Päärakennus Qvidja Gård

1500-1800-luvuilla rakennetun hirsirakenteisen (kellarin osalta luonnonkivestä holvatun) kartanon päärakennuksen restaurointihankkeen pää- ja arkkitehtisuunnittelu | Sijainti Qvidja Gård, Parainen | Kuitian kartanolinna on valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö (RKY) | Rakennus on suojeltu asemakaavalla | Laajuus 1030 m2 | Tilaaja yksityinen | Suunnittelu ja toteutus 2018-

Kartanon päärakennuksen historiaa

Päärakennus on eteläsiiven hirsirunkoiselta osalta rakennettu 1770-luvulla tai viimeistään 1700- ja 1800-lukujen vaihteessa. Se käsittää pääkerroksen ja kylmän ullakkokerroksen. Karoliinisen pohjakaavan mukainen pääkerros käsitti alun perin salin, neljä huonetta ja eteisen, mutta kaksi huonetta on 1900-luvun jälkipuolella yhdistetty. Alapuolella olevat holvatut kellaritilat ovat oletettavasti vanhemmat, samalla paikalla jo aiemmin olleen puurakennuksen kellareita. Rakennusta laajennettiin osin kolmekerroksisella pohjoissiivellä sekä pihajulkisivuun laajennetulla lasiverannalla 1860-luvulla. Rakennuksen puurakenteissa on käytetty vanhempia, kierrätettyjä rakenneosia (esim. alapohjan puukannattajina käytetyt punamultapintaiset hirret, vesikattoa 1860-luvulla uusittaessa vesikatteen aluslaudoituksena käytetyt yksiuraiset vesikatelaudat, ullakolle siirretty peiliovi tai -ovia). Olemme laatineet päärakennuksesta rakennushistoriaselvityksen, jonka voit ladata täältä.

Restaurointihankkeen tavoitteet ja sisältö

Hankkeen tavoitteena on restauroida ja peruskorjata rakennus, jolle on ehtinyt muodostua merkittävä korjausvelka. Vanhemman siiven osalta tavoitteena on restaurointi, ja jo aiemmin erilaisia muutoksia kokeneessa pohjoissiivessä toteutetaan merkittävämpiä muutoksia. Siellä tilajärjestelyt käsittävät mm. porrasyhteyksien uusimisen ja hissin rakentamisen. Peltikate uusitaan saumapeltikatteena perinteiseen tapaan. Julkisivuverhoukset korjataan ja tarvittavilta osin uusitaan, ja maalataan perinteisellä pellavaöljymaalilla. Vesikaton ja julkisivujen värisävy ratkaistaan osana Linnanpihan rakennusten värityskokonaisuutta. Eteläsiiven verannan sisäseiniin pingotetut, kankaalle maalatut maisemakuvat säilytetään nykyisillä paikoillaan ja konservoidaan korjaushankkeen yhteydessä. Ilmanvaihto säilytetään painovoimaisena. Sitä varten ulkoseiniin toteutetaan uusia korvausilmaventtiileitä perinteisine läppäventtiileineen. Mahdolliset aiemmat venttiilit tai niiden kohdat, jotka ovat 1900-luvun jälkipuolen kunnostushankkeiden yhteydessä ehkä peitetty, kartoitetaan ja sellaisten löytyessä hyödynnetään ennen uusien puhkaisemiseen ryhtymistä. Kaikki tulisijat hormeineen ja savupiippuineen kunnostetaan käyttökuntoon.

Rakennussuojelu

Päärakennus on suojeltu asemakaavassa 1997 merkinnällä sr-9, johon liittyy seuraava suojelumääräys: ”Rakennustaiteellisesti ja historiallisesti arvokas rakennus. Rakennuslain 135§ 1 momentin nojalla määrätään, että rakennuksia ei saa purkaa. Rakennuksessa suoritettavien korjaus- ja muutostöiden tulee olla sellaisia, että rakennuksen historiallisesti arvokas luonne säilyy. Julkisivuissa saa tehdä vain Museoviraston hyväksymiä entistäviä muutoksia. Rakennuksen vanhimman osan ja sen alla olevien kellareiden huonejako ja kiinteä sisustus tulee säilyttää. Museoviraston lausunto on liitettävä rakennuslupaviranomaisille osoitettaviin asiakirjoihin.”

Museoviraston lausunto restaurointisuunnitelmista

Museovirasto puoltaa laatimaamme rakennuksen kunnostussuunnitelmaa, ja esittää samalla joitakin arvokkaita huomioita, jotka on syytä vielä huomoida restauroinnissa. Museovirasto painottaa kohteen pitkää historiaa, alkuperäisten ja varhaisten rakenteiden ja materiaalien enimmäkseen hyvää säilyneisyyttä. Julkisivujen värityksen tulee perustua rakennuksesta tehtävään väritystutkimukseen. Museovirasto pitää tärkeänä, että rakennusta vaurioittaneet ulkovaipan ja sadevesijärjestelmän pitkäaikaiset puutteet saadaan kauttaaltaan korjatuiksi, ja rakennukseen sopimattomat eriste- ja pintamateriaalit korvatuiksi kulttuurihistoriallisesti arvokkaan rakennuksen ominaispiirteisiin soveltuvilla ja rakennusfysikaalisesti toimivilla ratkaisuilla.

Käsillä on uusi vaihe rakennuksen pitkässä historiassa. Korjaukset ja muutokset toteutetaan rakennuksen kulttuurihistoriallinen arvo säilyttäen, ja suunnitelmat vastaavat tätä tavoitetta.