Kartanoiden restaurointi

Kartanoiden päärakennusten ja pihapiirien rakennusten restaurointi-, korjaus- ja muutoshankkeita sekä rakennushistoriaselvityksiä | Kohteita Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa ja Pohjois-Karjalassa | Tilaajina kartanoiden omistajat

Kartano on sekä tila että rakennus

Kartano herättää mielikuvia historiasta ja ylellisestä maalaiselämästä. Alun perin kartanoiksi kutsuttiin aateliston verovapautta nauttivia tiloja näyttävine päärakennuksineen, ja historiallisessa mielessä kartano on suurehko omavarainen maatila. Sana viittaa siis sekä tilaan että rakennustyyppiin eli lähinnä suurtilan komeaan päärakennukseen. 1600-luvulla kartanoita rakensi vain aatelisto, 1700-luvulla joukkoon liittyivät varakkaat tehtaiden omistajat ja 1800-luvulla yhä uudet ammattiryhmät, kuten virkamiehet ja professorit. Muista vauraan väen asuin- ja huvilarakennuksista kartanot erottaa niiden yhteys maanviljelykseen.

Kartano on kokonaisuus, jossa päärakennus, talousrakennukset, työväen asunnot, puisto ja ympäröivä viljelymaisema kuuluvat yhteen. Monet päärakennukset ovat hirsirakenteisia, ja ne ovat rakentuneet vaiheittain omistajien ja aikakausien vaihtuessa. Kerrostumat kertovat rakennuksen historiasta, ja niiden tunteminen on hyvän restauroinnin perusta.

Olemme restauroineet kartanoiden päärakennuksia ja pihapiirejä

Olemme suunnitelleet kartanoiden päärakennusten ja pihapiirien rakennusten restaurointeja sekä korjaus- ja muutoshankkeita, joissa vanhat rakennukset on sovitettu uuteen käyttöön niiden arvoja kunnioittaen.

Immolan kartanon päärakennus, Lohja (1800-luvun alkupuoli). Vastasimme hirsirakenteisen päärakennuksen restauroinnin pää- ja arkkitehtisuunnittelusta, ja suunnittelimme myös tilan vanhan, hirsirakenteisen pajan restauroinnin. Molempien toteutus valmistui 2024. Immolan tilan pihapiiri rakennuksineen on suojeltu osayleiskaavassa.

Qvidja Gårdin päärakennus, Parainen (1500-luvulta 1800-luvulle). Kuitian kartanon hirsirakenteinen päärakennus on rakentunut vaiheittain, ja sen holvattu kellari on luonnonkiveä. Päärakennuksen restauroinnin toteutus valmistui 2022. Kartanon talouspihalla sijaitseva, 1867 valmistunut, pääosin tiilirakenteinen navetta muutettiin hevostalliksi, ja kartanon työväen asuinalueeksi rakennetulla Skepparbackenilla sijaitseva, 1910 valmistunut hirsirakenteinen asuinrakennus Samppalinna restauroitiin. Niiden toteutus valmistui 2017. Lisäksi olemme suunnitelleet lukuisien muiden kartanon rakennusten korjaus- ja muutostöitä sekä uudisrakennuksia, joista osa on esitelty kotisivujemme uudisrakennusten kohdeluettelossa. Laadimme vuonna 2015 päärakennuksen rakennushistoriaselvityksen ja kartanon rakennetun kulttuuriympäristön inventoinnin. Rakennukset on suojeltu asemakaavalla, ja Kuitian kartanolinna on valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö (RKY).

Håkansbölen kartanon pehtorin talo, Vantaa (1840-luku). Hirsirakenteinen asuinrakennus restauroitiin ja muutettiin kahvilaksi Vantaan kaupungin hankkeessa, jossa vastasimme pää- ja arkkitehtisuunnittelun lisäksi keittiö-, viher- ja liikennesuunnittelusta. Toteutus valmistui 2018. Rakennus on suojeltu asemakaavalla, ja se kuuluu Sotungin kylän ja Håkansbölen valtakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön (RKY).

Kourlan kartano, Vihti (1820-luku). Vastaamme uusklassistisen, hirsirunkoisen päärakennuksen restauroinnin pää- ja arkkitehtisuunnittelusta, ja laadimme myös hautakappelin ympäristön maisemanhoitosuunnitelman. Hanke alkoi laserkeilauksella ja valokuvadokumentoinnilla. Rakennuslupa myönnettiin 2022, ja toteutus on käynnissä. Kartano pihapiireineen sekä hautakappeli ympäristöineen on suojeltu rakennusperintölailla.

