Seurantalon korjaus alkaa vesikatolta

Suomessa on noin 2 500 seurantaloa. Vanhimmat säilyneet on rakennettu 1880-luvulla, valtaosa 1900-luvun alkuvuosikymmeninä. Seurantalo syntyi useimmiten samalla tavalla: nuorisoseura, työväenyhdistys, maamiesseura tai raittiusseura hankki tontin, jäsenet ajoivat hirret ja lankut paikalle ja talo nousi talkoilla. Näin muodostui rakennustyyppi, joka on yksi maamme laajimmista ja yhtenäisimmistä rakennusperintökokonaisuuksista. Se on lähes kokonaan yhdistysten omistuksessa eli niiden ihmisten vastuulla, jotka tekevät työn omalla vapaa-ajallaan. Seurantalon pohjaratkaisu on hämmästyttävän vakiintunut: eteinen ja naulakot, suuri sali, sen päässä näyttämö esirippuineen, sivussa keittiö ja pieni kabinetti. Sali on yleensä kylän suurin huone – ja usein ainoa tila,...

Lue lisää

Hirsitalon siirtäminen – osa 2

Siirtäisinkö kokonaisena vai osina? Kirjoitussarjamme ensimmäisessä osassa käsittelimme hirsitalon siirtämistä muun muassa rakennuslupamenettelyn ja kustannusten kannalta. Tässä jälkimmäisessä osassa pohdimme, siirtääkö kokonaisena vai osina. Hirsitalon siirtäminen kokonaisena Hirsitalon siirtämisessä kokonaisena on sekä hyviä että huonoja puolia. Kokonaisena siirtäminen on periaatteessa nopein, helpoin ja halvin tapa toteuttaa siirto. Kokonaisena siirretty hirsitalo ei lähtökohtaisesti painu, mikä nopeuttaa rakennustöiden valmiiksi saattamista. Jotta siirto kokonaisena olisi mahdollinen, on tiettyjen ehtojen täytyttävä. Ensiksi, rakennuksen tulee olla riittävän hyvässä kunnossa. Jos hirsikehikossa on lahoja kohtia tai jos tilkkeissä on...

Lue lisää

Hirsitalon siirtäminen – osa 1

Siirtäisinkö talon? Hirsitalot ovat liikkuneet aina. Joskus pala taloa tai piharakennus on lähtenyt perinnön mukana toiselle tontille, ja joskus on tarvittu muuten vain tilaa uusille toiminnoille tai kasvavalle kaupungille. Runko on saatettu jo alun perin salvoa esimerkiksi järven jäällä, purkaa ja kasata uudelleen rakennuspaikalle. Uunitonta ulkorakennusta on saatettu siirtää jo ennen koneita lihasvoimin vain metreillä pihajärjestelyjen parantamiseksi. Pienemmät rakennukset siirtyvät edelleen helposti kokonaisina. Kohtuullisen yksinkertaista on myös hirsien numeroiminen, rungon purkaminen osiksi ja uudelleen kasaaminen sopivalle paikalle. Hirsitalojen siirtäminen on kautta aikojen ollut kiertotaloutta parhaimmillaan. Harvoin purettavan rakennuksen runko tai...

Lue lisää

Restaurointiraportti on korjaushankkeen päiväkirja

Mikä on restaurointiraportti ja mihin sitä tarvitaan? Suunnitelmien laatimisen ja korjaushankkeen valmistumisen välillä tapahtuu paljon asioita, jotka eivät jää näkyviin ja joita ei voi päätellä valmiista pinnasta. Seuraavien korjaajien avuksi ja rakennuksen käyttäjien hyödyksi on tärkeää, että kaikki työmaan vaiheet saadaan tallennettua muistiin. Siksi korjaushankkeen työmaavaihe dokumentoidaan ja kootaan raportin muotoon. Työvaiheet ja lopputulos kuvaillaan sanallisesti sekä piirustuksin ja valokuvin. Suojelukohteiden yhteydessä korjausraporttia kutsutaan restaurointiraportiksi, jolloin painopiste on suojelutavoitteiden toteutumisessa. Restaurointi tarkoittaa korjausrakentamista, jossa kiinnitetään erityistä huomiota kohteen kulttuurihistoriallisten...

Lue lisää

Vanhan betonilattian suojelu ja kunnostus

Betoni on perinteinen rakennusaine Suomessa Betoni on eräs perinteisistä rakennusaineistamme. Eräänlaista betonia käyttivät jo roomalaiset Pantheonin kupolissa 100-luvulla. Nykyaikaisen betonin perusaine, portlandsementti, keksittiin vuonna 1844. Myös Suomessa betonin historia on lähes yhtä pitkä kuin pärekattojen. Betonia käytettiin Suomessa Saimaan kanavassa jo 1850-luvulla. 1900-luvulle tultaessa betoni oli merkittävässä osassa niin arvorakennuksissa, kuten Helsingin päärautatieasemassa, kuin teollisissa kohteissa, kuten Suvilahden voimalaitosrakennuksissa 1910-luvulla. Tätä kerrostumaa edustaa myös Pasilan konepaja Helsingin Vallilassa. Alkuperäisten junaraiteiden ja varjojen rytmittämää betonilattiaa konepajalla. Pasilan konepaja ja...

Lue lisää

Lisää tilaa vintiltä? – osa 3

Edellinen kirjoituksemme käsitteli huoneen rakentamista vintille, keskittyen vinttihuoneiden lämmöneristeisiin ja vesikatteen alapinnan tuuletukseen. Kirjoitussarjamme päättävässä osassa käsittelemme vinttihuoneiden ikkunoita sekä paloturvallisuutta ja toivomme kesähuoneiden renessanssia. 5. Ikkunat Vinttihuoneeseen olisi hyvä saada valoa, varsinkin jos niistä halutaan tehdä ”virallisia” asuinhuoneita. Kunnollisen kokoiset ikkunat saadaan usein päätyihin, jos arkkitehtuuri sen sallii. Erilaiset kattolyhdyt ovat vinttitiloissa tavallisia ja perinteisiäkin. Kylmillä vinteillä vanhat kattolyhdyt on tehty siroiksi ja kauniiksi, kun eristeitä ja katon tuulettumista ei ole tarvinnut erikseen huomioida. Lämpimissä tiloissa eteen tulee useita haasteita....

Lue lisää

Lisää tilaa vintiltä? – osa 2

Edellinen kirjoituksemme käsitteli huoneen rakentamista vintille, keskittyen riittävään korkeuteen sekä ilmanvaihtokysymyksiin. Tässä kirjoituksessa käsittelemme kahta seuraavaa huomioitavaa asiaa: vinttihuoneiden lämmöneristeitä ja vesikatteen alapinnan tuuletusta. 3. Lämmöneristeet Erityisesti puutaloissa on syytä harkita tarkoin lämmöneristeiden ja muiden rakennusosien materiaalia. Uuden yläpohjan lämmöneristekerroksen on oltava riittävän paksu. Lämmön siirtyminen ohuen eristeen lävitse kesällä kuumentaa asuinhuoneet epämiellyttäviksi, ja talvella katoilta roikkuvat jääpuikot. Suosittelemme hengittävien materiaalien, kuten pellavan ja lampaanvillaeristeiden käyttämistä. Kutterinpuru toimii hyvin vaakasuoralla yläpohjan osuudella....

