Immolan kartano

Immolan ratsutilan rakennusten restaurointihankkeiden pää- ja arkkitehtisuunnittelu | Sijainti Karjalohja (Lohja) | Tilakokonaisuus rakennuksineen on suojeltu alueella voimassa olevassa Särkijärven osayleiskaavassa. Alue on osa laajaa maakunnallisesti arvokasta kulttuuriympäristöä ”Karjalohjan kirkonkylän – Lohjantaipaleen kulttuurimaisema” (Uudenmaan liitto 2012) | Tilaaja yksityinen | Suunnittelu käynnissä

Immolan kartanon historiaa

Immola sijaitsee Karjalohjalla Särkijärven kylässä. Tilaan kuuluu lukuisia rakennuksia, jotka muodostavat hyvin säilyneen kokonaisuuden. Uusia rakennuksia ei ole juuri toteutettu 1930-luvun jälkeen. Tilan päärakennus seisoo pienen mäen kumpareella, muutaman kymmenen metrin päässä Puujärven rannasta. Tila on vanha rusthollitila (ratsutila), jonka omistajat ovat selvillä jo keskiajalta. Kokonaisuus on karjalohjalaisittain merkittävä, sillä kunnassa ei ole ollut yhtään varsinaista kartanoa. Immolan tilaa on paikallisesti kutsuttukin Immolan kartanoksi.

Restaurointisuunnittelu

Huolehdimme Immolan rakennusten dokumentoinnista sekä restaurointihankkeiden pää- ja arkkitehtisuunnittelusta. Ensimmäisinä suunnittelukohteina ovat päärakennus, kivinavetta, pajarakennus sekä kuivaaja. Aloitimme restaurointihankkeen laserkeilauksella ja valokuvadokumentoinnilla, jonka jälkeen pistepilviaineistosta on työstetty lähtötilanteen mittauspiirustuksia suunnittelun pohjaksi.

Päärakennus

Tilan mansardikattoinen päärakennus on rakennettu 1800-luvun alkupuolella. Julkisivu, jossa on kookas kuisti pieniruutuisine ikkunoineen, on kylätieltä poispäin olevalla seinällä. Rakennusta on ensimmäistä kertaa laajennettu vuonna 1905 ja sen jälkeen kunnostettu vuonna 1932. Päärakennuksen sokkelikivet on louhittu läheiseltä kalliolta ja hakattu sitten tilan rannassa muotoonsa.

Kivinavetta

Kookas, luonnonkivestä rakennettu navetta on peräisin vuodelta 1848. Se on historiansa saatossa kokenut tulipalon, ja puiset kattorakenteet on palon jälkeen rakennettu nykyiseen muotoonsa.

Pajarakennus

Vanha, hirsirakenteinen paja seisoo kivijalallaan päärakennuksesta kauempana. Rakennuksen toisessa päässä on paja, ja toisessa päässä entinen karjakon asunto. Paja on säilynyt käyttökunnossa ahjoineen ja alasimineen.

(Historiatiedot: Suomen kartanot ja suurtilat)