Puun pienpoltto herättää intohimoja puolesta ja vastaan. Aiheesta on kirjoitettu niin opaskirjoja kuin pamflettejakin. Haluan tällä kirjoitussarjalla tuoda oman näkökulmani keskusteluun. Käsitykseni on, että puunpoltto on oikein tehtynä, paitsi ekologista myös tarpeellista perinteisen hirsitalon rakennusfysikaalisen toiminnan varmistamiseksi.
4000 lämmityskerran kokemuksella
Kirjoitukseni otsikon voi lukea myös kirjaimellisesti. Olemme vuodesta 2008 asuneet alun perin kansakouluksi rakennettua vanhaa hirsitaloa, jota lämmitämme ensisijaisesti puulla. Päivittäisessä käytössä on kaksi vanhaa pönttöuunia, yksi uudempi pystyuuni sekä kierrätysosista rakentamamme puuliesi, helli. Kovemmilla pakkasilla lämmitämme vanhaa leivinuunia. Näiden kahdeksan vuoden aikana yksittäisiä lämmityskertoja on kertynyt varovaisesti arvioiden yli 4000. Lisäksi olemme suunnitelleet asiakkaillemme lukuisia tulisijoja vuosien varrella. On ollut ilo ja kunnia saada oppia vanhan liiton muurareilta hyvin yksityiskohtaisia niksejä työmailla. Tietoa ja kokemusta on kertynyt jaettavaksi asti.
Puun poltto on hiilineutraalia
Kaikki lämmitykseen käytettävä puu vähentää omalla lämpöarvollaan fossiilisten polttoaineiden, kuten öljyn ja kivihiilen, kulutusta ja jarruttaa näin ilmaston lämpenemistä. Puu on uusiutuva luonnonvara. Puuta kasvaa tällä hetkellä Suomen metsissä enemmän kuin sitä hakataan. Puun polttaminen on hiilineutraalia, sillä vaikka polttaminen vapauttaa puuhun kasvun aikana sitoutuneen hiilidioksidin ilmakehään, sama määrä hiilidioksidia sitoutuu jälleen uuden puun kasvuun. Puu vapauttaa saman määrän hiilidioksidia, vaikka se jätettäisiin polttamisen sijaan lahoamaan metsään. Toisaalta, lahopuu on luonnon monimuotoisuuden kannalta hyvä asia, joten asia ei ole yksinkertainen. Hiilen sitominen pitkäksi aikaa tarkoittaa mm. puurakentamista. Nämä eivät sulje toisiaan pois, päinvastoin: hirsitalo kestää ainakin 200 vuotta, jonka ajan hiili on sitoutunut rakenteisiin, ja pysyy terveenä osin puulämmityksen ansiosta. Puurakentamistakin tärkeämpiä hiilen sitomiskeinoja ovat soiden suojelu ja maatalouden uudistaminen kiertotalouden kautta. Suolla kasvava puu muuttuu suoturpeeksi, johon hiili sitoutuu tuhansiksi vuosiksi.
Uunilämmitys turvaa ilmanvaihdon toimivuuden
Tärkein syy hirsitalon uunilämmitykseen on lämmön tuottamisen ohella painovoimaisen ilmavaihdon mahdollistuminen. Se on jopa tärkeämpää kuin lämmitys, jonka voi hoitaa vaikka lämpöpattereilla. Uunien lämmittäminen pitää hormit kuivina ja ehjinä. Ilman poistuminen huonetilan alaosasta (tulipesän suuluukun kautta) tuottaa vedottoman, tasaisen ilmanvaihdon. Voit tutustua ilmanvaihtoa käsitteleviin kirjoituksiimme täällä.
Muita hyviä syitä lämmittää puulla
Puunpolton ekologisuus ei ole ainoa syy lämmittää puulla. Puulämmitys on hajautettua energiantuotantoa. Puunpolton kautta hyödynnettävä energia on alun perin aurinkoenergiaa, jota lehtivihreä tarvitsee valmistaessaan hapesta tärkkelystä. Puunpoltto on myös järkevää arkiliikuntaa. Itse tilaan aina klapeja 10 mottia kerralla, ja tiedän että puiden heittely liiterin perälle vastaa hyvää treeniä. Myös puiden kantaminen liiteristä sisälle käy pienestä arkiliikunnasta. Polttoaine on edullista, varsinkin maaseudulla, jossa klapeja voidaan tilata kerralla liiteriin iso erä, ja varsinkin jos on omaa metsää. Aikaa puulämmitys vaatii huomattavasti enemmän kuin useimmat muut lämmitysmuodot, varsinkin jos tekee polttopuut itse pitkän kaavan kautta. Usein aikakin on rahaa, joten pelkän puulämmityksen varassa oleminen edellyttää jo melkoista sissihenkeä.
Pienhiukkaset ovat ongelma, joka voidaan ratkaista
Puun polton keskeinen haitta on pienhiukkaspäästöt. Pienhiukkaset ovat nimensä mukaisesti erittäin pieniä, leijuvia kiinteitä hiukkasia, jotka pääsevät kulkeutumaan syvälle hengityselimiin. Vapautuvien pienhiukkasten määrään puulämmittäjän on vaikea vaikuttaa, mutta niiden laatuun voidaan vaikuttaa. Onnistuneessa poltossa pienhiukkaset ovat savun seassa höyrystyneitä ja sitten tiivistyneitä tuhka-aineita. Huonossa poltossa syntyy vaarallisempia aineita, kuten nokea. Huono poltto synnyttää myös muita päästöjä, kuten häkää ja PAH-yhdisteitä. Oikea poltto vapauttaa piipusta lähinnä vesihöyryä ja hiilidioksidia.
Eri näkemyksiä päästöistä
Puun poltossa syntyvien hiilidioksidipäästöjen määrästä kiistellään. Yleisesti käytetään lukua 30 g/kWh, mikä merkitsee että päästöt ovat suuremmat kuin tuulivoimalla (20 g/kWh) mutta pienemmät kuin aurinkosähköllä (40 g/kWh). Puun poltolle on esitetty myös suurempia päästölukuja, jopa 100 g/kWh. Erot arvioissa riippuvat laskentatavoista ja esimerkiksi puun kuljetusmatkojen pituudesta. Joka tapauksessa päästöt ovat pienet verrattuna sähköenergiantuotannon keskipäästöihin (209 g/kWh) tai kaukolämpöenergiantuotannon keskipäästöihin (183 g/kWh).
Lopuksi
Puunpolton päästöt saadaan pidettyä pieninä, kun lämmitetään oikein, ja ennen muuta kuivaa puuta. Oikea lämmitystapa on aivan keskeinen niin pienhiukkaspäästöjen minimoimiseksi kuin lämmitystaloudellisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Oikeaan lämmitystekniikkaan, klapeihin ja uuneihin paneudumme sarjan seuraavissa kirjoituksissa.
Pekka Saatsi