Lue lisää

Lisää tilaa vintiltä? – osa 1

Olemme aiemmassa kirjoituksessamme kertoneet tuulettuvan vintin erinomaisuudesta. Kylmä vintti on puskuritila lämpimän ja kylmän välillä. Se vähentää alakerran kuumenemista kesällä sekä vähentää jääpatojen ja -puikkojen muodostumista katolle talvella. Vintiltä käsin vesikaton vuotokohdat on helppo havaita. Lämpimäksi rakentaminen aiheuttaa usein haasteita: vinot yläpohjat, kattolyhdyt ja ullakkohuoneet ovat alttiita kosteusvaurioille. Ullakko on parhaimmillaan ullakkona, mutta monet tilat taipuvat myös lisähuoneiksi. Lämpimän huonetilan rakentaminen vintille on mahdollista moniin, vaikkakaan ei kaikkiin, rakennuksiin. Tilasta saadaan käyttö- ja kosteusturvallinen, kun se suunnitellaan ja rakennetaan oikein. Seuraavassa esittelemme kuusi kohtaa, joita...

Lue lisää

Kivinavetan pelastaminen – Osa 2

Rakennusten säilymisen tärkein edellytys on käyttö. Jos alkuperäinen käyttötarkoitus ei enää ole mahdollinen, jotain muuta on keksittävä, jotta rakennus voisi pitkällä aikavälillä säilyä. Jotta omistajalla olisi intressi sijoittaa varoja rakennuksen korjaukseen ja ylläpitoon, olisi hyvä, jos käyttö olisi taloudellisesti tuottava, tai muuten vastaisi omistajan uusia tarpeita. 1860-luvulla rakennettu Qvidjan navetta on massiivitiilirakenteinen. Sidetiilet näkyvät seinässä tiilenpäinä (joita voi "lukea"). Navetta korjattiin ja muutettiin suunnitelmiemme mukaan hevostalliksi. Miten tiilinavetta voidaan muuttaa asuin- tai muuhun käyttöön? Jos navetan seinät ovat massiivista tiilimuurausta, rakennus saattaa olla näiltä osin helpostikin...

Lue lisää

Kivinavetan pelastaminen – osa 1

Suomen maaseudulla kohoaa iso määrä kivestä tai tiilestä muurattuja navettoja, jotka ovat usein maisemallisia merkkirakennuksia. Harva niistä on enää alkuperäisessä käytössään. Meillä on kokemusta navetoiden korjaamisesta ja uusiokäytöstä, ja tässä kirjoitussarjassamme avaamme näiden rakennusten ongelmia ja mahdollisuuksia. Kivinavetan historiaa Suomessa Kivinavetan historia alkaa Suomessa 1700-luvulta. Luonnonkivestä muurattujen navettojen rakenteena oli yleensä samankaltainen kuorimuuri kuin esimerkiksi Suomenlinnan bastioneissa. Vanhimpien tiilinavetoiden seinärakenteet ovat massiivisia tiilimuureja. Massiivinen tiilimuuri varaa lämpöä ja se kestää käytännössä ikuisesti, kunhan rakennus pidetään kunnossa. Uudemmat navetat, esimerkiksi...

Lue lisää

Miten sovittaa yhteen uusi ja vanha – osa 1

Korjaushankkeissa tulee usein rakennettavaksi uutta – milloin verantaa, milloin suurempaa laajennusta. Pienenkin lisäyksen kanssa pohdimme: saako uusi näkyä, pitääkö se piilottaa vai löytyykö vastaus tältä väliltä? Mikä on uuden ja vanhan arkkitehtoninen suhde? Kolmeosaisessa kirjoitussarjassamme käsittelemme asiaa omien suunnittelukohteidemme kautta. Aloitetaan yleisemmin, isosta kuvasta: kansainvälisistä restaurointiperiaatteista. Esimerkkinä kontrastoivasta uuden ja vanhan kohtaamisesta on Sveitsin Churissa sijaitseva Fine Arts Museum (Estudio Barozzi Veiga 2016). Sekä uusi että vanha arkkitehtuuri ovat korkealaatuisia. Kansainväliset restaurointiperiaatteet muutoksessa Keskustelu restaurointiperiaatteista alkoi Ranskassa 1800-luvulla, kun kiinnostus...

Lue lisää

Säilyttämisen hallintasuunnitelma – opas rakennusperinnön kestävään käyttöön

Mikä on Säilyttämisen hallintasuunnitelma eli SHS? Säilyttämisen hallintasuunnitelma (SHS) – englanniksi Conservation Management Plan (CMP) – on raportti, jossa tarkastellaan kohteen säilymisen edellytyksiä ja esitetään säilymisen toteutumiseksi tarvittavat periaatteet sekä toimintatavat. SHS:ssa tarkastellaan kohteen historiaa, nykytilannetta, arvoja ja säilyneisyyttä. Niiden perusteella muodostetaan periaatteita ja toimintatapoja kohteessa tehtävien muutosten ohjenuoraksi. SHS:n toimii kohteen säilyttämisen oppaana sekä hallinnan, käytön ja ylläpidon pitkän tähtäimen ohjeistuksena ja apuvälineenä. SHS palvelee myös silloin, kun tehdään päätöksiä kohteen suojelusta. Pasilan Konepajan Kokoonpanohallin ja Maalaamon kattoikkunat ovat...

Lue lisää

Rakennettua kulttuuriympäristöä inventoimassa

Rakennusperinnön, maisemien ja arkeologisen perinnön muodostamaa kokonaisuutta kutsutaan kulttuuriympäristöksi. Kulttuuriympäristöä on kaikki sellainen ympäristö, jossa näkyy ihmisen käden jälki. Rakennetun kulttuuriympäristön inventointiraporteissa kaaviot ja kartat ovat tärkeitä, koska alueet ovat usein laajoja. Kuvassa ajoituskaavio, joka liittyy laatimaamme Rakennetun kulttuuriympäristön inventointiin koskien Joensuun Enon, Uimaharjun ja Ukkolan kaupunginosia sekä Niva-Ohvana -alueen kyläaluetta. Miksi kulttuuriympäristöä inventoidaan? Rakennetun kulttuuriympäristön inventointi tuottaa tietoa rakennetun ympäristön suojelun tarpeisiin. Inventoinnin perusteella arvioidaan kohteen ominaispiirteiden kulttuurihistoriallinen merkitys. Rakennetun...

Lue lisää

Hormit kuntoon!

Painovoimaisessa ilmanvaihdossa ilma poistuu poistoilmahormien kautta ilman koneellista avustusta. Kun poistoilmahormeja kootaan ”nippuun”, puhutaan hormiryhmästä. Vanhassa, ja miksei uudessakin rakennuksessa, osa hormeista voi olla samanaikaisesti sekä savu- että ilmahormeja, tai molempia voidaan koota samaan hormiryhmään. Ilmanvaihdon ongelmat liittyvät usein poistohormien huonoon kuntoon. Tässä kirjoituksessa kerromme, millaisia ratkaisuja ongelmaan löytyy. Muurattujen hormiryhmien eli savupiippujen kunnostamiseen on olemassa kolme vaihtoehtoista tapaa: sujutus, sukitus ja massaus. Kunnostustarvetta hormeissa? Kuvassa näkyy vanha savupiippu, jossa hormien yläpäihin on asennettu huippuimurit vetoa parantamaan. Muuraus on niin huonokuntoinen, että piippu on...

