Aulangon maisema

Suunnittelualue

Suunnittelualue muodostuu Aulangon puistosta ja sitä ympäröivistä alueista. Aulangon puisto on valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö (RKY). Se on myös osa Vanajaveden laakson kansallismaisemaksi luokiteltua valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta ja Hämeenlinnan kansallista kaupunkipuistoa. Aulanko on yksi maamme tunnetuimmista matkailukohteista ja Aulangon puisto yksi merkittävimmistä puistotaiteen kokonaisuuksista, mittavin 1800-luvun lopun puutarhataiteen edustaja. Aulangon maisemapuistossa yhdistyvät sekä arkeologiset, kulttuurihistorialliset, maisemalliset että luonnonarvot. 1930-luvulla rakennettu Hotelli Aulanko, yksi maan ensimmäisistä kongressihotelleista ja aikakautensa huomattavimmista funktionalistisista rakennuksista on valittu kansainvälisen DOCOMOMO-järjestön hyväksymään valikoimaan suomalaisen modernismin merkkiteoksia 1920-luvun lopulta 1970-luvulle. Aulangon puisto, jonka pinta-ala on noin 100 hehtaaria, on 1800- ja 1900-lukujen vaihteesta. Aulangon hotellin ympäristössä on sekä ranskalaisen että englantilaisen puistotyypin piirteitä.

Historia

Aulangon harju ja linnavuori ovat osa Janakkalan Hakoisista ja Unikonlinnasta alkavaa muinaislinnojen hämäläistä ketjua. Pohjoisessa linnavuorien ketju jatkuu aina Sääksmäen Rapolan linnavuorelle saakka. Keskiajalla alueen asutus keskittyi Metsäkylänlahden rannalla olevaan Luhtialan kylään. Vanhimmat historiallisen ajan rakenteet ovat puistometsässä sijaitsevat ruutikellarit, jotka rakennettiin 1877-1879. Töitä johti arkkitehti Alfred Caween. Aseteollisuudella suuret voitot tehnyt eversti Hugo Standertskjöld osti 1883 Karlbergin tilan Vanajaveden rannalta ja rakennutti siitä edustavan kartanomiljöön, johon liittyi yli 70 hehtaarin laajuinen puisto. Suunnittelusta vastasivat ruotsalaiset Erik ja Karl Zätterlöf. Puiston rakentaminen alkoi 1880-luvulla ja se saatiin päätökseen pääosin 1910. Puistoon valmistuivat mm. Aulangon näkötorni, Karhuluola, Joutsen- ja Metsälampi, Ruusulaakson paviljonki ja Onnentemppeli. Rakennustöihin kuului kartanon ja puiston lisäksi Luhtialan kansakoulu, joka valmistui 1890. Hämeenlinnan kaupunki osti Aulangon 1926, minkä jälkeen alueesta alettiin kehittää matkailukeskusta. Standertskjöldin rakennuttama päärakennus paloi 1928 ja myöhemmin paikalla ollut puinen ravintolarakennus siirrettiin pois 1930-luvulla hotellin tieltä. Aulangon matkailuhotelli valmistui 1938 arkkitehtien Märta Blomstedt ja Matti Lampén suunnitelmien mukaan. Hotellia laajennettiin ensimmäisen kerran 1963 ja edelleen 1970-luvulla. Kongressikeskus talvipuutarhoineen rakennettiin 1988-1990. Hotellin länsipuolelle rakennettu kylpylärakennus valmistui 2006. Aulangon puistosta muodostettiin luonnonsuojelualue 1930 ja 1963 puisto siirtyi valtion omistukseen ja Metsäntutkimuslaitoksen hallintaan. Hämeenlinnan kansallinen kaupunkipuisto, johon Aulanko kuuluu, perustettiin 2001.