Painovoimainen ilmanvaihto ilman uuneja

Painovoimainen ilmanvaihto toimii parhaiten uunilämmitystalossa. Entä mitä tehdä, jos uunit on purettu? Siitä kerromme tässä kirjoituksessa. Olemme kertoneet painovoimaisen ilmanvaihdon periaatteista aiemmissa blogikirjoituksissamme. Painovoimainen ilmanvaihto toimii hyvin, jos talossa on korkea, muurattu savupiippu, ja uuneja lämmitetään. Joskus uunit on kuitenkin purettu, tai ainakin poistettu käytöstä. Oletamme, että savupiiput on säilytetty. Näin asia yleensä onkin: harvoin piippuja on purettu. Muuratut savupiiput ovat painovoimaisessa ilmanvaihdossa lähes ehdoton edellytys. Kevytrakenteisilla erillishormeilla voidaan tarvittaessa täydentää kokonaisuutta. Kevythormien osalta on erityisen tärkeää, että kanavat ovat mahdollisimman pystysuorat, ilmatiiviit ja huolella lämmöneristetty. Esitämme seuraavassa uunittoman painovoimaisen ilmanvaihdon ongelmia ja niiden ratkaisuja siten, että sähköisiä puhaltimia ja koneita emme ole tässä yhteydessä pitäneet vaihtoehtoina.

Muurattu savupiippu on paras mahdollinen lähtökohta onnistuneelle poistoilmanvaihdolle. “Täysin varustellussa” piipussa on sadekatos ja naakkaverkko.

Muurattu piippu vetää parhaiten

On käytännössä havaittu, että massiivinen muurattu piippu vetää paremmin kuin kevytrakenteinen hormi. Hormien on syytä olla hyvässä kunnossa ja pintojen sileät, jotta veto syntyy. Ilmavuodot esimerkiksi hormien välillä heikentävät vetoa. Erityisen hyvä veto saadaan, kun hormi on lämmin. Myös rakennuksen arkkitehtuuri vaikuttaa ilmanvaihtoratkaisuun: matalaan, tasakattoiseen taloon on vaikeaa saada korkeaa, muurattua hormistoa. Perinteinen, harjakattoinen rakennus, jossa on kylmä vintti, on optimaalinen painovoimaisen ilmanvaihdon kannalta. Piippu tai piiput pyritään sijoittamaan harjan keskelle, jolloin piipusta saadaan luonnostaan mahdollisimman korkea. Rakennuksen keskiosassa hormit pysyvät lämpiminä. Ulkoseinällä olevissa piipuissa ilma jäähtyisi ja pysähtyisi. Harjalla oleva piippu on myös paloturvallisuuden ja vesivuotojen estämisen kannalta riskittömämpi kuin keskellä lapetta oleva piippu. Asialla on luonnollisesti myös arkkitehtoninen ulottuvuus.

Jos hormi näyttää tältä, on aika ryhtyä toimenpiteisiin. Mehiläiset tukkivat hormin nopeasti ja tehokkaasti.

Piipun yläpään kunnostaminen

Savupiipun yläpää on usein vaurioitunut, kun uunit eivät ole olleet käytössä. Tähän voi olla useampia syitä. Piipunhatun puuttuessa hormeihin sataa lunta ja vettä, joka jäätyessään rikkoo muurauksen. Kosteus hormissa huonontaa vetoa. Sadekatoksen tekeminen on helppo ja edullinen toimenpide, joka on hyvä tehdä siinäkin tapauksessa, että uunit olisivat käytössä. Kevyt, metallinen piipunhattu ei juuri häiritse arvokastakaan arkkitehtonista kokonaisuutta. Jos piipun yläpää on pahasti vaurioitunut, voidaan joutua purkamaan ja uudelleen muuraamaan muutama varvi, joskus enemmänkin. Onneksi tilanne on yleensä parempi kuin miltä hormin yläpäästä arvioiden näyttää, koska yläpää on lähes aina eniten vaurioitunut. Toisaalta, jos piiput puretaan yläpohjaan asti, avautuu tilaisuus muurata piippuun lisähormeja, mikä on toisinaan tarpeen, jos huoneisiin halutaan lisätä poistohormeja.

Joskus hormi voi olla tukossa siivekkäiden ystävien takia. Naakanpesä on siitä kiusallinen, että sen risut tukkivat hormin nopeasti ja tehokkaasti. Joskus risujen poistamiseksi joudutaan tekemään väliaikainen aukko piipun kylkeen. Sopiva luja teräsverkko auttaa naakkojen tapauksessa. Mehiläispesä vaikuttaa viattomalta vaivalta, mutta tilanne muuttuu, kun mehiläiset alkavat valmistaa hunajaa. Sen jälkeen niiden kulkemista hormiin ei voi estää millään. Pienisilmäinen verkkokaan ei tahdo tepsiä, ellei sitä saa asennettua todella tiiviisti. Mehiläiset ovat välttämättömiä luonnon monimuotoisuudelle, mutta savupiippu on niille väärä paikka.

Lopuksi

Painovoimainen ilmanvaihto on terveellinen, luonnollinen ja laadukas tapa huolehtia hyvästä sisäilmasta. Painovoimainen ilmanvaihto toimii luontevimmin, kun uunit ovat ainakin jossain määrin käytössä. Vaikka uunit olisi purettu ja piippu rapakunnossa, peli ei ole menetetty. Ja jos muu ei auta, aina voi avata ikkunat. Itse asiassa hetkittäinen ristiveto myös talvipakkasilla on suositeltavaa. Sata vuotta sitten kerrostalot suunniteltiin siten, että jokaisessa huoneistossa on mahdollisuuksien mukaan ikkunoita kahdella sivulla. Tällöin ilma vaihtuu tehokkaasti. Tuon ajan rakentamisen terveellisyydestä ja kestävyydestä meillä on muutenkin paljon opittavaa.

Jatkossa kerromme lisää muuratun hormiston korjausmenetelmistä ja vedon parantamisesta.

Emilia & Pekka Saatsi