Massiivirakenteinen talo varaa lämpöä ja jäähtyy hitaasti

Olemme kirjoituksissamme aiemmin pohtineet rakennuksen runkomateriaalin valintaa kestävyyden ja terveellisyyden näkökulmista. Talon rakenne vaikuttaa myös turvallisuuteen poikkeustilanteissa. Turvallisuuskomitean 2015 julkaisemassa raportissa ”Sähköriippuvuus modernissa yhteiskunnassa” on käsitelty kattavasti sitä, miten erilaiset rakennukset jäähtyvät, kun sähkönjakelu lakkaa.

ERISTE Selluvilla 01_1200px

Kevytrakenteiset talot lämpiävät ja jäähtyvät nopeasti, millä on hyvät ja huonot puolensa. Kuvassa kevytrakenteinen, selluvillalla eristetty seinärakenne.

Mitä tapahtuu kun sähkö katkeaa?

Rakennusten lämmitys toimii Suomessa pääasiassa sähkön varassa. Käytännössä, kaikki muut lämmitysmuodot kuin puulla lämmitettävät uunit, tarvitsevat sähköä toimiakseen. Niin maalämpöpumppujen kompressorit kuin kaukolämmön siirtimetkin pysähtyvät, kun sähkönjakelu katkeaa. Kriittisissä rakennuksissa, kuten sairaaloissa, on omat varajärjestelmänsä. Asuinrakennukset alkavat pian jäähtyä. Massiivinen hirsi- tai tiilitalo ei sinänsä vaurioidu, vaikka lämpötila laskisi sisällä pakkasen puolelle. Ennenhän saattoi olla tapanakin pitää salin puoli kylmillään. Moderneissa monikerrosrakenteissa on paljon kohtia, joissa voi aiheutua ongelmia poikkeustilanteissa – kuten silloin, jos lämmitys katkeaa. Kosteusvaurioriski kasvaa yleensäkin talviaikaan, kun kosteaa sisäilmaa kulkeutuu rakenteisiin, ja ilman sisältämä kosteus pääsee kondensoitumaan nestemäiseksi vedeksi. Kosteusvaurioiden kannalta hankalin tilanne syntyy, jos rakenteeseen joutuu enemmän kosteutta kuin siitä pääsee poistumaan. Niin kutsutulla hukkalämmöllä on tärkeä merkitys rakenteiden kuivumiselle. Jos hukkalämpöä ei ole, joko liian lisäeristämisen tai lämmityksen vähäisyyden vuoksi, alkaa kosteutta kertyä rakenteisiin.

VÄLIPOHJA Qvidja 01 1200px

Massiivirakenteisessakin talossa vaakarakenteet ovat kevyitä. Vain ulkoseinärakenteet ovat massiivisia, kuten hirsi- tai tiiliseiniä. Kuvassa restaurointisuunnittelukohteemme Qvidjan päärakennuksen 1800-luvulla rakennettua välipohjarakennetta avattuna ja vanhat eristeet poistettuna. Uudeksi eristeeksi tulee kutterinpurua.

Kevytrakenteinen talo jäähtyy nopeasti, massiivinen hitaasti

Se, miten nopeasti rakennukset kylmenevät lämmityksen katkettua, vaihtelee muun muassa rakenteiden lämmönvarauskyvyn, ulkolämpötilan ja tuulen mukaan. Massiivinen kivitalo kylmenee hitaammin kuin moderni elementtikerrostalo, jossa ei ole niin paljon lämpöä varaavaa massaa. Hirsitalo pysyy pitempään lämpimänä kuin rankorakenteinen levytalo. VTT:n laskelmissa, kevytrakenteisen rakennuksen olohuoneen lämpötila laski sähkökatkon aikana 21 asteesta 15 asteeseen 10 tunnissa ja 10 asteeseen noin 18 tunnissa. Nolla astetta saavutettiin hieman alle kahdessa vuorokaudessa. Massiivirakenteisen talon olohuone kylmeni 15 asteeseen 20 tunnissa, 10 asteeseen 50 tunnissa ja nollaan noin 155 tunnissa eli vajaassa viikossa.

Myös ilmanvaihto vaikuttaa jäähtymiseen. On arvioitu, että jos rakennus jäähtyy tiettyyn lämpötilaan muuten viikossa, se saavuttaa saman lämpötilan kuudessa päivässä, jos raitisilmaventtiilit ovat auki. Poikkeustilanteessakin on tärkeää huolehtia siitä, ettei sisäilman hiilidioksidipitoisuus kasva liian korkeaksi. Räppänöitä kannattaa siis pitää raollaan joka tilanteessa.

Yhteenveto

Olemme aiemmassa kirjoituksessamme kertoneet, että massiivirakenne on ymmärrettävä, vikasietoinen, toipumiskykyinen ja helposti korjattava. Sen rakennusfysikaalinen toiminta on selkeää ja varmaa. Edellä esitetty osoittaa, että massiivirakenteiset talot myös jäähtyvät hitaammin. Tällä on merkitystä poikkeusoloissa, mutta sama mekanismi on taustalla myös siinä, että massiiviset rakennukset ovat todellisuudessa energiatehokkaampia kuin laskelmissa.

Emilia ja Pekka Saatsi