Mäntsälän pitäjäntupa

Paikallinen merkkirakennus alennustilassaan

Mäntsälän pitäjäntupa rakennettiin 1850-luvulla eli ennen lähellä sijaitsevaa Mäntsälän kirkkoa. Sotien jälkeen rakennus oli alkanut rapistua sopivan käytön puuttuessa. 2000-luvun alkuun mennessä Pitäjäntupa oli alennustilassaan, ja paikallislehdistössä käytiin keskustelua sen siirtämisestä ja jopa purkamisesta. Kunta teetti rakennuksesta kuntoarvion, jossa suositeltiin kohtuuttoman kallista ja remonttia nykyrakentamisen menetelmin. Laadimme Mäntsälä Seuran pyynnöstä oman arviomme, jossa esitimme kaksi keskeistä ongelmaa, joista toinen oli pintaveden valuminen perustuksiin. Suurin haaste oli kuitenkin ränsistyneestä ulkoasusta johtuva asenneongelma.

Pitäjäntuvan pelastaminen yhdessä tekemällä käsityönä

Syksyllä 2009 talkootyönä tehdyssä korjauksessa nämä ongelmat ratkaistiin. Julkisivujen restaurointi perinteisin menetelmin osoitti rakennuksen poikkeuksellisen ympäristö- ja kulttuuriarvon. Kunta teetti omana työnään ympäristön muokkauksen, jossa kohonnut maanpinta muotoiltiin siten, että sadevesi ei enää valu kellariin. Myös puustoa poistettiin seinän vieriltä. Keväällä 2012 käynnistyneessä sisätilojen restauroinnissa vanhat lattiarakenteet ja tiilestä muuratut ruumiskellarit kunnostettiin. Rakennukseen palautettiin pönttöuunit savupiippuineen keväällä 2013. Pöntöt siirrettiin kirkonkylältä puretusta rakennuksesta. Palotarkastaja suhtautui viisaalla ymmärryksellä ehdotukseemme perustaa savupiippu perinteiseen tapaan uunien päälle, yhdistää hormit vintillä yhdeksi savupiipuksi ja hyödyntää perinteisiä tähtiventtiilejä. Työt tehtiin perinteisin menetelmin ja materiaalein.

Kotiseuturakennusten merkityksellisyys

Mäntsälän Pitäjäntuvan restaurointihankkeessa hirviöstä tehtiin kaunotar ja purkupuheiden kohteesta arvostettu kulttuuriperinnön helmi. Hankkeen aikaansaama laaja keskustelu osoittaa, miten tärkeitä kotiseutu- ja paikallishengelle vanhat seurantalot ja kokoontumisrakennukset ovat. Kun Suomen kirkonkylät näyttävät enenevissä määrin toistensa yksitoikkoisilta kopioilta, kannattaa Pitäjäntuvan esimerkkiä seuraten panostaa sellaiseen miljööseen, joka kantaa yhteisöllisiä merkityksiä ja kulttuuriarvoja sukupolvien yli. Lahden kaupunginmuseon lausunnon mukaan ”korjaussuunnitelmat on laadittu ammattitaitoisesti ja huolella”.