Lue lisää

Rakennusperinnön vaaliminen on valintoja – osa 2

Vaikutteita läheltä ja kauempaa Kautta aikojen rakennuskulttuuriin on kuulunut vaikutteiden saaminen läheltä ja kauempaa. Uutuudet tulivat ensimmäiseksi kartanoihin ja pappiloihin ja sieltä vähitellen kansan pariin. Rakentamisen käsityövaltaisuus ja kansanrakentamisen perinne jalostivat ulkomaiset esimerkit paikallisuudeksi ja omaleimaisuudeksi. Tuontitavaroita ja materiaaleja oli niukasti saatavilla, mikä johti käsityöstä syntyvään yksilöllisyyteen. Arkkitehti Carl Ludvig Engelin suunnitteleman Helsingin Tuomiokirkon esikuvaksi on mainittu mm. Pietarissa sijaitseva Kazanin Jumalanäidin katedraali. Laajemmin tarkasteltuna esikuvia on löydettävissä Vatikaanin Pietarinkirkosta aina antiikkiin asti. Lopputulos on yhtä kaikki uniikki rakennustaiteellinen...

Lue lisää

Rakennusperinnön vaaliminen on valintoja – osa 1

Tässä kirjoituksessa hahmottelemme, millaisista valinnoista vanhan rakennetun miljöön autenttisuus muodostuu. Korjaaminen, muuttaminen ja uuden rakentaminen ovat täynnä pieniä ja suuria valintoja. Niitä tehdään niin suunnittelupöydällä kuin työmaalla. Yhdet valinnat perustuvat rakennuksen omistajan tarpeisiin ja toiveisiin, toiset rakennusvalvonnan, kaavoituksen tai museon ohjaukseen, kolmannet suunnittelijan osaamiseen ja mieltymyksiin. Rakentaminen on aina yhteistyötä, ja lopputulos on lukuisien muuttujien summa. Siksi pieniltäkin tuntuvilla valinnoilla voi olla suuri merkitys kokonaisuudessa. Yksi musta rivipeltikatto, kaksi eri ilmettä. Oikealla vanhempaa katetta, jossa näkyvät vaakasuuntaiset hakasaumat, ja pintakäsittely on mattapintainen – mahdollisesti...

Lue lisää

Hirsiseinien lisäeristäminen ei ole kestävää

Miksi hirsiseiniä lisäeristetään? Vuoden 1973 öljyn hinnan kallistuminen aiheutti valtavan huolen rakennusten energiatehokkuudesta. Vanhat rakennukset olivat muka energiasyöppöjä, eivätkä muutenkaan vastanneet moderneja asumistarpeita. Perusparannusvimman vallassa huonetiloja madallettiin, ulkovaippoja lisäeristettiin, koneellista ilmanvaihtoa asennettiin – ja samalla aiheutettiin vanhoihin hirsirakennuksiin massiivinen homeongelma ja arkkitehtuurin tuhoutuminen. Nyt, kun öljykriisin sijaan huolena on ilmastonmuutos, on oppi lisäeristämisen autuudesta jälleen nostanut päätään. Mikä ongelma lisäeristeessä voi olla? Lisäeristämällä hirsirakenteen rakennusfysikaalinen toiminta muuttuu. Lisäeristetty hirsiseinä ei enää ole massiivirakenne, vaan...

Lue lisää

Ajatuksia rakentamisen kestävyydestä ennen ja nyt

Olitko ajatellut, että ”ennen vanhaan” rakentaminen oli aina kestävää ja asiat tehtiin kunnolla, vuosisatojen kestävyys mielessä? Aivan näin viisaita eivät esi-isät olleet. Esimerkiksi rakennusmestari Heikki Siikosen kirja ”Pienviljelijän rakennusoppi” vuodelta 1935 opastaa maaseudun pienviljelijöitä rakentamaan edullisesti ja omatoimisesti. Kirja on tarkoitettu uudisrakentamiseen, mutta se käsittelee myös vanhan korjaamista, jota kirjassa kutsutaan vanhojen rakennusten hyväksikäytöksi, joka käsitteenä hyvin kuvaa tekstin sisältöä. Rakentaminen ymmärretään välttämättömänä pahana osana liiketaloudellisesti tuottavaa maanviljelyä. Näkökulma on kaukana rakennussuojelusta. Heikki Siikonen: Pienviljelijän rakennusoppi 1941. Kirja alkaa...

Lue lisää

Massiivirakenteinen talo varaa lämpöä ja jäähtyy hitaasti

Olemme kirjoituksissamme aiemmin pohtineet rakennuksen runkomateriaalin valintaa kestävyyden ja terveellisyyden näkökulmista. Talon rakenne vaikuttaa myös turvallisuuteen poikkeustilanteissa. Turvallisuuskomitean 2015 julkaisemassa raportissa ”Sähköriippuvuus modernissa yhteiskunnassa” on käsitelty kattavasti sitä, miten erilaiset rakennukset jäähtyvät, kun sähkönjakelu lakkaa. Kevytrakenteiset talot lämpiävät ja jäähtyvät nopeasti, millä on hyvät ja huonot puolensa. Kuvassa kevytrakenteinen, selluvillalla eristetty seinärakenne. Mitä tapahtuu kun sähkö katkeaa? Rakennusten lämmitys toimii Suomessa pääasiassa sähkön varassa. Käytännössä, kaikki muut lämmitysmuodot kuin puulla lämmitettävät uunit, tarvitsevat sähköä toimiakseen....

Lue lisää

Painovoimaisen ilmanvaihdon perusteet

Ilmanvaihto tarkoittaa rakennuksen sisäilman poistamista ja korvaamista raikkaalla ulkoilmalla. Painovoimaisessa ilmanvaihdossa tämä tapahtuu luonnonlakien, ei koneiden avustuksella. Lämmin ilma nousee ylöspäin ja viileä laskeutuu alaspäin. Ilman virtauksen saavat aikaan sisä- ja ulkoilman lämpötilaerot, poistoilmahormin korkeus sekä tuulen vaikutus. Lue kaikki painovoimaista ilmanvaihtoa käsittelevät kirjoituksemme täältä. Kokemus on valttia Painovoimaisen ilmanvaihdon ratkaisut ja mitoittaminen perustuvat kokemukseen ja hyviksi havaittuihin käytännön ratkaisuihin. Lämpö- ja vesijohto- sekä tuuletustekniikan käsikirjassa (Helsinki 1959) todetaan: ”Useimmiten on vaikeata suorittaa tarkempia laskelmia tarvittavasta ilmamäärästä. Tavallisesti...

Lue lisää

Pellavaöljymaali, maalien kuningas – osa 2: Maalaa oikein!

Kerroimme aiemmassa kirjoituksessamme perinteisen pellavaöljymaalin ominaisuuksista ja ainesosista. Nyt keskitymme siihen, mitä tulee huomioida maalaustyössä. Helppoa, kun sen osaa Perinteisellä pellavaöljymaalilla maalaaminen on vaativaa. Pellavaöljymaalilla onnistuminen edellyttää, että alusta on huolella puhdistettu tai alla oleva maali on samaa maalityyppiä ja kunnolla kiinni alustassa. Tällöin voi toki olla mahdollista vain elvyttää vanhaa maalia uuden maalauskierroksen sijaan. Maalaus on tehtävä jäykällä luonnonharjassiveltimellä ohuelti useaan kertaan, tiukkaan sivellen. Jos maalataan liian paksulti, öljymaali rypistyy eikä kuivu kunnolla. Nykymaaleja käyttävät maalarit ovat tottuneet helppouteen maaleja hankittaessa,...

