Nauvon kirkkomaa

Suunnittelualue

Suunnittelualueemme on käsittänyt Nauvon keskiaikaisen harmaakivikirkon, kirkkomaan, tapulinmäen ja lähiympäristön. Alueen laajuus on noin 4,7 hehtaaria. Suunnittelu on kattanut maiseman ja puuvartisen kasvillisuuden nykytilan inventoinnin ja kunnon arvioinnin. Tämän pohjalta olemme laatineet suunnitelmat kasvillisuuden ja maiseman hoitoon. Lisäksi olemme suunnitelleet kirkkomaalle muistolehdon muistomerkkeineen sekä huoltoalueen uudelleen jäsentämisen.

Tarve suunnitelmalle

Puuston ikääntyminen ja hoitotapojen muutos ovat aiheuttaneet merkittävää tilallista ja näkymiä peittävää umpeenkasvua. Osa puustosta on saavuttanut biologisen ikänsä päätepisteen ja vaatii toimenpiteitä turvallisuuden vuoksi. Suunnitelma-alue tarvitsee tarkastelua, jossa kirkon ja tapulin maisemallista asemaa vahvistetaan, ja alueen historialliset piirteet sekä käyttöarvot turvataan. Maisemanhoitoa tehdään, koska avoimuus ja maamerkkien erottuminen maisematilassa on vuosisatainen perinne ja osa paikallista kulttuuriperintöä. Alueen rakennuskanta on ajallisesti kerrostunutta, ja keskiaikainen kivikirkko muodostaa sen vanhimman kerrostuman. Kirkko ja tapuli muodostavat vakaan ja pysyvän osan Nauvon rakennettua ympäristöä. Muu rakennuskanta vaihtuu ajan mittaan, eikä tätä kehitystä ole tarpeen pysäyttää mihinkään tiettyyn ajankohtaan. On kuitenkin turvattava kirkon ja tapulin hallitseva asema myös seuraavina vuosisatoina, vaikka ympäristö muuttuukin ajan vaatimusten mukaan. Maisemanhoidon lisäksi tässä asiassa merkittävä rooli on Paraisten kaupungin kaavoituksella.

Näkymien avaaminen

Kellotapuli sijaitsee Kyrkbacken-mäellä. Mäen puusto peittää näkymiä tapulille. Myös kirkkomaan puut ovat kasvaneet isoiksi. Vuosisatainen näköyhteys kirkon ja tapulin välillä on katkennut. Suunnitelmassamme esitämme harkittua näkymien avaamista siten, että vehreä puistomaisuus säilyy. Näkymät etelästä ja lounaasta, Saaristotien ja Kirkkolaitumen, suunnasta tapulille ovat tärkeitä ja ansaitsevat tulla paremmin huomioiduiksi. Kirkkomaan eteläosan maisema on umpeutunut vuorimäntyjen kasvettua suuriksi. Suunnitelmassamme ehdotettu matalahko, leikattu kuusiaita täsmentäisi kirkkomaan reunaa visuaalisesti, ja samalla mahdollistaisi näkymät rannan suuntaan, rajaten kaupalliset rakennukset kirkkomaan hartaasta tunnelmasta ja näkymistä. Kirkon asema maisemassa on heikentynyt ympäristön rakentamisen seurauksena. Kaupalliset rakennukset hallitsevat saapumista Nauvoon. Kioski ja opastaulu rikkovat historiallisen näkymän kohti kirkkoa lähietäisyydeltä. Laatimamme suunnitelman puitteissa ei ole ollut mahdollista puuttua tähän epäkohtaan. Toivomme, että asian merkitys saisi huomiota Nauvossa, ja siihen saataisiin ratkaisu, jossa kirkon edusta voisi olla avoin. Maisemallisten arvojen turvaamisen lisäksi järjestely voisi edesauttaa myös matkailullisten tavoitteiden saavuttamista.

Uudet uurnahauta-alueet ja muistolehto

Seurakunnassa on noussut esiin tarve kehittää nykyisiä uurnahautausjärjestelyitä. Uurnahauta-alue sijaitsee hyvällä paikalla kirkkomaan pohjoisosassa, mutta hautauksia on tehty vähän, ja alue näyttää hajanaiselta ja keskeneräiseltä. Suunnitelmassamme nykyisiä uurnahautoja täydennetään hauta-alueen uudelleenjärjestelyllä. Uuden uurnahaudat on nostettu 50 mm korkein, patinoituvin metallireunuksin koholle nurmipinnasta ja peitetty yhtenäisellä maanpeitekasvi-istutuksella. Kasvillisuus kokoaa uurnahaudat yhtenäiseksi sommitelmaksi, ja alueen hoito helpottuu pienten istutusalojen poistuessa. Nykyisessä hautaussuunnitelmassa uurnahautoja on 187 kpl, joista on käytössä noin 30 kpl. Suunnitelmassamme uusia uurnahautoja on 87 kpl joihin jokaiseen mahtuu neljä uurnasijaa. Uusia uurnasijoja muodostuu siten yhteensä 348 kpl. Lisäksi kirkkomaan länsiosaan, uurnahauta-alueen viereen, rakennetaan uusi muistolehto. Myös se on nostettu 50 mm korkealla, patinoituvalla metallireunuksella koholle nurmipinnasta ja peitetty yhtenäisellä maanpeitekasvi-istutuksella. Sinne voidaan haudata vainajien tuhkia uurnassa tai ilman uurnaa. Muistolehtoon liittyvälle uudelle muistomerkkimuurille on järjestetty kulkureitti muistolehdon läpi vapaasti muotoiltua, kivettyä polkua pitkin. Muistomerkkimuuri on veistosmainen rakenne, johon kiinnitetään nimilaatat. Laatat ovat yhtenäiset, ja ne hankitaan jo valmiiksi seurakunnalle. Näin muistomuurista saadaan visuaalisesti yhtenäinen ja siten muistamisen hartaaseen tunnelmaan virittävä. Kun tuhka on haudattu muistolehtoon, voidaan laattaan kaivertaa vainajan tiedot, jonka jäkeen se kiinnitetään muuriin valmiiksi osoitettuun paikkaan. Seurakuntalaisten itse hankkimia laattoja ei voida hyväksyä, koska seurauksena olisi pienehkön muistomerkin visuallinen kirjavuus ja siten hartaan tunnelman häiriintyminen. Muistolaattoihin kaiverrettavat tekstit ja fontit ovat valittavissa vapaasti. Lisäksi seurakuntalaiset voivat tuoda omia kynttilöitään muurin juurelle. Muistomerkkimuuri peittää taakseen proosallisen kaivokatoksen, joka kuitenkin tarpeellisena säilytetään. Muurin taakse istutetaan schalininkirsikka (surkörsbär, Prunus cerasus ´Rhexii´), joka erityisesti kukkiessaan tuo tunnelmaan kepeyttä ja muistuttaa elämästä kuoleman keskellä. Tähän liittyy myös muistomerkkimuuriin sijoitettava raamatunlause, joka kaiverretaan kahdella kielellä ristinmuotoiseen kuparinauhaan: Minä olen ylösnousemus ja elämä. Joka uskoo minuun, saa elää, vaikka kuoleekin. Joh 11:25-26