Puu-Käpylä

Puu-Käpylässä ja Käpylän länsiosassa sijaitsevien rakennusten ja huoneistojen korjaus- ja muutostöiden pää- ja arkkitehtisuunnittelu, lukuisia kohteita (esim. Osmontiellä, Pellervontiellä, Keijontiellä ja Joukolantiellä) | Sijainti Helsinki | Rakennukset on suojeltu asemakaavalla | Puu-Käpylä ja Käpylän länsiosa ovat valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä (RKY) | Tilaajina mm. Osuuskunta Käpylä & Osuuskunta Käpy sekä yksityishenkilöt | Suunniteltuja ja toteutettuja kohteita 2017-

Käpylän puutarhakaupungin historiaa

Käpylän puutarhakaupunki perustui ideaan vihreästä esikaupungista raitiovaunulinjan päässä kivikaupungista ja sen keskustasta. Toteutuksen taustalla oli Helsingin kaupungin 1917 Asuntoreformiyhdistyksen aloitteesta perustama puolikunnallisen asuntoyhtiö, Helsingin Kansanasunnot Oy. Arkkitehdit Birger Brunila ja Otto-Iivari Meurman laativat 1917 Käpylän alueelle ensimmäisen virallisen järjestelyehdotuksen, jonka katuverkosto jäi pääosin voimaan samojen suunnittelijoiden 1920 valmistuneeseen Puu-Käpylän lopulliseen järjestelyehdotukseen.

Arkkitehti Akseli Toivonen suunnitteli standardirakenteita, joiden ansiosta Käpylän puutalot voitiin pystyttää nopeasti, neljän huoneiston talo parissa viikossa. Toivosta kiinnostivat asuntotuotannon kehittämis- ja standardisointihankkeet. Hän toimi mm. Helsingin Kansanasunnot Oy:n taloudenhoitajana. Puutarhakaupungin arkkitehdiksi kutsuttiin 1920 Martti Välikangas, joka ratkaisi talojen sijoittelun maastoon sekä suunnitteli asuintalot standardirakenteiden puitteissa. Istutussuunnitelmista vastasi Elisabeth Koch. Jokaiselle perheelle annettiin oma puutarhapalsta avarasti järjestetyssä korttelissa. Puu-Käpylä toteutui kaupungilta vuokratulle maalle edullisen lainoituksen turvin kolmessa vaiheessa 1920-luvun alussa. Asunto-osuuskuntien erilaisiin talotyyppeihin rakennettiin 1920-1925 kaikkiaan yli 500 asuntoa. (Lähde: www.rky.fi)

Purku-uhka, pelastuminen ja arvostuksen nousu

Puu-Käpylään suunniteltiin 1960-luvulla tehokkaampaa rakentamista, mutta pitkän kansalaisvastustuksen jälkeen Käpylä sai säilyttävän asemakaavan 1971. Nykyään alue on arvostettu ja suosittu, ja monia rakennuksia kunnostetaan pieteetillä. Korjaus- ja muutostyöt kohdistuvat usein 1970-luvun ongelmallisiksi havaittujen rakenteiden korvaamiseen hengittävämmillä ja luonnollisemmilla rakenteilla ja materiaaleilla. Myös esimerkiksi kylpyhuoneiden ja keittiöiden osalta vaatimustaso on erilainen kuin aiemmin, ja näitä tiloja halutaan uudistaa. Meillä on ollut ilo olla mukana lukuisissa hankkeissa, joissa rakennukset ovat saaneet uuden elämän viihtyisinä ja terveellisinä koteina.