Painovoimainen ilmanvaihto – Raikasta ilmaa räppänästä

Oikein ratkaistu korvausilman sisäänotto on ratkaisevan tärkeä osa ilmanvaihtoa ja hyvää sisäilmaa. Perinteinen tuloilmaventtiili on yksi tärkeimmistä innovaatioista rakentamisessa sitten hirsivaran. Olemme kirjoittaneet painovoimaisen ilmanvaihdon perusperiaatteista täällä. Kovemmilla pakkasilla räppänää on hyvä säätää pienemmälle. Sopiva säätö löytyy kokeilemalla. Kuvassa erään suunnittelukohteemme uusi kippiräppänä. Yksinkertaisuus on toimintavarmuutta Rakentamisessa yleensä yksinkertainen, mekaaninen ratkaisu on varmatoimisin ja selkein. Perinteinen korvausilmaventtiili toimii hyvin, kun huomioidaan muutama asia: räppänä sijoitetaan huonetilan yläosaan. Käytetään saranoitua kippiluukkua, joka asennetaan saranapuoli alaspäin niin, että...
Lue lisää

12 teesiä laadukkaaseen korjaamiseen – osa 3: Sisäilma ja kestävä kehitys

Olemme kirjoitussarjamme aiemmissa osissa käsitelleet arkkitehtuuria ja rakennusfysiikkaa. Nyt vuorossa on kaksi seuraavaa: sisäilman laatu ja kestävän kehityksen mukaisuus. 7. Sisäilman laatu Korjaushankkeen tavoitteena tulee olla ympäristön terveellisyys ja turvallisuus sekä työmaan aikana että valmiissa kohteessa. Terveessä talossa on hyvä sisäilma, joka on hajutonta, pölytöntä, vedotonta, lämpötilaltaan miellyttävää ja melutonta. Laadukkaiden suunnitelmien lisäksi, tavoitteen saavuttaminen vaatii monia yksittäisiä toimia rakennustyömaalla. Työnteolle varataan aikaa ja tilaa, ja työmaa pidetään siistinä. Työntekijät varustautuvat asiallisilla turvavarusteilla ja ilmoittavat puutteista työnjohdolle. Rakennustöiden aikaiset ratkaisut vaikuttavat...
Lue lisää

Massiivirakenne on terveellinen, kestävä ja ekologinen

Mitä tarkoittaa massiivirakenne? Massiivirakenne on sellainen rakenne, jossa yksi yhtenäinen rakennekerros huolehtii kaikista rakenteen keskeisistä tehtävistä. Museoviraston sanasto määrittelee sen näin: ”Massiivirakenteen kaikki rakennusosat kantavat kuormitusta”. Massiivirakenteita ovat esimerkiksi lamasalvosrakenne eli hirsiseinä sekä paikalla muurattu täystiiliseinä. Massiivirakenteista puhuttaessa tarkoitetaan lähinnä ulkoseinärakenteita. Ylä- ja alapohjien osalta tilanne on hieman toinen: ei ole yleensä mielekästä tehdä esimerkiksi yläpohjaa 60cm paksuna tiilirakenteena, koska kantavuus ei sitä edellytä, ja lämmöneristävyys voidaan turvallisesti toteuttaa luonnonmukaisen kevein eristein. Väliseinien osalta massiivisuus ei ole niin tärkeää kuin...
Lue lisää

Mitä tarkoittaa hengittävä rakenne?

Hengittävä rakenne on yksi kiistellyimmistä ja väärinymmärretyimmistä ilmaisuista rakennusalalla. Tässä kirjoituksessa kerron, mistä on oikeasti kysymys – ja mistä ei. Kaiken takana on vesi. Aloitetaan perusteista. Veden kolme olomuotoa Vedellä on kolme olomuotoa: kiinteä (jää), neste (vesi) ja kaasu (vesihöyry). Myös lumi on jäätä. Jää on ”kuivaa” ja näkyvää. Nestemäinen vesi on ”märkää” ja näkyvää. Kaasu on ”kuivaa” ja näkymätöntä. On huomattava, että yleiskielessä puhumme usein vesihöyrystä, kun tarkoitamme aerosolia. Esimerkiksi pilvet ja sumu ovat aerosolia, siis pieniä nestepisaroita ilmassa. Ne eivät ole vesihöyryä. Vesihöyryä ei voi nähdä. Se on ilman osakaasu, siis ikään kuin osa ilmaa. Kosteuskonvektio...
Lue lisää

Märkätila hirsitaloon – yksi mahdollinen ratkaisu

Märkätilan rakentaminen hirsitaloon on haasteellista, kuten olemme aiemmassa blogitekstissämme todenneet. Tässä kirjoituksessa keskitymme ratkaisuihin. Olemme suunnitelleet viime vuosina useita uusia kylpyhuoneita vanhoihin hirsirakennuksiin noudattaen seuraavaa periaatetta. Nykyajan mukavuuksien alttarille on uhrattu yksi kokonainen huone, jonka hirsiseinien sisäpuolelle kylpyhuone on muurattu kivikonttina – eli huone huoneessa Museoviraston korjauskortti KK25:n tapaan. Materiaalinen kontrastisuus on osa märkätilan filosofista problematiikkaa, jonka pohdintaa vanhan talon korjaajan ei kannata pelätä. Älyllinen rehellisyys tuo ratkaisuihin varmuutta ja mielenrauhaa. Ilmaraon osalta olemme vastarannankiiskiä. Korjauskortissa esitettyyn märkätilakontin ja hirsiseinän...
Lue lisää

Märkätila hirsitaloon – ratkaisuyritysten homeinen historiikki

Märkätilan rakentaminen on osoittautunut ehkä vaikeimmaksi osa-alueeksi vanhan hirsitalon korjaamisessa. Ennen vanhaan hirsitalot tuhoutuivat usein liekkien ruokana. Nyt osaavimmatkin restauroijat ja timpurit ovat todellisen haasteen edessä, kun ratkaistavana on - vesi. Erillinen saunarakennus oli toimiva ratkaisu Perinteinen peseytymistila oli erillinen saunarakennus. Ulkohuussissa hoidettiin käymäläasiat. Hirsisauna toimi teknisesti, koska sitä osattiin käyttää oikein, se ehti kuivua käyttökertojen välissä, ja palveltuaan aikansa se voitiin purkaa tai korjata perusteellisesti ilman, että varsinainen asuminen häiriintyi. Pientaloissa ei siis käytännössä ollut märkätiloja ennen kuin sodan jälkeen yleistyi tapa toteuttaa peseytymis- ja aputilat...
Lue lisää