Seurantalojen korjaukset

Valtaosa seurantaloista rakennettiin talkoilla

Suomessa on noin 2 500 seurantaloa. Vanhimmat säilyneet ovat 1880-luvulta, ja valtaosa rakennettiin 1900-luvun alkuvuosikymmeninä yhdistysten hankkeina, usein talkootyönä. Lähes kaikki ovat edelleen yhdistysten omistuksessa. Taloja vaalitaan parhaiten pitämällä ne käytössä, ja siinä auttavat muunneltava sali, toimiva keittiö, esteetön sisäänkäynti ja säädettävä lämmitys.

Korjaus alkaa usein vesikatosta

Ehjä vesikatto ja toimivat vesikourut suojaavat seiniä, alapohjaa ja perustuksia, joten vesikatto on usein ensimmäinen korjattava rakennusosa. Korjauksen pohjaksi tarvitaan lähtötiedot ja mittauspiirustukset, joita seurantaloista on harvoin. Rakennushistoriaselvitys ja kuntotutkimus kertovat, mikä on alkuperäistä, mikä myöhempää ja mikä vaurioitunutta. Vaiheistettu korjaussuunnitelma ja kustannusennuste tarvitaan myös rahoitushakemuksiin.

Olemme kirjoittaneet aiheesta tässä blogikirjoituksessamme.

Seurantalokohteitamme

Mallusjoen seuratalo, Orimattila (1916). Laadimme luonnossuunnitelmat talon kehittämiseksi muuntojoustavaksi ja energiatehokkaaksi kulttuurikeskukseksi. Lähtötiedoiksi talo laserkeilattiin ja kuvattiin ilmasta.

Thorstorp, Espoon Leppävaara (1911). Vesikaton kuntotutkimus ja korjaussuunnittelu ovat käynnissä.

Vihiniemen kylätalo, Salo (1919). Vesikaton ja sisätilojen korjaussuunnitelmat valmistuivat vuonna 2020.

Byahemmet, Pernajan Vanhakylä, Loviisa (1932). Vesikaton restaurointi valmistui vuonna 2022.

Myrskylän Majakka, Myrskylä (1911). Betonirakenteisen seurantalon restaurointisuunnitelma valmistui vuonna 2014.

Nuorisoseurantalo Logen, Espoon Viherlaakso (1950–1954). Rakennushistoriaselvitys ja korjattavuuden selvitys valmistuivat vuonna 2026.

Mallusjoen seuratalon suunnitelmat laadittiin osana Euroopan unionin rahoittaman PoliRuralPlus-hankkeen Avoin Map -pilottia, joka päättyi kesäkuussa 2026.

Ensimmäinen kuva: Byahemmetin pääsisäänkäynti Pernajan Vanhakylässä Loviisassa. Toinen kuva: Mallusjoen seuratalo Orimattilassa talvella ilmasta kuvattuna. Kolmas kuva: Vihiniemen kylätalon kuisti Salossa. Neljäs kuva: Thorstorp Espoon Leppävaarassa vuonna 1949. Kuva: tuntematon kuvaaja, 1949. KAMU Espoon kaupunginmuseo, CC BY-ND 4.0. Viides kuva: Myrskylän Majakan lisärakennuksen perustusten kaivuutalkoot. Kuva: Myrskylän suomalainen nuorisoseura ry.

Voimmeko auttaa korjaus- ja muutoshankkeessasi?

Otathan yhteyttä, kun vanha talosi kaipaa kunnostusta, laajennusta tai uutta käyttöä. Suojeltujen arvokohteiden lisäksi työskentelemme mielellämme kaiken ikäisten ja arkisempienkin rakennusten parissa.

Saat meiltä koko suunnittelun yhdestä paikasta. Pääsuunnittelijan johdolla työskentelevät arkkitehti-, rakenne- ja talotekniikkasuunnittelijat, ja kokonaisuutta täydentävät sisustus- ja pihasuunnittelu, kuntotutkimukset sekä projektinjohto ja työmaavalvonta.

Toimitusjohtajamme Pekka Saatsi on aina sinun tavoitettavissasi: pekka@saatsi.fi / 040 595 5933.