Kirkkolailla suojellun kirkon korjaus eroaa muista korjaushankkeista siinä, että olennaisista muutoksista päätetään seurakunnan omien elinten lisäksi kirkkohallituksessa, ja rinnalla kulkee kunnan rakennusvalvonnan lupaprosessi. Kun osapuolet ja niiden roolit ovat selvillä hankkeen alussa, lausunnot saadaan oikeassa järjestyksessä eikä aikataulu veny odottamatta.

Kirkkolaki suojelee ennen vuotta 1917 rakennetut kirkot
Kirkkolain mukaan kirkollinen rakennus, joka on rakennettu ennen vuotta 1917, on suojeltu lain nojalla. Kirkollisia rakennuksia ovat kirkkojen lisäksi kellotapulit, siunaus- ja hautakappelit sekä hautausmaalla olevat niihin rinnastettavat rakennukset. Suojelu käsittää myös rakennuksen kiinteän sisustuksen, siihen liittyvät maalaukset ja taideteokset sekä pihapiirin. Kirkkohallitus voi määrätä suojeltavaksi myös myöhemmin käyttöön otetun rakennuksen, jos suojelu on perusteltua rakennushistorian, rakennustaiteen, rakennustekniikan tai erityisten ympäristöarvojen kannalta.
Nuoremman kirkon suojelu voi perustua kirkkohallituksen päätökseen tai asemakaavaan. Helsingin Paavalinkirkko valmistui vuonna 1930, ja kirkkohallitus päätti sen suojelusta vuonna 2004. Kirkko on suojeltu myös asemakaavalla. Suunnittelimme kirkkoon korjaus- ja muutostöitä, jotka koskivat kirkkosalia ja kellarikerrosta. Tampereen Tesoman kirkko valmistui vuonna 1978, ja se on suojeltu asemakaavalla. Laadimme Tesoman kirkosta rakennushistoriaselvityksen, ja vastaamme kirkon peruskorjauksen pää- ja arkkitehtisuunnittelusta.
Kirkkolailla suojellun kirkon olennainen muutos vaatii kirkkohallituksen luvan
Kun kirkkolailla suojeltua kirkollista rakennusta aiotaan muuttaa olennaisesti, purkaa tai ottaa muuhun käyttöön, kirkkovaltuuston, seurakuntayhtymässä yhteisen kirkkovaltuuston, on haettava kirkkohallitukselta lupa ennen toimenpiteisiin ryhtymistä. Ennen päätöstä tai luvan hakemista seurakunnan tai seurakuntayhtymän on varattava Museovirastolle tilaisuus antaa suunnitelmasta lausunto.
Kirkkohallitus varaa ennen luvan myöntämistä tuomiokapitulille tilaisuuden antaa lausunto. Lupaan voidaan liittää ehtoja, jotka koskevat rakennuksen ulko- ja sisäasua, rakennustapaa, materiaaleja sekä rakennus- tai korjausmenetelmiä. Lupaehdot ovat suunnittelijalle lähtötietoja, jotka otetaan huomioon suunnitelmissa ja työselityksissä.
Museovirastolle on varattava tilaisuus lausuntoon myös silloin, kun kirkollinen rakennus on otettu käyttöön vähintään 50 vuotta sitten, vaikka sitä ei olisi suojeltu kirkkolailla. Kirkkohallituksen lupaa ei silloin tarvita. Sitä ei tarvita myöskään silloin, kun kirkko on suojeltu pelkästään asemakaavalla. Näissä tapauksissa muutoksen luvista päättää kunnan rakennusvalvonta.

Rakentamislupa haetaan kunnasta erikseen
Kirkkohallituksen lupa ja kunnan rakentamislupa ovat erillisiä, ja kirkon olennaiseen muutokseen tarvitaan yleensä molemmat. Rakentamislain mukaan rakentamislupa tarvitaan aina, kun kaavan tai lain nojalla suojeltua rakennusta korjataan tai muutetaan tavalla, jolla on merkittävää vaikutusta sen suojeltavaan tai rakennustaiteelliseen arvoon. Kirkkolailla suojeltu kirkko on tällainen lain nojalla suojeltu rakennus. Heinolan pitäjänkirkon peruskorjauksessa hankesuunnitelma valmistui toukokuussa 2025 ja toteutussuunnitelmat saman vuoden lopulla. Rakentamislupa myönnettiin helmikuussa 2026.
Luottamuselimet päättävät hankkeen etenemisestä
Hankkeeseen ryhtyvä on seurakunta tai seurakuntayhtymä. Hanketta valmistelee yleensä kiinteistötoimi, ja luottamuselimet päättävät hankesuunnitelmasta, määrärahoista ja luvan hakemisesta. Seurakunnan työntekijöiden, kuten kanttorien, ja seurakuntalaisten toiveet kootaan tarveselvitykseen jo ennen suunnittelua. Kirkkoa käytetään jumalanpalveluksiin, kirkollisiin toimituksiin ja konsertteihin, joten työn ajoitus ja korvaavat tilat suunnitellaan hyvissä ajoin.

Pääsuunnittelija sovittaa lausunnot ja suunnitelmat yhteen
Kirkon korjauksessa arkkitehdin rinnalla työskentelevät rakenne-, LVI- ja sähkösuunnittelijat sekä tarvittaessa akustiikkasuunnittelija ja konservaattori, joka tutkii ja hoitaa maalaukset ja taideteokset. Pääsuunnittelija sovittaa heidän työnsä yhteen ja huolehtii siitä, että Museoviraston lausunto, kirkkohallituksen lupaehdot ja rakentamisluvan määräykset näkyvät samoissa suunnitelmissa. Rakenteiden ja talotekniikan suunnittelu voidaan hankkia meidän kauttamme, jolloin seurakunnalle jää yksi sopimus ja yksi yhteyshenkilö.
Neljällä arkkitehdillamme on pääsuunnittelijan pätevyys poikkeuksellisen vaativassa luokassa korjaus- ja muutostyössä. Olemme suunnitelleet korjauksia muun muassa Askolan kirkkoon, Heinolan pitäjänkirkkoon, Kalevankankaan siunauskappeliin, Tesoman kirkkoon ja Paavalinkirkkoon.

Jos seurakunnalla on edessä kirkon tai kappelin korjaus, autamme mielellämme jo hankesuunnittelussa, kun tarpeet, luvat ja lausunnot sovitetaan aikatauluun. Olemme esitelleet sakraalimiljöitä tässä kohdeluettelossamme.
Emilia ja Pekka Saatsi
Aiheeseen liittyviä kohteitamme
Askolan kirkko: Vuonna 1799 rakennetun puukirkon korjaus ja pihapiirin uusi talousrakennus.
Heinolan pitäjänkirkko: Vuonna 1755 valmistuneen puisen ristikirkon peruskorjauksen hanke- ja toteutussuunnittelu.
Kalevankankaan siunauskappeli: Tampereen Kalevankankaan hautausmaan siunauskappelin peruskorjaus.
Tesoman kirkko: Vuonna 1978 valmistuneen monitoimikirkon rakennushistoriaselvitys ja peruskorjauksen pää- ja arkkitehtisuunnittelu Tampereella.
Paavalinkirkko: Bertel Liljequistin suunnitteleman punatiilikirkon korjaus- ja muutostyöt Helsingin Vallilassa.
Toimitusjohtajamme Pekka Saatsi on aina sinun tavoitettavissasi: pekka@saatsi.fi / 040 595 5933.