Lue lisää

Pellavaöljymaali, maalien kuningas – osa 1: Ominaisuudet

Perinteisellä pellavaöljymaalilla on pitkä ja kunniakas historia puupintojen parhaana suojaajana ja kaunistajana. Historiasta kiinnostuneille voimme lämpimästi suositella arkkitehti Panu Kailan kirjoja, esimerkiksi Kevät toi maalarin – perinteinen ulkomaalaus (Jyväskylä 2007). Panun kirjoissa on historian lisäksi kattava kokoelma reseptejä ja muuta hyvää tietoa. Olemme kertoneet aiemmassa blogikirjoituksessamme, miksi suosimme perinteisiä maalityyppejä. Olemme myös kirjoittaneet lyhyen punavärin historiikin. Omia maalauskokeilujamme. Olemme testailleet öljymaalin kestävyyttä niin höylätyllä kuin sahatulla puupinnalla. Käytetty pigmentti vaikuttaa myös kestävyyteen. Pellavaöljymaalin ominaisuudet Pellavaöljymaali sisältää...

Lue lisää

Rakentamisen tulisi olla kestävää, ei kertakäyttöistä

Diplomi-insinööri Pekka Leppänen kaipasi työntöapua energiatehokkaaseen rakentamiseen (HS 1.12.2018). Leppäsen ehdotus sadan vuoden tavoiteiästä on liian lyhyt, ja nykyinen 30-50 vuotta edustaa vastuutonta kertakäyttökulttuuria. Esimerkiksi Helsingissä ja Porvoossa asutaan 200-vuotiaissa taloissa, jotka ovat terveitä – ja hinnoista päätellen varsin tavoiteltuja. Niihin sijoitettu varallisuus näyttää säilyttävän arvonsa. Vielä tärkeämpää on, että kestäviin rakennuksiin sitoutunut hiili pysyy poissa kierrosta pitkään. Rakennusfysiikan professori Juha Vinha on huomauttanut, että energiamääräysten kiristäminen johtaa kosteus- ja homeriskien lisääntymiseen mutta ei välttämättä energiankulutuksen pienenemiseen. Ilmastonmuutos lisää...

Lue lisää

Mitä voimme oppia vanhoista rakennuksista – osa 2

Olemme kirjoitussarjamme ensimmäisessä osassa käsitelleet hengittäviä massiivirakenteita ja painovoimaista ilmanvaihtoa. Nyt vuorossa on neljä ajatusta, jotka täydentävät kokonaisuuden. 3. Tuulettuva alapohja Tuulettuva alapohja on kokemuksen hyväksi osoittama, varmatoiminen ratkaisu. Se voi olla rossi- eli täytepohja tai vaikka multapenkki. Olennaista on, että tuuli pääsee puhaltelemaan lattian alla. Tuuletus vie pois maasta nousevan kosteuden, radonin ja muut epäpuhtaudet. Tuulettuva alapohja joutui yhdeksi syntipukiksi 1970-luvulla, kun rakennusten energiankulutusta haluttiin suitsia öljykriisin jälkeen. Lattioita täytettiin soralla, betonia valettiin ja mineraalivilloja asennettiin. Seurauksena oli usein lattiasieni. Kissanluukkuja tukittiin...

Lue lisää

Mitä voimme oppia vanhoista rakennuksista – osa 1

Rakentamistavat ja -määräykset ovat muuttuneet huolestuttavaan ja kestämättömään suuntaan. Tekniset monikerrosrakenteet, koneellinen ilmanvaihto, virhealttiit ratkaisut ja kemikalisaatio ovat esimerkkejä kertakäyttökulttuurista. Määräysten tukemana toteutetaan rakennuksia, jotka ovat 30-50 vuoden ikäisinä purkukunnossa, elleivät ole jo aiemmin todettu käyttökelvottomiksi kosteus-, home- ja sisäilmaongelmien takia. Energiatehokkuutta ylikorostava, tekninen rakennustapa johtaa kosteus- ja homeriskien lisääntymiseen mutta ei välttämättä energiankulutuksen pienenemiseen. Ilmastonmuutos lisää rakenteiden kosteusteknisiä riskejä entisestään. Vaikeasti kierrätettävien purettujen rakennusmateriaalien, kuten muovipohjaisten eristeiden, päätyminen jätteeksi...

Lue lisää

Pieni restaurointisanasto

Usein korjaus- ja täydennysrakentamiseen liittyvät käsitteet menevät arkielämän tilanteissa iloisesti sekaisin – klassinen aita vai seiväs -tilanne. Urakoitsija saattaa käyttää huomaavaisesta korjaamisesta saneeraus-nimitystä, joka arkkitehdille tuo helposti mieleen rajumman puoleiset lähiöuudistukset. Siksi on tärkeää, että ajattelemme ja ilmaisemme selvästi, mitä tarkoitamme käyttämillämme käsitteillä. Sanat myös muuttavat merkitystään ajan saatossa. Menneinä vuosikymmeninä restauroinnilla tarkoitettiin entistämistä, mutta nyt sen merkitys on vakiintunut toiseksi. Seuraavassa esitämme joidenkin käsitteiden merkityksen siten, kuin itse ne ymmärrämme. Restaurointia vai saneerausta? Aaltopellillä verhoiltu seinä...

Lue lisää

Rossipohja kestää terveenä satoja vuosia

Rossipohjan historia ja ominaisuudet Perusajatuksena rossipohjassa on, että lattia on koko alaltaan eristetty, ja sen alla on tuulettuva ryömintätila. Täyte- eli rossipohja tarkoittaa tarkkaan ottaen laudoitusta, joka kantaa eristeen. Vuonna 1893 kirjoitettiin: ”Nykyaikoina on ruvettu tekemään silta rossipermannon kanssa siten että niskasten päälle asetetaan haljispuolikkaat pyöreä puoli ylöspäin, sitten sammalia jotka poljetaan tiukkaan ja sammalien päälle multaa. Mullan päälle asetetaan toiset niskaset, joihin naulataan sileäksi höylätyt siltapalkit.” Rossipohja on multapenkkiä alttiimpi routavaurioille, koska sisätilasta kulkeutuva hukkalämpö ei pääse pitämään perustuksia sulana. Perustukset on vietävä routarajan alle. Rossipohjatalossa ei tule...

Lue lisää

Multapenkin historia ja tulevaisuus

Tuulettuvaa alapohjaa käsittelevän kirjoitussarjamme ensimmäisessä osassa kerroimme, miksi tuulettuva alapohja on hyvä lähtökohta terveelle ja kestävälle rakennukselle. Multapenkki on varhainen tapa eristää lattia vedolta. Se on ”vanhoissa asuinrakennuksissa seinää vasten luotu multavalli, joka estää kylmän tunkeutumasta seinähirsien alitse rakennuksen sisälle.” Tällainen alapohjarakenne oli esimerkiksi Jukolan veljesten sysikoijussa. Multapenkin muita nimityksiä ovat mm. multipenkki, multiaispenkki, multiainen ja sammakkopenkki. Multapenkin tuuletuskanavat on tehty lautaputkista. Multapenkin tunnistaakin sokkelin ulkopinnassa näkyvistä, pienistä lautaputken päädyistä. Perinteiseen tapaan lattioita on kuurattu havuilla ja hiekalla runsasta...

