Kärsämäen puukoulu

Kärsämäen puukoulun historiaa

Kärsämäen koulu sijaitsee luonnonkauniilla ja historiallisesti arvokkaalla alueella, jolla tiedetään olleen asutusta jo kivikaudella. Tien toisella puolella on sijainnut roomalaisajan kalmisto. Koulutontti on lahjoitettu Maarian kunnalle ”niin pitkäksi aikaa, kun alueella koulua pidetään” J. W. Marjalinin 15.1.1880 päivätyllä lahjakirjalla. Koulun tontti on kaunis puistoineen ja kivikkorinteineen ja hyväkuntoiset rakennukset edustavat kauniisti aikansa rakennustyyliä.

Kärsämäen koulu valmistui Maarian kunnan ensimmäiseksi kansakouluksi 1881. Yksikerroksista, luokkahuoneen ja kaksi opettajain asuntoa sisältänyttä hirsirakennusta on jatkettu 1889 suoraan kulmaan sijoitetulla siivellä, jonka tiiliseen kivijalkaan tuli huoltotiloja. Oppilasmäärien kasvaessa koulupihan toiselle puolelle valmistui vuonna 1913 kaksikerroksinen, luokkahuoneen ja veistosalin sisältänyt lisärakennus, jonka alakerta on sementtitiiltä ja toinen kerros puurakenteinen. Osittain puurakenteinen, osittain tiilinen talousrakennus tehtiin halkovajaksi, talliksi, eläinsuojaksi, aitaksi ja käymäläksi vuonna 1909 palaneen talousrakennuksen paikalle. (Lähde: Suojelupäätös 1994)

Suojelumääräykset

1. Rakennuksen ulkoasussa sallitaan kulttuurihistoriallisen arvon säilyttäviä korjauksia ja muutoksia.

2. Koulurakennusten opetustiloissa ja niihin liittyvissä eteishuoneissa suojellaan rakenteet, alkuperäinen tai siihen verrattavissa oleva kiinteä sisustus sekä huonejako varaten mahdollisuus myöhempien väliseinien poistamiseen.

3. Säleaita kivipylväineen säilytetään liitekarttaan punaisella merkityssä laajuudessa. Aidan rajaama puutarha tulee säilyttää rakentamattomana. Aidan rajaamalle koulunpihalle on mahdollista vain koulutoiminnan välttämättä vaatima lisärakentaminen, johon on hankittava Museoviraston hyväksyntä.

4. Rakennuksia, koulunpihaa ja puutarhaa tulee hoitaa ja käyttää siten, että niiden kulttuurihistoriallinen arvo säilyy.

5. Museovirastolla on oikeus antaa tarkempia ohjeita suojelumääräysten soveltamisesta sekä myöntää niistä vähäisiä poikkeuksia.

6. Luovuttaessaan suojeltavaksi määrätyn rakennuksen tai kysymyksesä olevan kiinteistön kokonaan tai osittain, luovuttajan on luovutuskirjaan otettavalla maininnalla tai muutoin todistettavasti ilmoitettava saajalle tästä päätöksestä.

7. Jos suojeltavaksi määrätty rakennus on vahingoittunut tai tuhoutunut, rakennuksen omistajan on ilmoitettava siitä viipymättä lääninhallitukselle.

8. Lisäksi on noudatettava mitä rakennussuojelulaissa on vielä säädetty.

Korjaussuunnitelma

Laatimassamme korjausselostuksessa olemme esittäneet seuraavia lähtökohtia. Perinteisten hirsitalojen rakennusfysikaalinen toimivuus perustuu rakenteiden ns. hengittävyyteen eli kykyyn sitoa ja luovuttaa kosteutta. Tämä tulee säilyttää jatkossakin. Kaikissa tulevissa korjauksissa tulee ennen muuta kohdistaa voimavaroja rakenteiden tervehdyttämistä tukeviin toimiin. Perinteisten hirsirakennusten osuus Suomen rakennuskannasta on häviävän pieni. Siksi energiatehokkuuden parantamiselle ei tule antaa liian suurta painoarvoa, ja toimivat ratkaisut tulee hakea kulttuuriperinnön ja rakennusfysiikan ehdoilla. Toiminnalliset rajoitteet ja esteettömyyden haasteet on nähtävä voimavarana ja hyväksyttävä osana historiallisen rakennuksen luonnetta.