Etelä-Pohjanmaan maakunnallisesti arvokkaan rakennetun kulttuuriympäristön arvotus ja uudemman rakennetun kulttuuriympäristön inventointi sekä arvotus

Sijainti Etelä-Pohjanmaa | Laajuus koko maakunta | Tilaaja Etelä-Pohjanmaan liitto | Selvitystyö valmistunut 2020

Valokuvat yllä: VR:n asuinkerrostalot Seinäjoella edustavat sodanjälkeistä, laadukasta, teollisuusyrityksen (valtionyhtiön) työntekijöilleen rakennuttamaa asuntotuotantoa. Ähtärissä sijaitseva Hotelli Mesikämmen (1976) on aikansa arkkitehtuurimonumentti. Arkkitehtitoimisto Timo ja Tuomo Suomalaisen suunnittelema rakennus on paikkaansa sovitettu kokonaistaideteos. Kauhavan Jylhäkosken sähkölaitos noin vuodelta 1920 muodostaa patorakenteineen vaikuttavan kokonaisuuden luonnon kanssa. 1930-luvulta alkaen rakentunut Kurikan Velsan puunjalostustehdas on aikakautensa ilmeikkään teollisuusrakentamisen edustaja, ja tehtaan piippu on merkittävä maisemallinen kiintopiste. Ylistaron entinen virastokeskus (1989) on italialaishenkinen liikerakennusten kokonaisuus. Matalat, monimuotoiset rakennukset muodostavat tiiviin, koillista kohti avautuvan aukion, jonka kiintopisteenä on arkkitehtuuriltaan italialaisiin puolustustorneihin viittaava lämpökeskuksen piippu. Artikkelikuva: Kauhajoen kirkko (arkkitehti Veikko Launis 1958) muistuttaa kansillaan seisovaa Raamattua.

Työn tavoite

Laatimamme selvitystyö käsittää Etelä-Pohjanmaan maakunnallisesti arvokkaan rakennetun kulttuuriympäristön arvotuksen vuosina 2016–2017 tehdyn Etelä-Pohjanmaan rakennusinventoinnin pohjalta sekä Etelä-Pohjanmaan uudemman rakennetun kulttuuriympäristön inventoinnin ja sen arvottamisen. Työn tilaajana on Etelä-Pohjanmaan liitto. Inventoinnin tavoitteena on ollut tuottaa ajantasainen ja yhtenäinen tietopohja Etelä-Pohjanmaan uudemmasta rakennusperinnöstä (rakennusvuodet 1930–1999). Arvottamisen tavoitteena on ollut valita aiempien ja uuden inventoinnin pohjalta rajattu määrä alueita ja kohteita maakunnallisesti arvokkaiden kohteiden joukkoon. 

Arvottamisesta

Rakennusperinnön arvostus muuttuu ajan mukana. Nyt toteutettu selvitystyö kuvaa tällä hetkellä tärkeiksi koettuja ilmiöitä. Uusia arvokkaita kulttuuriympäristöjä tunnistetaan, kun näkökulmat ja arvostukset muuttuvat. Tässä inventoinnissa kiinnitettiin erityistä huomioita jälleenrakennuskauden rakennusperintöön, koska sen todettiin monessa yhteydessä olevan uhanalaisessa asemassa.

Vanhempi rakennusperintö

Toimeksiannossamme arvotimme Etelä-Pohjanmaan maakunnallisessa rakennusinventoinnissa 2016–2017 esitellyt kohteet. Arvottaminen merkitsee painoarvojen antamista kohteen piirteille erilaisten kriteerien avulla. Arvottamisessa käytetään kolmea päänäkökulmaa: 1) Historialliset arvot, 2) Maisemalliset arvot ja 3) Rakennushistorialliset, eli arkkitehtoniset, rakennustekniset ja rakennusperinteeseen liittyvät arvot. Työmme ulkopuolelle rajattiin Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY 2009).

Uudempi rakennusperintö

Etelä-Pohjanmaan uudemman rakennetun kulttuuriympäristön kohteita inventoitiin niin maaseudun kuin taajamien ja kaupunkikeskusten alueilta, kuitenkin painottuen kaupunki- ja kyläkeskuksiin. Kohteita haettiin ja löytyi kaikista alueen kunnista. Suunnittelun ihanteet ja rakentamisen tavat muuttuivat 1930–1990-lukujen aikana perinpohjaisesti, mihin vaikuttivat kunkin vuosikymmenen taloudelliset ja yhteiskunnalliset olosuhteet. Tarkasteluaikana tapahtunutta kehitystä määrittivät ainakin seuraavat kuusi tekijää: 1) Väestön kasvu ja kaupungistuminen. 2) Asuntotuotannon lainoittaminen ja lisääntynyt ohjaus suunnittelussa ja rakentamisessa. 3) Suunnittelun siirtyminen työmaalta piirustuspöydän ääreen. 4) Teollistuminen. 5) Autoistuminen. 6) Modernismi kansainvälisyyttä tavoittelevana arkkitehtuurityylinä.