Lue lisää

Tuulettuvan alapohjan renessanssi

Alapohja – siis rakennuksen alin lattiarakenne – voi olla maanvarainen eli maata vasten rakennettu tai tuulettuva, jossa maanpinnan ja lattian alla olevan eristeen väliin jää ilmatila. Nykyrakentamisessa suositaan maanvaraisia lattioita. Miksi tuulettuva alapohja olisi parempi? Koska se on kokemuksen hyväksi osoittama, varmatoiminen ratkaisu. Maanvaraisissa alapohjissa on ongelmia, erityisesti kosteuden kapillaarisen nousun takia. Aiemmin maanvastaisia betonilaattoja tehtiin siten, että lämmöneriste asennettiin pohjalaatan yläpuolelle. Laatan yläpintaan tuli myös puurakenteita. Kosteudelle arat eristeet ja puurakenteet ovat usein johtaneet mikrobi- ja lahovaurioihin. Korjaaminen on raskasta ja kallista: se edellyttää käytännössä koko laatan purkamista. Maanvaraisen...

Lue lisää

Tähtiventtiili – Painovoimaisen ilmanvaihdon valttikortti

Tähtiventtiili on säädettävä pyöröventtiili uunin yläosassa. Se liittyy savuhormiin tulipesän reittiä suoremmin ja poistaa ilmaa myös lämmityskauden ulkopuolella. Tähtiventtiili soveltuu vain uuneihin, joissa on yläliittymä. Se tarkoittaa, että savu poistuu hormiin uunin yläosasta, ei alaosasta. Tähtiventtiilin toimintaperiaate selviää hyvin piirroksesta, joka on julkaistu arkkitehti G. E. Aspin teoksessa Huonerakenteiden oppi vuonna 1902. Tässä uunissa tähtiventtiili sijaitsee uunin kyljessä. Venttiilistä alkava kanava kulkee nousujohteisesti peltien väliin. Mihin tähtiventtiilin toiminta perustuu? Ilman tähtiventtiiliä, uunien kautta tapahtuva poistoilmanvaihto olisi ainoastaan tulipesän suuluukun varassa. Käytännössä: ilma ei juuri poistu...

Lue lisää

Painovoimainen ilmanvaihto ilman uuneja

Painovoimainen ilmanvaihto toimii parhaiten uunilämmitystalossa. Entä mitä tehdä, jos uunit on purettu? Siitä kerromme tässä kirjoituksessa. Olemme kertoneet painovoimaisen ilmanvaihdon periaatteista aiemmissa blogikirjoituksissamme. Painovoimainen ilmanvaihto toimii hyvin, jos talossa on korkea, muurattu savupiippu, ja uuneja lämmitetään. Joskus uunit on kuitenkin purettu, tai ainakin poistettu käytöstä. Oletamme, että savupiiput on säilytetty. Näin asia yleensä onkin: harvoin piippuja on purettu. Muuratut savupiiput ovat painovoimaisessa ilmanvaihdossa lähes ehdoton edellytys. Kevytrakenteisilla erillishormeilla voidaan tarvittaessa täydentää kokonaisuutta. Kevythormien osalta on erityisen tärkeää, että kanavat ovat mahdollisimman pystysuorat,...

Lue lisää

12 teesiä laadukkaaseen korjaamiseen – osa 5: Osaaminen ja tiedonkulku

Olemme kirjoitussarjamme aiemmissa osissa käsitelleet arkkitehtuuriin, rakennusfysiikkaan, sisäilmaan ja kestävään kehitykseen sekä lakipykäliin ja kustannustehokkuuteen liittyviä teesejä. Kirjoitussarjamme päättävät kaksi viimeistä: Osaaminen ja tiedonkulku. Lopussa on vielä yhteenveto kaikista kahdestatoista laatukriteeristä, joita olemme tässä nimittäneet ytimekkäästi teeseiksi. 11. Osaamisen varmistaminen Varmistettu osaaminen tarkoittaa, että korjaushankkeen osapuolilla on tarvittavat kyvyt, koulutus, kokemus ja pätevyys toimia tehtävässään. Osapuolia ovat niin rakennuttaja, suunnittelijat, viranomaiset kuin rakentajatkin. Lain näkökulmasta asia on yksinkertainen: viime kädessä rakennuttaja vastaa kaikesta. Rakentaminen on kuitenkin...

Lue lisää

Painovoimainen ilmanvaihto – Raikasta ilmaa räppänästä

Oikein ratkaistu korvausilman sisäänotto on ratkaisevan tärkeä osa ilmanvaihtoa ja hyvää sisäilmaa. Perinteinen tuloilmaventtiili on yksi tärkeimmistä innovaatioista rakentamisessa sitten hirsivaran. Olemme kirjoittaneet painovoimaisen ilmanvaihdon perusperiaatteista täällä. Kovemmilla pakkasilla räppänää on hyvä säätää pienemmälle. Sopiva säätö löytyy kokeilemalla. Kuvassa erään suunnittelukohteemme uusi kippiräppänä. Yksinkertaisuus on toimintavarmuutta Rakentamisessa yleensä yksinkertainen, mekaaninen ratkaisu on varmatoimisin ja selkein. Perinteinen korvausilmaventtiili toimii hyvin, kun huomioidaan muutama asia: räppänä sijoitetaan huonetilan yläosaan. Käytetään saranoitua kippiluukkua, joka asennetaan saranapuoli alaspäin...

Lue lisää

12 teesiä laadukkaaseen korjaamiseen – osa 4: Lakipykälät ja kustannukset

Olemme kirjoitussarjassamme aiemmissa osissa käsitelleet arkkitehtuuriin, rakennusfysiikkaan ja sisäilmaan liittyviä teesejä. Kirjoitussarjamme toiseksi viimeinen osa kattaa kaksi uutta: lainsäädännöllinen laatu ja kustannustehokkuus. 9. Lainsäädännöllinen laatu Kun puhe kääntyy juridiikkaan, moni meistä korjaajista nyrpistää nenäänsä. Ei kannattaisi. Rakennushankkeen osapuolten on tunnettava lait, asetukset ja viranomaisohjeet jo vastuukysymysten takia. Lisäksi monessa määräyksessä on viisautta taustalla, jos pystyy näkymään koukeroisen jargonin lävitse. Haaste on, että sitovia määräyksiä, puhumattakaan suosituksista ja ohjeistuksista, on niin paljon, että niiden suvereeni hallitseminen on erittäin vaativaa, jopa...

