Mäntyniemen hovin päärakennuksen historiaselvitys ja rakennetun kulttuuriympäristön inventointi

1760-luvulta alkaen rakentuneen kartanon rakennetun kulttuuriympäristön inventointi ja vuosina 1786–1794 väentuvaksi rakennetun päärakennuksen historiaselvitys | Sijainti Kesälahti, Kitee | Mäntyniemen kartano on valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö (RKY) "Pohjois-Karjalan hovit", ja kartanonpaikka on muinaismuistolailla suojeltu kiinteä muinaisjäännös | Laajuus päärakennus noin 300 m2 sekä kartanon pihapiirit, rakennukset ja vanha puutarha | Tilaaja yksityinen | Työ valmistunut 2020

Pohjois-Karjalan hovi Pyhäjärven rannalla

Mäntyniemen kartano sijaitsee Kiteellä, entisen Kesälahden kunnan alueella, noin 600 metrin päässä Kesälahden kirkosta itä-kaakkoon. Kartanomaisema avautuu alavien rantapeltojen yli Pyhäjärvelle. Mäntyniemi on Kesälahden ainoa herraskartano, ja se kuuluu Pohjois-Karjalan hoveihin, jotka olivat kruunun virkamiesten hallinto- ja asuinpaikkoja. Pohjois-Karjalassa ei ollut varsinaista kartanolaitosta, mutta virkamiessäätyläisten rakentamia hoveja voi rakennustapansa puolesta verrata rintamaiden kartanoihin.

Kesälahden kirkkoherra Klas Johan Molander perusti tilan uudistilaksi vuonna 1762. Selvityksen laatimishetkellä tila oli ollut perustamisestaan asti saman suvun hallussa lukuun ottamatta vuosia 1849–1880. Nykyinen päärakennus rakennettiin todennäköisesti vuosina 1786–1794 väentuvaksi, ja se muutettiin päärakennukseksi, kun vanha päärakennus tuhoutui tulipalossa vuonna 1827. Aitat ovat 1700-luvun lopulta, ja muut rakennukset 1800- ja 1900-luvuilta.

Mäntyniemen kartano on valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö (RKY) ”Pohjois-Karjalan hovit” yhdessä seitsemän muun Pohjois-Karjalan hovin kanssa. Museovirasto on määritellyt tilan historiallisena kartanonpaikkana muinaismuistolailla suojelluksi kiinteäksi muinaisjäännökseksi.

Selvitys kokosi kartanon vaiheet ja inventoi pihapiirin

Laadimme vuonna 2020 tilan omistajan toimeksiannosta Mäntyniemen hovin päärakennuksen historiaselvityksen ja rakennetun kulttuuriympäristön inventoinnin. Selvityksen ensimmäinen osa kertasi kartanon yleiset vaiheet, toinen päärakennuksen rakennushistorian ja nykytilan, ja kolmas inventoi pihapiirin rakennuskannan. Päälähteinä olivat kartanon oma arkisto, Museoviraston kuva- ja piirustusarkistot ja Kansallisarkiston kruununvoudin katselmuspöytäkirjat. Kohteessa tehtiin inventointikäynnit toukokuussa 2019 ja kesäkuussa 2020.

Selvityksen mukaan päärakennusta on jalostettu vaiheittain vuosisatojen ajan, ja laajennukset ja muutokset kertovat rakennuksen kyvystä palvella muuttuvia tarpeita. Alkuperäinen tilarakenne oli selvityksen laatimishetkellä yhä hahmotettavissa, sillä alkuperäiset huoneet sijaitsevat omissa hirsikehikoissaan. Pääjulkisivu on säilynyt samankaltaisena koko päärakennuskäytön ajan.

Ensimmäinen kuva: Mäntyniemen kartanon pihapiiriä. Toinen kuva: Kartanon portti.

Voimmeko auttaa selvityksen laatimisessa?

Otathan yhteyttä, kun tarvitset rakennushistoriaselvityksen, kulttuuriympäristön inventoinnin, korjattavuuden selvityksen tai muuta tietoa rakennuksen tai alueen historiasta ja arvoista korjaus- tai kaavahankkeen pohjaksi.

Saat meiltä tarvittaessa samasta paikasta myös lähtötilanteen mittauspiirustukset, laserkeilauksen ja tietomallin sekä selvitystä seuraavan korjaussuunnittelun.

Toimitusjohtajamme Pekka Saatsi on aina sinun tavoitettavissasi: pekka@saatsi.fi / 040 595 5933.