hevostalli_05_1200px
hevostalli_06_1200px
hevostalli_07_1200px
hevostalli_08_1200px
hevostalli_09_neliö_1200px

Hevostalli

1867 valmistuneen tiilinavetan restaurointi ja muuttaminen hevostalliksi | Sijainti Qvidja gård, Parainen | Kuitian kartanolinna on valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö (RKY) | Laajuus 2100 m2 | Tilaaja yksityinen | Työmaa käynnissä, valmistuminen 2017

Rakennuksen historia

Tiilisen navetan rakentaminen kuuluu niihin uudistustöihin, joihin Wolmar ja Wilhelm af Heurlin ryhtyivät hankkiessaan Qvidjan tilan 1860-luvulla. Rakennus sijaitsee itä-länsisuuntaisesti pohjoiseen viettävässä rinteessä. Pohjoisseinä on korkean, luonnonkivistä muuratun kivijalan varassa, jonka takana on alunperin ollut koko rakennuksen mitalta lantavarastoja. Varastot olivat yhteydessä toisiinsa tiiliholvattujen oviaukkojen välityksellä. Inventointia tehdessämme vuonna 2015 jäljellä olevista kolmesta varastosta yksi oli täytetty, ja kaksi toimi lammassuojana. Lähes 60 metriä pitkässä rakennuksessa on ollut erillinen lämmitetty puoli vain talliksi sisustetussa itäpäädyssä. Länsipäädyn suurempi tila oli nautakarjalle. Karjakeittiö ja maitohuone rakennettiin uuteen eteläiseen siipiosaan 1910- tai 1920-luvulla, jolloin rakennuksessa pidettiin vain lypsykarjaa. Myöhemmin matalaa siipiosaa on käytetty tallina. Rinteestä navetan eteläpuolelta on ollut siltaa pitkin käynti koko runkomitan kokoiselle vintille, jonka varastoidut pahnat ovat toimineet myös navetan lämmöneristeenä.

Myöhempiä muutoksia

Inventoinnin aikaiseen asuunsa tiilinavetta oli korjattu 1980-luvun alussa, jolloin tilalla oli siirrytty kokonaan lihakarjan kasvattamiseen. Vanhat puiset tuuletushormit oli korvattu 1980-luvulla ilmanvaihtokoneilla. Rakennuksen läntisen päädyn lattiaa oli nostettu yli metrin verran, ja se oli valettu uudelleen betonista. Puurakenteisen välipohjan pilarit oli korvattu puu- osin teräsrakenteisilla, ja sisustus ja karsinat oli uusittu. Länsipäädyn sisäänkäyntiä oli laajennettu, ja sortumassa ollut siipiosa oli korjattu. Alkuperäiset ikkunat oli säilytetty. Rakennuksen luoteiskulman kivijalkaa vasten oli valettu betoninen laakasiilo. Navettaan oli tuotu vesijohto Kassorintien varrella olevasta kaivosta. Lihakarjanpito lopetettiin vuonna 2007, mutta tiilinavetan eteläsiipeä käytettiin tallina vielä jonkin aikaa tämän jälkeen.

Rakennus lähes purkukunnossa ennen korjausta

Inventointia tehdessämme vuonna 2015 rakennus oli erittäin huonossa kunnossa. Sementtitiilikate oli vuotanut ja pehmittänyt kattorakenteet, jolloin myös osa tiiliseinistä oli päässyt nurjahtamaan. Suuri osa puurakenteista oli menettänyt kantavuutensa. Myös perustuksissa oli ongelmia. Eteläpuolella näkyvä kallio laskeutuu hyvin jyrkässä kulmassa rakennuksen alla. Pohjoisseinät on perustettu liikkuvalle maalle. Raskaan rakennuksen koillisnurkka oli painunut niin, että itä- ja pohjoisseiniin on syntynyt halkeamia.

Restauroinnin periaatteet

Nyt tehtävässä restauroinnissa rakennuksen kunnostettavissa olevat osat eli luonnonkivi- ja tiilirakenteet korjataan käsityönä. Aiemmissa vaiheissa vaurioituneet ja muutetut kohdat paikataan kierrätystiilillä. Vesikatto ja rakennuksen sisäosat rakennetaan kokonaan uudelleen. Rakennus jatkaa palvelemistaan eläinkäytössä ja säilyy edelleen maatalousrakennuksista suurimpana osana Qvidjan talouspihaa. Museovirasto toteaa lausunnossaan: Nyt arvioitava suunnitelma on laadittu navettarakennuksen kulttuurihistoriallinen ja maisemallinen merkitys huomioiden. Rakennuksen kunnostaminen edelleen eläinsuojana käytettäväksi on rakennussuojelun näkökulmasta hyvä ratkaisu ja nyt esitetyt korjaustoimenpiteet sen toteutumiseksi ovat Museoviraston käsityksen mukaan perusteltuja.