Vaikutteita läheltä ja kauempaa
Kautta aikojen rakennuskulttuuriin on kuulunut vaikutteiden saaminen läheltä ja kauempaa. Uutuudet tulivat ensimmäiseksi kartanoihin ja pappiloihin ja sieltä vähitellen kansan pariin. Rakentamisen käsityövaltaisuus ja kansanrakentamisen perinne jalostivat ulkomaiset esimerkit paikallisuudeksi ja omaleimaisuudeksi. Tuontitavaroita ja materiaaleja oli niukasti saatavilla, mikä johti käsityöstä syntyvään yksilöllisyyteen.
Aidon perinnön vaalimista
Vanhan rakennusosan korjaaminen on aina aidon perinnön vaalimista ja tärkeää kulttuurityötä, vaikka se haastaakin nykyisiä rakennusmaailman käytäntöjä. Korjaaminen on myös ekologista. Pienipiirteisessä vanhassa miljöössä käsin kosketeltavat yksityiskohdat ja ajan tuoma patina synnyttävät paikan hengen. Jos rakennusosat, ikkunat, pellitykset, tippalistat, valaisimet, ovenpainikkeet ja muut yksityiskohdat vähitellen korvataan uusilla rautakaupan tuotteilla, on rakennuksen tunnelma pian henkitoreissaan. Vaikka yksittäisen rakennusosan osuus rakennuksessa ja kaupunkikuvassa onkin pieni, on hyvä pohtia, millainen vaikutelma syntyy, kun rakennus toisensa jälkeen uudistuu teollisesti valmistetuin rakennusosin.
Tuotevalikoimassa löytyy
Perinnerakentajalle ja vanhan korjaajalle on nykyään saatavilla monia, vanhaan miljööseen sopivia tuotteita – kartiopäisiä saranoita, puhallettua lasia ja prässättyjä kulmarautoja. Perinnekauppojen lisäksi tuotteita voi tilata verkkokaupoista ympäri maailmaa. Tuotevalikoiman monimuotoisuudessa on myös ongelmansa. ”Ennen vanhaan” käytettävissä oleva tuotevalikoima oli rajallinen: kullakin ajankohdalla oli oma senhetkinen tuotemaailmansa, joka tuotti yhtenäistä ja jossain määrin myös paikallista rakennusperintöä. Suomalaiseen rakennusperintöön on myös aina kuulunut kierrättäminen, kun kalliita heloja tai puusepäntekoisia rakennusosia on siirretty paikasta toiseen.
Paikallisen omaleimaisuuden arvo
Kun tänään valitsemme opasteita, kylttejä tai piha- ja katuvalaisimia rautakauppojen kansainvälisten merkkien valikoimista ja otamme vertailukohdaksi maailman matkailijoiden suosikkikaupungit, tulemme samalla yhdenmukaistaneeksi rakennusperintöämme kansainvälisten mallien mukaiseksi. Lopputulos voi olla, että esimerkiksi Vanha Porvoo muistuttaa enemmän muita pohjoismaisia puukaupunkeja tai eteläeurooppalaisia vanhoja kaupunkeja kuin paikallisesti syntynyttä, omaleimaista miljöötä.
Emilia ja Pekka Saatsi