karjapiha_13 1200px
karjapiha_11 1200px
karjapiha_12 1200px
karjapiha_10 1200px
karjapiha_9_1200px
karjapiha_14 1200px
karjapiha_17 1200px
karjapiha_15 1200px

Karjapiha

Uuden Karjapihan rakentaminen Qvidjan, Suomen vanhimman kartanon,  yhteyteen | Karjapihan laajuus n. 3 ha / 9 rakennusta / 5800 m2 / 27500 m3 | Sijainti Parainen | Kuitian kartanolinna on valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö (RKY) | Tilaaja Yksityinen | Suunnittelu ja rakentaminen käynnissä, valmistuminen 2018

Qvidja, kestävä maatila

Kartanot ovat kautta historian olleet kehityksen kärjessä. Qvidjan tavoitteena on toimia päästöttömänä ja energiaomavaraisena maatilana. Tavoitteen taustalla on ymmärrys siitä, että hiilen sitominen maahan on ainoa keino hillitä ilmastonmuutosta. Qvidjassa vaalitaan luonnon monimuotoisuutta. Runsas eliölajisto vahvistaa maatilan tuotantovarmuutta ja ekosysteemiä. Qvidjassa on myös monimuotoinen rakennettu kulttuuriperintö 1400-luvulta alkaen. Siitä voit lukea lisää laatimastamme inventoinnista.

Karjapiha

Karjapihalle sijoittuvat sadan sonnin pihatto tarvittavine apurakennuksineen, biokaasu- ja puukaasulaitokset sekä Hiilipajarakennus, johon sijoittuvat tuotanto- ja jatkojalostustilat sekä toimisto- ja sosiaalitilat. Karjapihalla kiertotalous toteutuu puhtaimmillaan: sonnien tuottamasta lannasta tehdään liikennepolttoaineeksi soveltuvaa metaania, ja loppujäännöksestä jalostetaan luonnonmukaista lannoitetta pelloille. Qvidjassa tuotetaan laidunlihaa. Tuotannossa painotetaan erityisesti eläinten hyvinvointia sekä laidunnuksen positiivisia ympäristövaikutuksia. Se merkitsee, että nautoja laidunnetaan runsaasti niin metsälaitumella kuin peltoalueilla. Pihatossa sonneilla on tilaa tuplasti verrattuna minimivaatimuksiin.

Arkkitehtuuri

Qvidjan vanha rakennuskanta on pääosin luonteeltaan pienimittakaavaista hirsirakentamista. Suurimmat tuotantorakennukset maisemassa ovat 1860-luvulla rakennettu tiilinavetta sekä 1930-luvulla rakennettu puimasuuli. Rakennusten arkkitehtuuri perustuu harjakattoon ja punaiseen väritykseen. Karjapihan rakennukset ovat huomattavasti suurempia ja niiden arkkitehtuuri poikkeaa vanhasta siten, että rakennusten julkisivut tehdään rakentamispaikalta kaadetusta kuusipuusta, jonka annetaan harmaantua luonnostaan. Hiilipajan julkisivu on mustaksi värjättyä rappausta ja hiillettyä lautaa. Muuttuneet toiminnalliset periaatteet ja nykyaikainen käsitys eläinten hyvinvoinnista muuttavat arkkitehtuurin luonnetta verrattuna perinteiseen maatalousrakentamiseen sekä maiseman ja arkkitehtuurin väliseen vuoropuheluun.

Karjapihan rakentamispaikka

Rakentamispaikaksi valittiin Råbäckin metsäalue kallioiden keskellä. Puustoa on jätetty runsaasti rakennusten ja peltoaukean välille, joka on maisemallisesti näkyvä ja haavoittuva miljöö. Laadittujen pohjatutkimusten perusteella rakentamispaikan maaperä soveltuu hyvin rakentamiselle: kallio on lähellä. Merkittävää louhimista ei tarvitse tehdä, mikä on ollut lähtökohtana rakennusten sovittamiselle paikkaansa. Valittu rakentamispaikka on laiduntamisen näkökulmasta optimaalinen: kaikki laidunpellot ovat 3 km säteellä. Lisäksi tilan sisäinen liikenne on järjestettävissä turvallisesti ja toimivasti.

Rakentamisen ympäristövaikutukset

Vaihtoehtoiseksi rakentamispaikaksi mietittiin myös entistä soranottopaikkaa. Se ei kuitenkaan pohjavesialueena sovi Karjapihan rakentamiseen. Soranottopaikalla myös esiintyy erittäin uhanalainen perhonen nimeltään linnunhernetikkukoi (Micrurapteryx gradatella), ja tämä elinympäristö on päätetty suojella yhdessä luonnonsuojeluyhdistyksen kanssa. Laaditun luontoselvityksen mukaan rakentaminen esittämäämme paikkaan ei vaaranna luontoarvoja. Luontoselvityksen mukaan suunniteltu karjan metsälaiduntaminen hyödyttää ketolajistoa ja siten lisää luonnon monimuotoisuutta. Laiduntamisesta hyötyy myös alueella esiintyvä apolloperhonen. Haluamme huolehtia vesien puhtaudesta määräyksiäkin tiukemmalla tavalla. Erityistä huomiota kiinnitetään savien sulfaattipitoisuuteen, jota ollaan mitattu laboratoriokokein. Mereen laskettavia vesiä mitataan tälläkin hetkellä erilaisin anturein vesien puhtauden varmistamiseksi.

Karjapihan toiminnan aikaiset ympäristövaikutukset

Hankkeen vaikutukset luontoon, luonnonsuojeluarvoihin sekä rakennettuun ympäristöön ovat pienet. Laitokselta ilmaan joutuvat päästöt ja niiden vaikutukset ovat vähäisiä. Biokaasulaitos tuottaa 2/3 metaania ja 1/3 hiilidioksidia. Mukana on vähäisiä määriä rikkivetyä. Biokaasulaitos käyttää raaka-aineena esimerkiksi nurmirehua, lantaa ja puhtaita biojätteitä, ei puuta. Puukaasulaitos tuottaa kuivasta puuhakkeesta tuotekaasua, jossa on noin 50% typpeä, 20% häkää, 20% vetyä, 8% hiilidioksidia ja 2% metaania. Puukaasu palaa sellaisenaan kuten palaa biokaasukin. Puukaasun metanoinnissa muutetaan puukaasun sisältämä häkäkaasu ja vety metaaniksi. Kaasuntuotannossa käytetään ainoastaan kartanon omia jakeita.

Rakennussuojelu

Museovirasto toteaa lausunnossaan: Kyseessä on kompakti, tuotannon ja jatkojalostuksen hyvin kokoava suunnitelma. Rakennusten ulkoasun suunnittelussa on hyvin huomioitu uuden rakennuskohteen sopeuttaminen maisemaan. Suunnittelualueelta ei tunneta muinaismuistolain (295/1963) rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä.