Kesäkuussa 2026 julkaistu ohjekortti RT 103996 Kuntotarkastus asuntokaupan yhteydessä laajensi riskirakenteiden luetteloa. Sana riskirakenne on sen jälkeen alkanut painaa asuntokaupassa ja lainaneuvottelussa enemmän kuin se ansaitsee. Tässä kirjoituksessa kerrotaan, mitä riskirakenne omakotitalossa tarkoittaa, mitä se ei tarkoita, ja mitä talon omistajan kannattaa siitä ajatella.
Mitä riskirakenne tarkoittaa
Uusi ohjekortti korvasi vuoden 2007 suoritusohjeen. Luetteloon tulivat mukaan muun muassa betonilaatan päälle koolatut puurakenteiset lattiat, orgaanista täytettä sisältävät välipohjat, tuulettumattomat tasakatot ja ilmaraottomat tiili-villa-tiili-ulkoseinät. Päivitys oli tarpeen, koska näiden rakenteiden tuntemus oli puutteellista ja tarkastusten taso vaihteli.
Ohje itse on varovainen. Sen mukaan riskirakenne ei kaikissa olosuhteissa välttämättä vaurioidu eikä rakenteen toimivuuteen liittyvä riski toteudu. Luettelo on myös ehdollinen: rossipohja on riskirakenne silloin, kun ryömintätila on matala tai tuulettuu puutteellisesti, ja puurunkoinen seinä silloin, kun ulkoverhouksen takana ei ole tuuletusväliä. Ehdot ovat selvitettävissä ja ratkaistavissa.
Riskirakenneluokitus kannattaa nähdä samaan tapaan kuin rakennushistoriaselvitys: kumpikin antaa tietoa suunnittelun ja päätöksenteon tueksi, mutta kumpikaan ei ole suunnitelma.
Ongelma ei ole ohjeessa vaan sen käytössä
Kuntotarkastusraportista sana riskirakenne poimitaan pankin lainaneuvotteluun ja asuntokaupan hintaneuvotteluun. Tutkimuskehotuksesta tulee kaupan ja lainan este, pahimmillaan purkutuomio kevyin perustein.
Ohjeessa sanotaan, ettei kuntotarkastusraportti ole korjaustyöselostus eikä suunnitelma. Valitettavan usein se toimii sellaisena.
Hirsiseinä on ohjeen harhalaukaus
Ulkoseinän tyypilliseksi riskirakenteeksi on nostettu yli 60 vuotta vanha hirsiseinä. Näin määriteltynä riskirakenne kattaa käytännössä koko säilyneen perinteisen hirsirakennuskantamme.
Hirsiseinän vaurioille on lähes aina löydettävissä selvä syy: roiskevesi, muovimaali tai vuotava katto. Riskejä toki on, kuten haitta-aineita hirsien välisissä tilkkeissä, eivätkä uudempien hirsiseinien mineraalivillakaistat ole nekään ongelmattomia. Säilyneiden rakennusten osalta perinteiset hirsirakenteet ovat kuitenkin osoittautuneet erittäin vikasietoisiksi, kestäviksi ja korjauskelpoisiksi.
Jälleenrakennuskauden pientaloissa vauriot ovat paikallisia
Jälleenrakennuskaudella ja sen jälkeen käytetyt materiaalit ja tekniset monikerrosrakenteet ovat massiivirakenteita mutkikkaampia, ja niissä on enemmän moniaineisuudesta syntyviä riskirakenteita. Näiden vuosikymmenten pientalojen korjaussuunnittelussa toistuvat samat kysymykset: kellarin maanvastaisten seinien kosteudenhallinta, märkätilan sijoittaminen vanhaan runkoon ja vintin käyttöönotto.
Vauriot ovat keskittyneet paikkoihin, joissa on ollut ilmavuotoja tai vettä: märkätilan reunoille, ulkoseinäliittymiin tai vuotaneen putken kohdalle. Kaikkien orgaanisten lämmöneristeiden poistaminen yksittäisen vauriokohdan perusteella johtaa tarpeettomaan materiaalin, rahan ja historian menetykseen. Alkuperäisen materiaalin säilyttäminen ja kustannusten säästäminen kulkevat usein käsi kädessä.
Rakenteet kantavat rakennuksen arvoja siinä missä arkkitehtoniset ominaispiirteetkin. Välipohjan mukana menetetään lattiapinnat, listoitukset ja monesti tilajakokin. Sodanjälkeisen rakennuskannan arvoja on vasta viime vuosina alettu todella ymmärtää, ja niitä menetetään nyt kovaa vauhtia.
Korjaus ei saa synnyttää uutta riskiä
Sisäilmaongelmiin sekä kosteus- ja homevaurioihin on suhtauduttava vakavasti, ja selvästi virheellinen ja vaurioita tuottanut rakenne on korjattava. Korjaus ei kuitenkaan saa tuottaa uutta ongelmaa. Vanhaan rakenteeseen lisätty höyrynsulku ja mineraalivilla synnyttävät vaikeasti hallittavia rajapintoja.
Turvallisin rakenne on ymmärrettävä, vikasietoinen ja myöhemminkin korjattavissa. Kevyemmillä menetelmillä ja vaihtoehtoisilla korjaustavoilla on paikkansa: kellareiden kivihiilipikisivelyt voidaan usein kapseloida mittavien purkutöiden sijaan.
Suunnittelija mukaan jo ennen kauppaa
Kuntotarkastus tehdään rakenteita avaamatta, joten se voi vain nimetä riskin. Onko vaurio syntynyt, selviää vasta avauksilla ja kosteusmittauksilla. Ne maksavat vähän, ja ilman niitä korjaus suunnitellaan arvauksen varassa.
Suunnittelija on hyvä saada mukaan aikaisin, mieluiten jo ennen ostopäätöstä. Parhaassa tapauksessa arkkitehti on mukana ensimmäisenä ja viimeisenä: neuvomassa ennen kauppaa ja huolehtimassa suunnittelusta, projektinjohdosta ja valvonnasta hankkeen alusta loppuun. Tämä korostuu korjauksissa, jotka eivät ylitä lupakynnystä, koska niissä ammattilaista ei ole pakko ottaa mukaan.
Kymmeniä tai satoja vuosia palvellut terve rakenne on osoittanut toimivuutensa. Sen uusiminen ilman havaittua vauriota on hätävarjelun liioittelua.
Jos omakotitalossasi on todettu riskirakenne tai edessä on korjaushanke, autamme mielellämme lähtötietojen kokoamisessa, kuntotutkimuksen tilaamisessa ja korjaussuunnitelmien laatimisessa.
Emilia ja Pekka Saatsi