Tuulettuvaa alapohjaa käsittelevän kirjoitussarjamme ensimmäisessä osassa kerroimme, miksi tuulettuva alapohja on hyvä lähtökohta terveelle ja kestävälle rakennukselle.
Multapenkki on varhainen tapa eristää lattia vedolta. Se on ”vanhoissa asuinrakennuksissa seinää vasten luotu multavalli, joka estää kylmän tunkeutumasta seinähirsien alitse rakennuksen sisälle.” Tällainen alapohjarakenne oli esimerkiksi Jukolan veljesten sysikoijussa. Multapenkin muita nimityksiä ovat mm. multipenkki, multiaispenkki, multiainen ja sammakkopenkki. Multapenkin tuuletuskanavat on tehty lautaputkista. Multapenkin tunnistaakin sokkelin ulkopinnassa näkyvistä, pienistä lautaputken päädyistä. Perinteiseen tapaan lattioita on kuurattu havuilla ja hiekalla runsasta vettä käyttäen, ja multapenkkilattiassa on saattanut olla ”kuurausläpi” vedenpoistoa varten.
Näillä reunaehdoilla multapenkki toimii hyvin
Multapenkin perusajatuksena on, että lattian reuna-alueet on lämmöneristetty, ja huoneen keskiosaa ei. Huoneen keskelle lattian alle jää kellarin kaltainen tila, joka on tuuletettu. Kuivilla rakennuspaikoilla multapenkki toimii hyvin, eivätkä maata vasten olevat multiaishirretkään aiheuta jatkuvaa kengitystarvetta. Ongelmia ilmenee, jos maasta pääsee nousemaan kosteutta täytteeseen. Usein unohtuu, että multapenkki on tuulettuva alapohjarakenne samoin kuin rossipohjakin. Ilman on ehdottomasti kierrettävä lämpimänä vuodenaikana. Talvella luukut on syytä pitää kiinni, muuten pakkanen pääsee suoraan eristämättömän keskilattian alle.
Onko multapenkillä tulevaisuutta?
Iso osa vanhoista multapenkeistä on viime vuosikymmenien mittaan virheellisesti täytetty soralla tai korjattu siten, että lattia on eristetty kauttaaltaan, rossipohjan tavoin. Tämä saattaa johtaa perustusvaurioihin, kun huonetilan lämpö ei enää pääsekään kulkeutumaan perustuksiin. Toisaalta, on myös rakennettu uusia ns. moderneja multapenkkejä, joissa multiaishirsien sijaan on käytetty kevytsoraharkkoja ja täytteenä kevytsoraa. Omissa suunnittelukohteissamme olemme harrastaneet toisinaan märkätiloja, joissa ”moderni multapenkki” yhdistyy lattiana toimivaan betonilaattaan.
Vaalitaan multapenkkejä
Vaikka tulevaisuuden taloissa multapenkki näyttäisi jäävän kuriositeetiksi, on sitäkin tärkeämpää vaalia säilyneitä multapenkkejä eikä muuttaa niitä toisenlaisiksi, jos teknisen toimivuuden edellytykset ovat olemassa. Kosteammillakin paikoilla perinteinen multapenkki voidaan säilyttää, jos maata vasten tehdään riittävä kapillaarikatko – multiaishirsien alle huopakaista sekä harkkovarvi ja eristetilaan alimmaksi kapillaarikatkokevytsora – ja näiden päälle laitetaan sitten hirsiä ja turvetta perinteiseen tapaan.
Emilia ja Pekka Saatsi