Viime kuukausina on keskusteltu paljon rakentamisen energiatehokkuusvaatimuksista. Juulia Mikkola kiteytti ongelman Helsingin Sanomien vieraskynäkirjoituksessaan (14.11.2015): ylikorostamalla energiatehokkuutta, rakennamme kertakäyttörakennuksia, jotka joudutaan purkamaan niin pian että ne lisäävät ympäristökuormitusta sen sijaan että säästäisivät energiaa. Yleisesti hyväksytty tavoite kuitenkin on, että energiaa pitäisi säästää ja ilmastonmuutosta torjua. Miten tätä ristiriitaa tulisi lähestyä?
Kestävällä rakentamisella ilmastonmuutosta vastaan
Rakentaminen on isossa roolissa ilmastonmuutoksen torjumisessa, joka on yksiselitteisen kannatettava tavoite. Rakentaminen ja korjaaminen ovat kuitenkin moniulotteisia kokonaisuuksia, joista energiatehokkuus on vain yksi osa. Panos-tuotosanalyysimme perusteella painopisteen tulisi olla kestävän rakentamisen kehittämisessä. Massiivinen, ilmatiivis mutta kosteutta läpäisevä rakennustapa on avain tähän. Palaamme kestävään rakentamiseen tarkemmin myöhemmissä kirjoituksissa. Mutta millainen syntisäkki korjausrakentamisella on kannettavanaan?
Moderni rakennuskanta kestää uudistamista
Korjaamista on jo yli puolet rakentamisen volyymistä. On järkevää, että energiatehokkuutta parannetaan korjattaessa, jos se on kustannustehokasta ja jos kohteen rakennusfysikaalinen toiminta ja arkkitehtuuri sen sallivat. Uudempi, 1960-luvun jälkeinen rakennuskanta kestää usein arkkitehtonista uudistamista. Rakenteelliseen uudistamiseen saattaa ajaa myös pakko: valitettavan usein materiaalit eivät ole kestäneet aikaa, ja villat ovat homeessa. Modernismiin sisäänleivottu edistysusko puoltaa uusien ja edistyksellisten rakennustekniikoiden hyödyntämistä näitä rakennuksia korjattaessa. Toki tästäkin on poikkeuksia: korkealaatuisimman modernistisen arkkitehtuurin herkkää detaljiikkaa ei saa turmella.
Vanhempi rakennusperintö vapaaksi energiansäästövaatimuksista
Ennen sotia rakennettu kulttuuriperintö muodostaa häviävän pienen ja yhä niukkenevan osan rakennuskantaamme. Sen merkitys energiansäästössä on käytännössä merkityksetön. Tämä rakennuskanta kantaa huomattavan osan niistä arvoista ja merkityksistä, joiden varaan rakennamme ympäristöidentiteettimme. Ymmärtämättömästi ylikorjaamalla turmelemme niin terveytemme kuin historiallista todistusvoimaa kantavan kulttuuriperintömme.
Pekka Saatsi