Mäntyniemen kartano / Villa Max

1882 valmistuneen, Alfred Sjöströmin suunnitteleman hirsirakenteisen, meijeriksi rakennetun, asunnoksi muutetun rakennuksen restaurointihankkeen pää- ja arkkitehtisuunnittelu | Sijainti Kesälahti | Mäntyniemen kartano on valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö (RKY) "Pohjois-Karjalan hovit" | Laajuus 200 m2 | Tilaaja yksityinen | Toteutus valmistunut 2020

Pohjois-Karjalan hovit

Pohjois-Karjalan hovit ovat historiallisesti merkittäviä kruunun virkamiesten hallinto- ja asuinpaikkoja sekä paikallisen kulttuurimaiseman rakentajia. Pohjois-Karjalassa ei ole ollut varsinaista kartanolaitosta, mutta virkamiessäätyläisten rakentamia hoveja voi verrata arkkitehtuuriltaan rintamaiden kartanorakennuksiin. Kesälahden Mäntyniemen hovin 1760-luvulta peräisin oleva asuinrakennus on ollut alunperin hovin sivurakennus. Hovi oli tuolloin kontrahtirovasti Molanderin omistuksessa. (Lähde: www.rky.fi)

Mäntyniemen kartanon päärakennuksen historiaa

Mäntyniemen kartanon (Mäntyniemen hovin) päärakennus rakennettiin 1761, jolloin rakennuttajana toimi Clas Johan Molander. Alkuperäinen käyttö oli väentupa. Tärkeimmät muutosvaiheet ovat: 1827 rakennus muutettiin väentuvasta isäntäväen asuinkäyttöön varsinaisen päärakennuksen tulipalon jälkeen. 1880-luvun alusta alkaen rakennus oli lähinnä isäntäväen kesäkäytössä. Rakennus remontoitiin 1979-80 ympärivuotiseksi, jolloin rakennettiin myös lisäsiipi vesipisteineen.

Meijeri – Villa Max

Villa Max -nimeä kantava rakennus rakennettiin vuonna 1882 meijeriksi lääninagronomi Alfred Sjöströmin suunnitelmien mukaisesti. Sjöström oli tunnettu maatalousrakennuksia koskevista suunnitelmistaan. Hän mm. laati 1891 julkaistun teoksen “Maatalous-rakennuksia”, jonka esipuheessa hän toteaa: “Meidän oloihin sovitetun, maanviljelys-rakennuksia käsittelevän käsikirjan puute on saattanut minut, joka olen maanviljelys-neuvojatoimieni ohessa jo kauvan aikaa työskennellyt tällä alalla, toimittamaan tämän teoksen.” Sjöström suhtautui suurella pieteetillä rakennusten suunnitteluun käytännöllisiksi. Meijerirakennuksia käsittelevässä luvussa Sjöström esimerkiksi kirjoittaa: “Ken on vähänkään toiminut meijeritöissä, tuntee varsin hyvin, kuinka välttämätöntä on, että meijerihuoneet ovat isoja ja sellaisia, että niihin voi helposti päästä. Muutoin eivät tehtävät käy pikaan ja kunnollisesti. Tuotteista ei myöskään saada hyviä ja kestäviä, elleivät huoneet ole kaikin puolin mukavia.”

Alfred Sjöström

Villa Maxin suunnittelija Alfred Wilhelm Sjöström syntyi Turussa 1838. Hän oli toimelias mies, joka oli varsinaisen lääninagronomin työnsä rinnalla hyvin kiinnostunut arkkitehtuurista. Hänen töitään ovat mm. Sandelsin muistomerkki (1885), kansakoulun lisäosa (1886) ja Karvisen kirkko eli ruiskuhuone (1887). Sjöström kuoli 73-vuotiaana 1911.

Restaurointiprojekti

Restaurointiprojektimme alussa rakennus oli 1950-luvulla ja sen jälkeen tehtyjen muutos- ja laajennustöiden jäljiltä huonossa kunnossa, eikä alkuperäisestä 1800-luvun arkkitehtuurista ollut enää paljoakaan jäljellä. Restaurointihankkeessa tarkoituksena oli saattaa rakennus niin arkkitehtuuriltaan kuin rakennusfysikaaliselta toimivuudeltaan lähemmäs alkuperäistä tilannetta. Huomioiden rakennuksen käyttö jatkossa asuin- eikä meijerikäytössä, ei tarkoituksename ollut pyrkiä kopioimaan täysin alkuperäistä tilannetta. Olennaista oli, että miljöön arkkitehtoninen eheys vahvistui, ja rakennustyöt toteutettiin terveellisellä ja kestävällä tavalla siten, että Villa Max siirtyy seuraavallekin vuosisadalle aitona merkkinä meitä edeltävien sukupolvien saavutuksista – täydennettynä oman aikamme mausteilla.