Maaseudun Tulevaisuus julkaisi jutun siitä, miten eri kunnat tulkitsevat vanhojen talojen korjaamista koskevaa lainsäädäntöä. Toimittaja Taneli Laine haastatteli minua juttua varten, ja kerroin siinä, mihin vanhan talon omistajan on hyvä kiinnittää huomiota ennen korjaushanketta ja sen aikana. Koko juttu on Maaseudun Tulevaisuuden verkkosivuilla otsikolla Vanhojen talojen korjaajia kohdellaan eri tavoin: Yksi kunta sallii ja toinen kieltää.
Pääsuunnittelija palkataan ensimmäisenä
Vanhan talon omistajan on palkattava heti alkuun oikeat ammattilaiset, ja heistä tärkein on pääsuunnittelija. Hän vastaa suunnittelun kokonaisuudesta ja laadusta, toimii omistajan luottohenkilönä koko hankkeen ajan ja hoitaa kaikki viranomaisasiat, myös rakentamisluvan. Kun hanke on luvanvarainen, pääsuunnittelija on lisäksi lain vaatimus.
Yleisin virhe on se, ettei hankkeeseen ole heti alussa palkattu riittävän kokeneita suunnittelijoita. Rintamamiestalojen ja sitä vanhempien talojen korjauksissa tarvitaan usein talon aikakauteen sopivia korjaustapoja.
Rakennusvalvontojen käytännöt vaihtelevat kunnittain
”Lait ja asetukset ovat samat koko maassa, mutta niiden tulkinnoissa on alueellista vaihtelua”, totesin Maaseudun Tulevaisuuden jutussa. Siellä, missä vanhoja taloja on paljon, myös rakennusvalvonnalle on kertynyt niistä kokemusta. Muualla omistajan voi olla vaikea saada etukäteen tietoa siitä, millainen korjaus hyväksytään, koska viranomainen ei ota kantaa ilman korjaussuunnitelmaa.
Vuoden 2025 alussa voimaan tullut rakentamislaki muutti lupakynnystä, eikä sen tulkinta ole vielä vakiintunut. Lupa tarvitaan yleensä, kun työ on verrattavissa rakentamiseen, ja esimerkiksi kylmän vintin muuttaminen asuinhuoneeksi vaatii lähes aina luvan. Luvan hakemista ei kuitenkaan tarvitse pelätä, sillä lupaprosessissa vastuut ja katselmukset sovitaan selvästi, ja korjauksesta jää asiakirjat myös tuleville omistajille.
Energiatehokkuutta parannetaan talon omilla ehdoilla
Energiatehokkuus on hyvä asia, mutta vanhan talon korjaamisessa se ei ole tärkein. Ratkaisevaa on toteutustapa. Vanhan hirsitalon ikkunoita ei tarvitse automaattisesti uusia, eikä taloa ole tarpeen lisäeristää uusilla materiaaleilla, kun energiatehokkuutta parannetaan taloon sopivilla keinoilla ja sen kulttuurihistorialliset arvot säilyttäen.
Suojelukohteissa voidaan joustaa energiatehokkuudesta, esteettömyydestä, kuten kynnyksistä ja portaista, sekä käyttöturvallisuudesta, kuten kaidekorkeuksista. Suojelu estää rakennuksen vahingollisen muuttamisen mutta ei järkeviä korjauksia. ”Suojellussa talossa voidaan tehdä suuriakin muutoksia, kun rakennuksen arvot tunnistetaan ja ratkaisuista neuvotellaan ajoissa”, kerroin Maaseudun Tulevaisuudelle.
Vanha talo on todiste kestävästä rakentamisesta
Vanhan talon korjaaminen kannattaa ilman muuta. Oikein ja kauniisti korjattu vanha talo on lähes aina parempi kuin uusi, ja se on itsessään todiste kestävästä rakentamisesta. Hirsirakenne on kestävä, terveellinen ja turvallinen sekä korjattavissa myös jatkossa.
Ajan jättämiä jälkiä arvostetaan yhä enemmän. Vanha lattia ja kulunut kynnys ovat arvokasta patinaa, jota ei voi ostaa kaupasta.
Jos suunnittelet vanhan talon korjausta, autamme mielellämme jo hankkeen alussa. Kokoamme lähtötiedot, neuvottelemme viranomaisten kanssa ja vastaamme pääsuunnittelijana suunnittelun kokonaisuudesta.
Pekka Saatsi