Kourlan kartano

Kourlan kartanon päärakennuksen restauroinnin pää- ja arkkitehtisuunnittelu sekä hautakappelin ympäristön maisemanhoitosuunnitelma | Sijainti Vihti | Kourlan kartano pihapiireineen sekä hautakappeli ympäristöineen on suojeltu rakennusperintölailla | Tilaaja yksityinen | Suunnittelu ja toteutus 2019-

Kourlan kartanon päärakennuksen historiaa

Kourlan kartanon uudempi, kaksikerroksinen päärakennus on valmistunut 1820-luvulla, ja se edustaa uusklassistista tyyliä. Rakennus oli katettu kaksiuraisilla vesikattolaudoilla ja hirsirunko vuorattu punamullatulla sileällä pystylaudoituksella. Ensimmäisen kerroksen huonekorkeus on toista kerrosta korkeampi, mikä näkyy julkisivuissa ikkunoiden kokoerona. Signe Branderin vuonna 1920 ottamassa valokuvassa satulakattoinen kapea kuisti suojaa pääsisäänkäyntiä. Kuistin ikä ei ole tiedossa. 

Päärakennuksen rakennutti majuri Carl Henrik Toll. Hän joutui myymään Kourlan vuonna 1836 viereisen Olkkalan kartanon omistajan vävylle professori G.G. Hällströmille. 1860-luvulla molemmat kartanot olivat saman Hällströmin jälkeläisen hallussa. Arajärvi-suku tuli Kourlan omistajaksi 1929. Ennen Kourlan ostoa senaattori Juhani Arajärvi oli Oy Olkkala Ab:nb osakas. Päärakennukseen toteutettiin kattava korjaus- ja muutostyö vuonna 1936, jonka suunnitteli rakennusmestari Heikki Siikonen. Kartano oli vuosina 1981-1997 Valtion maatalousteknologian tutkimuslaitoksen käytössä. Nykyisen omistajan hallussa kartano on ollut vuodesta 2019.

Kartanon hautakappelin historiaa

Kappelinmäki on pieni metsäsaareke, joka sijaitsee noin 300 metriä kartanon pihapiiristä pohjoiseen. Mäen ympärillä avautuu pienipiirteinen viljelylaakso, joka Averia-järven puolella päättyy pensoittuvaan rantaniittyyn. Hautakappeli on Toll-suvun rakennuttama 1785. Se on rapattu rakennus, jonka rautaportilla suljetun oviaukon päällä on marmorilaatta. Hautakappeliin on haudattu marmorilaatan mukaan Kourlan kartanon entinen omistaja Carl Fredrik Toll. Lisäksi sinne on haudattu muita Toll-suvun edustajia sekä aseenkantaja. Kappeli on suojeltu rakennussuojelulailla, ja hautakammio on kiinteä muinaisjäännös. Lähteet: suomen kartanot ja suurtilat I, Kulttuuriympäristön palveluikkuna.

Päärakennuksen restaurointihanke

Olemme huolehtineet kartanon päärakennuksen dokumentoinnista sekä restaurointihankkeen pää- ja arkkitehtisuunnittelusta. Aloitimme restaurointihankkeen laserkeilauksella ja valokuvadokumentoinnilla, jonka jälkeen pistepilviaineistosta on työstetty lähtötilanteen mittauspiirustukset suunnittelun pohjaksi. Suunnittelussa on kiinnitetty erityistä huomiota kohteen kulttuurihistoriallisiin arvoihin ja perinteiseen rakennustapaan.

Hautakappelin maisemanhoitosuunnitelma

Olemme laatineet kappelinmäen maisemanhoitosuunnitelman, jonka tavoitteena on ollut selvittää kohteen maisemallinen nykytila ja ohjata kappelia ympäröivän metsän hoitoa sekä kehittämistä paikan erityinen luonne huomioiden. Suunnitelman mukaisesti hoidettuna alue säilyy metsäisenä, siten että vaikutelma on puistometsämäinen, ja yksittäiset puuyksilöt saavat kasvaa yksilöllisesti alas asti oksaisina, ja luontainen metsänpohjakasvillisuus säilyy peittävänä ja elinvoimaisena. Maisemakuvallisena tavoitteena on ollut hoitaa ja kehittää metsikköä puustoltaan monilajisena. Luonnon monimuotoisuuden turvaamiseen liittyvänä tavoitteena on ollut kasvillisuuden monilajisuuden lisäämisen lisäksi säilyttää metsikössä oleva lahopuusto ja selänteen pohjoisreunan pensastiheikköä. Maisemanhoidollisena tavoitteena on ollut avata hienovarainen näkymä kappelille Kourlantien suunnasta tarkasteltuna.