Hämeen linnan ympäristö

Suunnittelualue ja työn tavoitteet

Suunnittelualue on osa Vanajaveden laakson kansallismaisemaksi luokiteltua, valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta ja Hämeenlinnan kansallista kaupunkipuistoa. Työn tavoitteena on ollut laatia suunnittelualueelle maisemanhoito- ja kehittämissuunnitelma. Lähtökohdat on vahvistettu Hämeenlinnan kansallisen kaupunkipuiston hoito- ja käyttösuunnitelmassa. Suunnitelmaa on tarvittu, sillä Kaupunginpuistossa puuston ikääntyminen ja hoitotapojen muutos ovat aiheuttaneet merkittävää tilallista ja näkymiä peittävää umpeenkasvua. Lisäksi vanhimmat puut ovat saavuttaneet biologisen ikänsä päätepisteen. On ollut valittava uusien puiden sukupolvi ja tehtävä päätös maiseman kehityssuunnasta. Ojoisten alueella maisema on umpeutunut voimakkaasti maanviljelyn päättymisen seurauksena. Umpeenkasvua on edesauttanut peltoalueiden osittainen metsittäminen. Rehevä kasvillisuus on peittänyt aiemmin hyvin avoimen maiseman ja kätkenyt maisemaa yhdistävät merkkipisteet sisäänsä. Kulkija ei ole enää voinut nähdä yhteyttä vuosisataisten maamerkkien välillä. Hämeen linnan linnanpihojen luonne on museaalisen käytön myötä muuttunut täysin vankila-ajoista, jolloin, 1900-luvun alussa, pieniäkin maa-alueita hyödynnettiin viljelyyn ja virkistykseen. Linnaa ympäröivät puistot ovat tarvinneet tarkastelua, jossa linnan maisemallinen asema turvataan ja puiston historialliset piirteet ja käyttöarvot turvataan. Suunnitelma perustuu lähtötilannetta selvittäviin maastokäynteihin sekä historiallisten karttojen ja vanhojen valokuvien analyyseihin. Tausta-aineistona on käytetty lukuisia alueelle jo laadittuja selvityksiä. Työn tärkeimpiä tavoitteita Kaupunginpuiston osalta ovat olleet historiallisten piirteiden ylläpito, vahvistaminen ja palauttaminen sekä muuta lajistoa köyhdyttävän kuusettumisen ehkäiseminen ja näkymäyhteyden palauttaminen linnan ja Ojoisten kartanon suuntiin. Ojoisten kartanon ympäristössä tärkeimpänä tavoitteena on ollut umpeen kasvavan maisematilan avaaminen, jolla voidaan palauttaa ainutkertainen yhteys linnan ja sitä ruokkineen kartanon välille. Linnanpuiston osalta tavoitteita ovat olleet muun muassa linnan maisemallisen aseman korostaminen, toiminnallisten elementtien ylläpito ja lisääminen sekä pysäköinnin uudelleen järjestäminen.

Miksi maisemanhoitoa tehdään

Linna, kaupunki ja kartano ovat maamerkkejä, jotka ovat yhdistyneet toisiinsa vuosisatoja. Vaikka maisema suunnittelualueen ympäriltä on lähes täysin umpeutunut, vesialueita lukuun ottamatta, on yhteys ja avoimuus kaupunkitilassa vielä palautettavissa. Maisemanhoitoa tehdään, sillä avoimuus ja maamerkkien erottuminen maisematilassa on vuosisatainen perinne ja osa paikallista kulttuuriperintöä. Laajoja avoimia alueita kaupungin ympärille ei voida palauttaa. Aktiivisella maisemanhoidolla voidaan kuitenkin avata tärkeitä näkymiä, jotka antavat meille edellisten sukupolvien kokemuksen merkittävien elementtien näkemisestä. Näkymien ja maiseman hoitaminen on osa sitä kulttuuriperinnön vaalimista, johon perustuslaki meitä kaikkia ohjaa.