Lue lisää

12 teesiä laadukkaaseen korjaamiseen – osa 3: Sisäilma ja kestävä kehitys

Olemme kirjoitussarjamme aiemmissa osissa käsitelleet arkkitehtuuria ja rakennusfysiikkaa. Nyt vuorossa on kaksi seuraavaa: sisäilman laatu ja kestävän kehityksen mukaisuus. 7. Sisäilman laatu Korjaushankkeen tavoitteena tulee olla ympäristön terveellisyys ja turvallisuus sekä työmaan aikana että valmiissa kohteessa. Terveessä talossa on hyvä sisäilma, joka on hajutonta, pölytöntä, vedotonta, lämpötilaltaan miellyttävää ja melutonta. Laadukkaiden suunnitelmien lisäksi, tavoitteen saavuttaminen vaatii monia yksittäisiä toimia rakennustyömaalla. Työnteolle varataan aikaa ja tilaa, ja työmaa pidetään siistinä. Työntekijät varustautuvat asiallisilla turvavarusteilla ja ilmoittavat puutteista työnjohdolle. Rakennustöiden aikaiset...

Lue lisää

Massiivirakenne on terveellinen, kestävä ja ekologinen

Mitä tarkoittaa massiivirakenne? Massiivirakenne on sellainen rakenne, jossa yksi yhtenäinen rakennekerros huolehtii kaikista rakenteen keskeisistä tehtävistä. Museoviraston sanasto määrittelee sen näin: ”Massiivirakenteen kaikki rakennusosat kantavat kuormitusta”. Massiivirakenteita ovat esimerkiksi lamasalvosrakenne eli hirsiseinä sekä paikalla muurattu täystiiliseinä. Massiivirakenteista puhuttaessa tarkoitetaan lähinnä ulkoseinärakenteita. Ylä- ja alapohjien osalta tilanne on hieman toinen: ei ole yleensä mielekästä tehdä esimerkiksi yläpohjaa 60cm paksuna tiilirakenteena, koska kantavuus ei sitä edellytä, ja lämmöneristävyys voidaan turvallisesti toteuttaa luonnonmukaisen kevein eristein. Väliseinien osalta massiivisuus ei ole niin tärkeää...

Lue lisää

Mitä tarkoittaa hengittävä rakenne?

Hengittävä rakenne on yksi kiistellyimmistä ja väärinymmärretyimmistä ilmaisuista rakennusalalla. Tässä kirjoituksessa kerron, mistä on oikeasti kysymys – ja mistä ei. Kaiken takana on vesi. Aloitetaan perusteista. Veden kolme olomuotoa Vedellä on kolme olomuotoa: kiinteä (jää), neste (vesi) ja kaasu (vesihöyry). Myös lumi on jäätä. Jää on ”kuivaa” ja näkyvää. Nestemäinen vesi on ”märkää” ja näkyvää. Kaasu on ”kuivaa” ja näkymätöntä. On huomattava, että yleiskielessä puhumme usein vesihöyrystä, kun tarkoitamme aerosolia. Esimerkiksi pilvet ja sumu ovat aerosolia, siis pieniä nestepisaroita ilmassa. Ne eivät ole vesihöyryä. Vesihöyryä ei voi nähdä. Se on ilman osakaasu, siis ikään kuin osa ilmaa. Kosteuskonvektio...

Lue lisää

12 teesiä laadukkaaseen korjaamiseen – osa 2: Rakennusfysiikka

Olemme kirjoitussarjamme ensimmäisessä osassa käsitelleet arkkitehtonista laatua, rakennushistoriallista laatua, toimivuutta ja esteettömyyttä. Nyt vuorossa on kaksi rakennusfysiikkaan liittyvää teesiä: energiatehokkuus ja kosteusturvallisuus. 5. Energiatehokkuus Lain mukaan energiatehokkuutta on parannettava rakennuksen luvanvaraisen korjaus- ja muutostyön yhteydessä, jos se on teknisesti, toiminnallisesti ja taloudellisesti toteutettavissa. Tämä velvollisuus ei koske rakennuksia, joiden käyttö tarkoitukseensa vaikeutuisi kohtuuttomasti, jos energiatehokkuutta olisi parannettava. Toisin sanoen: korjausrakentamisessa energiatehokkuutta pyritään parantamaan, mutta monissa tilanteissa muut arvot, kuten rakennussuojelu, ohittavat energiatehokkuuden...

Lue lisää

12 teesiä laadukkaaseen korjaamiseen – osa 1: Arkkitehtuuri

Korjausrakentamiselle voidaan ja on syytäkin asettaa laatukriteerejä. Nimitettäköön niitä tässä teeseiksi. Vain kriteerit asettamalla voidaan luotettavasti arvioida korjauksen onnistumista. Osittain kyse on samoista teeseistä kuin uudisrakentamisessakin. Yleensä korjaamisessa tavoitteiden saavuttaminen on kuitenkin monimutkaisempaa, vaikeampaa ja enemmän soveltavaa osaamista vaativaa – siis kiehtovaa ja myönteisellä tavalla haastavaa. Aloitamme sarjamme neljällä ensimmäisellä teesillä: arkkitehtoninen laatu, rakennushistoriallisten arvojen turvaaminen, toimivuus ja esteettömyys. Engelin suunnittelemaa ja Lohrmannin täydentämää Helsingin tuomiokirkkoa on korjattu lukuisia kertoja – välillä lateksimaalilla. Viimeisin kattava, Vilhelm Helanderin...

Lue lisää

Rakennushistoriaselvitys – talon elämäkerta

Tässä kirjoituksessa kerrotaan, mikä on rakennushistoriaselvitys eli RHS, ja mitä hyötyä siitä voi olla. Mikä on rakennushistoriaselvitys? Entä rakennushistoriallinen selvitys? Rakennushistoriaselvityksessä tutkitaan rakennuskohteen historiaa, suunnittelu- ja muutosvaiheita ja nykytilaa. Se on talon tarina helppolukuiseksi, havainnollistavaksi ja innostavaksi koottuna. Selvitykseen on koostettu arkisto- ja kenttätöiden perusteella oleellinen tieto rakennuksesta ja sen lähiympäristöstä. Hyvä RHS antaa kokonaiskuvan rakennuksen vaiheista. Lisäksi rakennushistoriaselvitys kuvailee rakennuksen mahdollisimman objektiivisesti sen nykytilassa. Johtopäätökset kuten arvottaminen on selvästi erotettu omaksi osiokseen. Rakennushistoriaselvityksestä käytetään myös...

Lue lisää

Pekan puunpolttokoulu – osa 3: Yhden tikun ihme

Puunpolttokoulussa olemme käsitelleet aiemmin ekologisuutta ja hyvän polttopuun ominaisuuksia. Tässä kirjoituksessa esitän kokemuksiani ja käsityksiäni siitä, mitä itse polttotapahtumassa on huomioitava, jotta se saadaan vietyä onnistuneesti läpi. Sopivasti vetoa Palaminen tarvitsee palavaa ainetta, kuumuutta ja happea. Viimeksi mainitun oikea määrä on ensiarvoisen tärkeää: Riittämättömän palamisilman aikaansaama kitupoltto tuottaa saasteita, kuten pienhiukkasia ja häkää, ja nokeaa hormit. Liian kova veto puolestaan johtaa lämmön karkaamiseen harakoille. Uuneja on monenlaisia, ja vanhoissa uuneissa voi olla omat niksinsä. Vetoa voidaan säädellä niin tuhkaluukulla, tulipesän suuluukuilla ja niissä olevilla korvausilma-aukoilla kuin...