Sannäsin kartano, Porvoo (1837). C. L. Engelin suunnitteleman päärakennuksen restauroinnin pää- ja arkkitehtisuunnittelu aloitettiin 2026.

Västerbyn kartano, Raasepori. Suunnittelimme vuonna 2026 Raaseporin kaupungille kartanon päärakennuksen julkisivujen, ikkunoiden ja ovien korjaukset. Päärakennus on suojeltu rakennussuojelulailla.

Backaksen kartanon kuivaamo-puimala, Vantaa. Vastaamme pää- ja arkkitehtisuunnittelusta, kun kartanon tiilinen kuivaamo (1920) ja puimala (1937) sekä puurakenteinen rehulato (1958) muutetaan kokoontumisrakennukseksi. Rakentamislupa myönnettiin 2026, ja toteutus on käynnissä. Rakennus on suojeltu asemakaavalla, ja Backaksen kartano kuuluu valtakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön (RKY) ”Backas – Elannon suurtila”.

Rakennushistoriaselvitys kokoaa kartanon vaiheet

Rakennushistoriaselvitys kokoaa tiedon rakennusten vaiheista, muutoksista ja ominaispiirteistä korjaussuunnittelun lähtötiedoiksi. Laadimme Espoon kaupungille Gumbölen kartanon rakennushistoriaselvityksen vuonna 2025. Se käsitti 1840-luvulla valmistuneen päärakennuksen, 1900-luvun alun tilanhoitajan asuinrakennuksen ja 1800-luvun aitan. Vuonna 2016 laadimme Espoon kaupungille Oittaan kartanon rakennushistoriaselvityksen, joka käsitti vuosina 1914–1916 rakennetun hirsirakenteisen päärakennuksen. Selvityksessä pohdimme myös kartanon käsitettä, sillä Oittaa on historialtaan vauras suurtila eikä varsinainen aateliskartano. Vuonna 2020 laadimme Kiteellä sijaitsevan Mäntyniemen kartanon rakennetun kulttuuriympäristön inventoinnin ja päärakennuksen historiaselvityksen. Kartano on rakentunut 1760-luvulta alkaen, ja se kuuluu valtakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön (RKY) ”Pohjois-Karjalan hovit”.

Kartanoiden lähtötiedot laserkeilaamalla

Immolan, Kourlan ja Sannäsin kartanoiden päärakennukset sekä Backaksen kuivaamo-puimalan olemme laserkeilanneet suunnittelun lähtötiedoiksi. Kerromme mittausmenetelmistämme ja niiden pohjalta laadittavista aineistoista tarkemmin sivulla Laserkeilaus, dronekuvaus ja tietomallit.

Ensimmäinen kuva: Qvidja Gårdin päärakennus Paraisilla talvella. Toinen kuva: Immolan kartanon päärakennus Lohjalla. Kolmas kuva: Immolan kartanon paja. Neljäs kuva: Qvidja Gårdin hevostalli talvella. Viides kuva: Qvidja Gårdin Samppalinna talvella. Valokuvat: © Anders Portman, Kuvatoimisto Kuvio Oy, 2022 (ensimmäinen, neljäs ja viides kuva) ja 2024 (toinen ja kolmas kuva).

Voimmeko auttaa korjaus- ja muutoshankkeessasi?

Otathan yhteyttä, kun vanha talosi kaipaa kunnostusta, laajennusta tai uutta käyttöä. Suojeltujen arvokohteiden lisäksi työskentelemme mielellämme kaiken ikäisten ja arkisempienkin rakennusten parissa.

Saat meiltä koko suunnittelun yhdestä paikasta. Pääsuunnittelijan johdolla työskentelevät arkkitehti-, rakenne- ja talotekniikkasuunnittelijat, ja kokonaisuutta täydentävät sisustus- ja pihasuunnittelu, kuntotutkimukset sekä projektinjohto ja työmaavalvonta. Voit tutustua suunnittelupalveluihimme tarkemmin.

Toimitusjohtajamme Pekka Saatsi on aina sinun tavoitettavissasi: pekka@saatsi.fi / 040 595 5933.