperia tai rappausta samasta syystä. Toisinaan vanhassakin talossa tapaa alusrimoitusta, mutta kyseessä on yleensä ollut seinän oikaisu, ei tuulettaminen. Tuuletusrako alkoi yleistyä vasta 1960-luvulla. Silloin huomattiin, että muovimaalit estivät kosteuden haihtumisen ulospäin, ja seinät alkoivat lahota. Tuuletusraon avulla ongelma on ratkaistu: hirsirunko pysyy kuivana, vaikka verhous olisi tehty kestopressusta. Miksi siis vastustaa tuuletusraon käyttämistä? Tuuletusraon...
Lue lisää

Vallisaari – luonto kaikille, kaikki luonnolle?

Vallisaari ja Kuninkaansaari, nuo yleisöltä suljetut Helsingin edustan linnoitussaaret, avautuivat yleisölle tänä keväänä. Olin vaikuttunut vierailustani. Luonto saarella on upeaa ja linnoitukset kulttuuriympäristöihin hurahtaneelle arkkitehdille herkkupaloja. Kallioketoja, kosteita tervaleppäkorpia ja upeita lahopuita, jotka tarjoavat kodin tuhansille eliöille. Huolenaiheita Ihastuksen lomassa heräsi myös huoli. Vaikka kulkua on rajoitettu ja polulla pitäisi pysyä, näkyi jo toukokuun alussa kasvillisuuden alkava kuluminen. Jäkälät murenivat pölyksi polkujen reunojen kallioilla. Tiheään sijoitetut käymälät eivät näyttäneet riittävän, sillä myös pensaikot toimivat piipahduspisteinä. Saari on rehevä jo nyt, mutta tällainen lannoitus johtaa typestä...
Lue lisää

Miten sovittaa yhteen kulttuurihistorialliset arvot ja energiatehokkuus?

Viime kuukausina on keskusteltu paljon rakentamisen energiatehokkuusvaatimuksista. Juulia Mikkola kiteytti ongelman Helsingin Sanomien vieraskynäkirjoituksessaan (14.11.2015): ylikorostamalla energiatehokkuutta, rakennamme kertakäyttörakennuksia, jotka joudutaan purkamaan niin pian että ne lisäävät ympäristökuormitusta sen sijaan että säästäisivät energiaa. Yleisesti hyväksytty tavoite kuitenkin on, että energiaa pitäisi säästää ja ilmastonmuutosta torjua. Miten tätä ristiriitaa tulisi lähestyä? Kestävällä rakentamisella ilmastonmuutosta vastaan Rakentaminen on isossa roolissa ilmastonmuutoksen torjumisessa, joka on yksiselitteisen kannatettava tavoite. Rakentaminen ja korjaaminen ovat kuitenkin moniulotteisia kokonaisuuksia, joista energiatehokkuus on...
Lue lisää

Ajatuksiamme meille merkityksellisistä ja arvokkaista asioista

Olemme tehneet pitkään töitä rakennetun kulttuuriperinnön, restauroinnin, kulttuurimaiseman, terveellisen rakennustavan ja haastavien uudisrakennusten parissa. Tietoa, ajatuksia ja käsityksiä on meille tänä aikana kerääntynyt runsaasti, ja joka päivä opimme uutta. Sen kaiken jakaminen suunnittelun lisäksi myös kirjoittamalla on alkanut tuntua välttämättömältä tavalta palvella Sinua, joka haluaisit punnittua ja asiantuntevaa tietoa. Monesti kiinnostuksemme kohdistuu asioihin ja suunnitteluratkaisuihin, joista voidaan perustellusti olla montaa mieltä. On myös luonnonlain kaltaisia tosiasioita, joiden totuudellisuudesta kiistelyn sijaan on hyvä keskittyä ymmärtämään niitä. Rakennusfysiikan lainalaisuudet pätevät riippumatta siitä, mitä mieltä niistä...
Lue lisää