Lue lisää

Pekan puunpolttokoulu – osa 2: Hyvän polttopuun DNA

Puunpolttokoulun ensimmäisessä osassa käsittelimme puunpolton ekologisuutta. Nyt on vuorossa oikean polttopuun valinta. Eri käyttökohteisiin on omat suosituksensa ja perusteensa. Avotakassa ei voi käyttää havupuuta pihkan aiheuttaman kipinöinnin takia. Savusaunaan sopii leppä, koska siitä ei tule kitkua. Tässä yhteydessä keskitymme kuitenkin puun polttamiseen lämmitysmielessä – siis varaavassa takassa. Talvella kaadettu kotimainen mänty on ensiluokkaista raaka-ainetta hyvälle polttopuulle. Koivu on paras ja kallein Puun lämpöarvo on se lämpömäärä, jonka yksi kilogramma puuta palaessaan luovuttaa. Puun lämpöarvo on suoraan verrannollinen puun kuivapainoon eli tiheyteen. Mitä tiheämpää puuta, sitä painavampaa ja parempaa. Yleisimmät...

Lue lisää

Pekan puunpolttokoulu – osa 1: Puulämmityksen ekologisuus

Puun pienpoltto herättää intohimoja puolesta ja vastaan. Aiheesta on kirjoitettu niin opaskirjoja kuin pamflettejakin. Haluan tällä kirjoitussarjalla tuoda oman näkökulmani keskusteluun. Käsitykseni on, että puunpoltto on oikein tehtynä, paitsi ekologista myös tarpeellista perinteisen hirsitalon rakennusfysikaalisen toiminnan varmistamiseksi. 4000 lämmityskerran kokemuksella Kirjoitukseni otsikon voi lukea myös kirjaimellisesti. Olemme vuodesta 2008 asuneet alun perin kansakouluksi rakennettua vanhaa hirsitaloa, jota lämmitämme ensisijaisesti puulla. Päivittäisessä käytössä on kaksi vanhaa pönttöuunia, yksi uudempi pystyuuni sekä kierrätysosista rakentamamme puuliesi, helli. Kovemmilla pakkasilla lämmitämme vanhaa leivinuunia. Näiden kahdeksan vuoden...

Lue lisää

Lisää puita kaupunkiin

Kaupunkien ja niitä reunustavien pientaloalueiden tiivistäminen on yksi kasvavien kaupunkiseutujen trendeistä. Tiivistäminen johtaa kasvullisten pintojen vähenemiseen, kun tilaa rakentamiselle napataan viheralueilta ja pihoista. Pienelle tontille ei mahdu edes yhtä isoa pihapuuta. Samaan aikaan hulevesien hallinnan tarpeet kasvavat, kun kovia pintoja on enemmän, eikä haihduttavia latvuksia ole samalla tavalla kuin aikaisemmin. Kaupunkipuista on monenlaista hyötyä Kaupunkisuunnittelussa tulisi lisätä katutilojen hyödyntämistä puiden kasvupaikkoina. Puurivit kaduilla voivat kantavan kasvualustan kanssa helpottaa katujen hulevesien hallintaa. Samalla kuivuudesta kärsivät puut  saadaan voimaan paremmin. Hyvinvoivat  puut tarjoavat monenlaisia...

Lue lisää

Lyhyt punavärin historiikki

Punaiselle keittomaalille, jota tuttavallisemmin kutsutaan punamullaksi, värin antaa luontaisesti maaperässä esiintyvä rautaoksidi. Myös keltaista maa-ainesta voidaan liettää maaperästä punamullan tapaan ja polttaa siitä punaisen sävyisiä pigmenttejä. Suomessa ei maavärejä enää lietetä. Teknisiä rautaoksidivärejä valmistetaan raudantuotannon sivutuotteina. Tällaisia ovat esimerkiksi Ruotsista tuodut Falun kaivoksen punavärit. Punaväriä voidaan valmistaa myös synteettisesti. Maapigmentit ovat myrkyttömiä, mutta osa kemiallisesti valmistetuista punaisista pigmenteistä on erittäin myrkyllisiä. Keittomaalin ensi askeleet Traaniin, eli hylkeen tai valaan rasvaan sekoitettu punaväri oli Suomen vanhinta rakennusmaalia. Tällaisella maalilla saatettiin...

Lue lisää

Hirsitaloja ei uhkaa purkaminen vaan korjaaminen – osa 1

Maamme niukkenevaa hirsirakennuskantaa ei nykyään uhkaa purkaminen samassa mitassa kuin aiempina vuosikymmeninä. Isompi uhka on korjaaminen. Hirsirakennuksen korjaaminen on viisas kulttuuriteko, mutta vain silloin kun se tehdään oikein. Hyvää tarkoittava mutta ymmärtämätön korjaaminen saattaa johtaa peruuttamattomiin vahinkoihin. Korjaushankkeella on yleensä useita tavoitteita, joista yksi tavallisimmista on energiatehokkuuden parantaminen. Tähän pyritään mm. uusimalla vanhoja ikkunoita ja muita rakennusosia. Lopputulos on yleensä surullinen, mutta se on eri kirjoituksen aihe. Tässä yhteydessä käsittelemme yhtä hyvää ja yhtä huonoa menetelmää hirsitalon energiatehokkuuden parantamiseksi. Vaikka väärin korjaaminen on isoin uhka, eivät valitettavasti...

Lue lisää

Energiatehokkuus ei ole oikotie ekologisuuteen

Luontojärjestöjen johtajat Jari Luukkonen ja Leo Stranius esittivät yhdessä eristeteollisuuden Gunnar Forsmanin kanssa, että rakennusten energiamääräyksiä tulisi kiristää vielä suunniteltuakin nopeammin (HS 23.6.2016). He ovat oikealla asialla pyrkiessään ilmaston lämpenemisen pysäyttämiseen, mutta rakentamisen ympäristökuormituksen he ovat ymmärtäneet väärin. On hämmentävää, että järjestöt katsovat taistelevansa samalla rintamalla eristeteollisuuden kanssa. Teollisuuden pyrkimyksenä on luonnollisesti tuottaa voittoa. Luontojärjestöjen luulisi kantavan huolta maapallon kantokyvystä. Tutkimusten mukaan energiatehokkuudessa on ongelmia Jää epäselväksi, mihin mittauksiin kirjoittajat viittaavat todetessaan passiivirakennusten olevan...

Lue lisää

Miksi perinteistä maalia?

Toimistomme suunnitelmissa käytämme ensisijaisesti vain perinteisiä maalityyppejä, kuten pellavaöljymaalia, keittomaalia, kalkkimaalia, liimamaalia ja temperamaalia. Miksi näin? Syitä on useita, ja ne kiertyvät toistensa ympärille. Pitkä käyttökokemus ja kaunis vanheneminen Tavoitteena on aina maalatun pinnan ja rakenteen rakennusfysikaalinen toimivuus, hyvä sisäilma, mahdollisimman vähäinen kemikaalikuorma, kaunis vanheneminen sekä pitkä käyttökokemus. Nyrkkisääntönä on, että uutuudet on tehty uusiin taloihin, mutta niissäkin vanha konsti voi olla parempi kuin pussillinen uusia. Erityisesti vanhoja taloja korjattaessa maalityypin valinnalla on merkitystä. Mitä muita syitä perinteisen maalien käyttämiseen on? Perinteiset maalit vanhenevat...

