ypajan_01
ypajan_02
ypajan_03
ypajan_04
ypajan_05
ypajan_06
ypajan_07
ypajan_08

Ypäjän kotiseutumuseo

Kotiseutumuseon pihapiirin ja rakennuskannan hoito- ja käyttösuunnitelmat sekä alueen kehittämisen suunnittelua | Sijainti Ypäjä, Lounais-Häme | Tilaaja Ypäjän kunta | Hoito- ja käyttösuunnitelma valmistunut 2010, paririihen kehittämissuunnitelma valmistunut 2012

Museon rakennukset edustavat paikallista kulttuuriperintöä

Kotiseutumuseon rakennuksiin kuuluvat Laurilan torppa, Lukkarintupa, paririihi, savusauna, tuulimylly sekä aitta. Paririihi on Kujalan pappilan vanha riihi, joka on ulkomuseon ainoa paikalla ollut rakennus. Riihi on rakennettu 1800-luvun lopussa. Se on poikkeuksellisen kookas rakennustyyppinsä edustaja. Keskellä sijaitsevan, puintihuoneena käytetyn luuvan molemmin puolin on rakennettu viljankuivatushuoneet, riihet. Kiukaiden lämmitys tapahtuu oman sisäänkäynnin kautta tulisijan takaa. Riihen kylkiäisenä on katos, johon on voitu ajaa hevosella molemmista päädyistä. Laurilan torppa koostuu vanhasta savutuvasta sekä ns. pikkutuvasta, joka on asuinhuoneeksi muutettu aitta. Savutupa on rakennettu Alfred Kolehmaisen käsityksen mukaan 1700-luvun lopulla. Pikkutupa on peräisin 1800-luvun lopulta. Lukkarintupa on alun perin sijainnut Perttulan kirkon läheisyydessä Loimijoen varrella. Lukkarintupa on rakennettu 1800-luvun alkupuolella. 1800-luvun lopulla rakennettu savusauna on alun perin sijainnut Ypäjän Mannisten kylässä. Tuulimylly on rakennettu viimeistään 1870-luvulla. Mylly sijaitsi alun perin Ypäjänkylässä. Tuulimylly on tyypiltään harakkamylly, jonka jauhinkivet sijaitsevat alhaalla. Aitta on rakennettu 1700-luvulla viljan varastointiin. Se sijaitsi alun perin pappilan mailla.

Rakennusten hoito- ja käyttösuunnitelma

Laadimme rakennuksille aikataulutetun suunnitelman hoitoa ja käyttöä varten. Suunnitelmassamme kiireellisimmät työt liittyvät vuotavien pärekattojen korjaamiseen. Myös maastonmuotoilu pintavesien poisjohtamiseksi ja haitallisten puiden poistaminen rakennusten viereltä ovat tärkeitä rakennusten säilymiselle. Museorakennuksissa erityisesti on kiinnitettävä huomiota myös teknisesti ja ulkonäöllisesti sopimattomien ratkaisujen korvaamiseen aidoilla materiaalilla ja perinteisin työtavoin tehtyihin korjauksiin, sillä näillä rakennuksilla on esikuvallista merkitystä. Vanhan talon ymmärtävä korjaaminen on aina myös rakennuskulttuurin kehittämistä ja soihdun kantamista, jonka avulla varmistamme että meillä on myös tulevaisuudessa osaavia tekijöitä ja perinteisten rakennustapojen ymmärrystä.

Pihapiiri ja ympäristö

Museoalueella on runsaasti vanhaan miljööseen sopivaa hyöty- ja koristekasvillisuutta. Suunnitelmassamme esitämme, että jatkossakin kiinnitetään huomiota istutettavien kasvien soveltuvuuteen perinteiseen ympäristöön. Isojen, maisemallisesti tärkeiden puiden elinkaaren päättymiseen varaudutaan. Kasvatettaviksi valittaville taimille raivataan riittävästi tilaa, jotta ne voivat kehittyä valoisassa alas asti oksaisiksi puiksi. Maisemanhoidolla ja kasvillisuuden avulla avataan toivottuja näkymiä ja kohdistetaan katseita sopivalla tavalla.

Kehittämissuunnitelmia

Laadimme suunnitelman kesäteatterin ympäristön kohentamiseen siten, että teatterin visuaalinen ilme kohenee samalla, kun liikuntaesteisten pääsyä katsomoon helpotetaan. Suunnittelimme myös, miten paririihtä voisi kehittää näyttely- ja kahvilatilana.