Lue lisää

Hirsitalon julkisivulaudoitus ei kaipaa tuulettamista

Perinteisesti julkisivuverhous on kiinnitetty suoraan hirsiseinään ilman tuuletusrakoa. Näin toimittu myös purutäytteisissä lautataloissa, esimerkiksi rintamamiestaloissa. Tällä on tavoiteltu vedon poistamista eli ilmatiiviyden lisäämistä. Laudoituksen alla on usein käytetty tuohta, tervapaperia tai rappausta samasta syystä. Toisinaan vanhassakin talossa tapaa alusrimoitusta, mutta kyseessä on yleensä ollut seinän oikaisu, ei tuulettaminen. Tuuletusrako alkoi yleistyä vasta 1960-luvulla. Silloin huomattiin, että muovimaalit estivät kosteuden haihtumisen ulospäin, ja seinät alkoivat lahota. Tuuletusraon avulla ongelma on ratkaistu: hirsirunko pysyy kuivana, vaikka verhous olisi tehty kestopressusta. Miksi siis vastustaa tuuletusraon...

Lue lisää

Vallisaari – luonto kaikille, kaikki luonnolle?

Vallisaari ja Kuninkaansaari, nuo yleisöltä suljetut Helsingin edustan linnoitussaaret, avautuivat yleisölle tänä keväänä. Olin vaikuttunut vierailustani. Luonto saarella on upeaa ja linnoitukset kulttuuriympäristöihin hurahtaneelle arkkitehdille herkkupaloja. Kallioketoja, kosteita tervaleppäkorpia ja upeita lahopuita, jotka tarjoavat kodin tuhansille eliöille. Huolenaiheita Ihastuksen lomassa heräsi myös huoli. Vaikka kulkua on rajoitettu ja polulla pitäisi pysyä, näkyi jo toukokuun alussa kasvillisuuden alkava kuluminen. Jäkälät murenivat pölyksi polkujen reunojen kallioilla. Tiheään sijoitetut käymälät eivät näyttäneet riittävän, sillä myös pensaikot toimivat piipahduspisteinä. Saari on rehevä jo nyt, mutta tällainen lannoitus johtaa...

Lue lisää

Uutta vai vanhaa hirttä korjaukseen?

Hirsirakennuksia korjattaessa nousee usein esiin kysymys: pitääkö käyttää tuoreita vai kierrätettyjä hirsiä? Asiasta on erilaisia näkemyksiä. Kirjallisuudessa, esimerkiksi Museoviraston korjauskortistossa, yleensä suositellaan vanhojen hirsien käyttöä. Perusteluksi tavallisesti esitetään, että vanha hirsi on kuivaa eikä se enää elä tai kieroudu. Jotkut ovat huolissaan siitä, että tuoreet hirret kuljettaisivat mukanaan hyönteisiä, jotka siirtyisivät myös terveeseen runkoon. Kierrätyshirsien käyttäminen ei ole ongelmatonta Käytännön hirsikorjausprojektien yhteydessä olemme oppineet, että asia ei ole aivan näin yksinkertainen. Vanhojen hirsien käyttämisessä on useita ongelmia, joista ehkä keskeisin on huono saatavuus. Joissain hankkeissa...

Lue lisää

Painovoimaisen ilmanvaihdon ABC

Luonnonmukaisen eli painovoimaisen ilmanvaihdon suosimista pidetään joskus peräpeiliin katsomisena ja jopa epäekologisena ratkaisuna – koneellinen ilmanvaihto lämmön talteenotolla on kuulemma tätä päivää. Me näemme toisin: painovoimainen ilmanvaihto on parhaimmillaan hienostunut järjestelmä, joka edelleen kehitettynä vastaa koneita paremmin tulevaisuuden haasteisiin. Koneellisessa ilmanvaihdossa on lisäksi selkeitä ongelmia, mutta ne ovat toisen kirjoituksen aihe. Nyt käymme läpi mistä painovoimaisessa ilmanvaihdossa on kyse. Painovoimainen ilmanvaihto perustuu luonnonlakeihin Lämmin ilma nousee ylöspäin, viileä laskeutuu alaspäin. Vedon tunnetta ei synny, kun korvausilma otetaan huonetilan yläosasta, kuten seinäräppänästä, ja poistetaan...

Lue lisää

Suunnittelulla monimuotoisuuden suojeluun

Tällä hetkellä tarvittaisiin viisi maapalloa kattamaan vuosittainen luonnonvarojen kulutus, jos kaikki hassaisivat resursseja suomalaisittain. Rahan lisäksi kulutetaan maaperää ja elinympäristöjä muilta eliöiltä. Ekologiset kompensaatiot Luonnon monimuotoisuus vähenee, eikä käyrän suunnassa ole havaittu muutoksia. Ensisijainen tavoite on välttää luontohaitat, toissijaisesti vähentää niitä ja viimeisenä keinona kompensoida aiheutettu haitta. Yksinkertaistettuna ekologisilla kompensaatiolla tarkoitetaan  ratkaisua, jossa hävitetty elinympäristö korvataan uudella. Esimerkiksi rakennuksen alle jäävä kosteikko rakennetaan toisaalle. Floraa voidaan siirtää, ja jos kompensaatioalue sijoittuu lähistölle voi fauna löytää reitin uudelle...

Lue lisää

Miten sovittaa yhteen kulttuurihistorialliset arvot ja energiatehokkuus?

Viime kuukausina on keskusteltu paljon rakentamisen energiatehokkuusvaatimuksista. Juulia Mikkola kiteytti ongelman Helsingin Sanomien vieraskynäkirjoituksessaan (14.11.2015): ylikorostamalla energiatehokkuutta, rakennamme kertakäyttörakennuksia, jotka joudutaan purkamaan niin pian että ne lisäävät ympäristökuormitusta sen sijaan että säästäisivät energiaa. Yleisesti hyväksytty tavoite kuitenkin on, että energiaa pitäisi säästää ja ilmastonmuutosta torjua. Miten tätä ristiriitaa tulisi lähestyä? Kestävällä rakentamisella ilmastonmuutosta vastaan Rakentaminen on isossa roolissa ilmastonmuutoksen torjumisessa, joka on yksiselitteisen kannatettava tavoite. Rakentaminen ja korjaaminen ovat kuitenkin moniulotteisia kokonaisuuksia, joista...

Lue lisää

Ajatuksiamme meille merkityksellisistä ja arvokkaista asioista

Olemme tehneet pitkään töitä rakennetun kulttuuriperinnön, restauroinnin, kulttuurimaiseman, terveellisen rakennustavan ja haastavien uudisrakennusten parissa. Tietoa, ajatuksia ja käsityksiä on meille tänä aikana kerääntynyt runsaasti, ja joka päivä opimme uutta. Sen kaiken jakaminen suunnittelun lisäksi myös kirjoittamalla on alkanut tuntua välttämättömältä tavalta palvella Sinua, joka haluaisit punnittua ja asiantuntevaa tietoa. Monesti kiinnostuksemme kohdistuu asioihin ja suunnitteluratkaisuihin, joista voidaan perustellusti olla montaa mieltä. On myös luonnonlain kaltaisia tosiasioita, joiden totuudellisuudesta kiistelyn sijaan on hyvä keskittyä ymmärtämään niitä. Rakennusfysiikan lainalaisuudet pätevät riippumatta siitä, mitä mieltä...

Lue lisää