Porvoon tuomiokapituli
Tuomiokapitulikiinteistön restaurointitöiden pää- ja arkkitehtisuunnittelua: mm. 1759 valmistuneen tuomiokapitulirakennuksen 3. kerroksen peruskorjaus sekä valtiopäiväsalin maalauskorjaus, 1800-luvulla valmistuneen, hirsirakenteisen vahtimestarin asuinrakennuksen muutos toimistotiloiksi, julkisivujen kunnostustöitä | Sijainti Vanha Porvoo | Rakennukset on suojeltu asemakaavalla sekä asetuksella valtion omistamien rakennusten suojelusta (480/85). Vanha Porvoo on valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö (RKY) | Tilaaja Kirkkohallitus | Työt valmistuneet 2016-17, vahtimestarintalo osittain
Tuomiokapitulirakennuksen historia
Vuonna 1753 annettiin yleisen rakennustason kohottamiseksi asetus, jonka mukaan maahan pitäisi rakentaa enemmän kivitaloja. Tuomiokapituli- ja lukiorakennuksesta tuli, keskiaikaisen kirkon jälkeen, Porvoon ensimmäinen kivitalo. Sitä rakennettiin vuosina 1758-59. Ensimmäiset kolmekymmentä vuotta valmistumisensa jälkeen taloa käytettiin lukiona sekä konsistorion tarpeisiin. Vuonna 1789 Kustaa III määräsi, että talon piti sodan aikana toimia sotilassairaalana. Talolla oli sama tehtävä Suomen sodan aikana, jolloin se oli venäläinen sotilassairaala sekä vuonna 1813, jolloin se toimi Porvooseen sijoitetun Saksan legioonan sairaalana. Kaikkein merkittävin tapahtuma talossa on Porvoon valtiopäivät vuonna 1809, jolloin tsaari Aleksanteri I perusti Suomen autonomian. Vuonna 1815 lukio muutti uuteen rakennukseen, koska lukiotaloa pidettiin liian ahtaana. Tuomiokapituli jäi kuitenkin taloon vuoteen 1845 saakka. Yläalkeiskoulu toimi talossa vuosina 1845-71. Tästä ajasta aina meidän päiviimme saakka taloa on käytetty ja käytetään edelleen alkuperäiseen tarkoitukseensa, siis tuomiokapitulintalona. Vahtimestarintalon historia alkaa lähteiden mukaan 1700-luvun puolella. Se on rakennettu hirrestä Lukiokujan varrelle.
Korjaustarpeita
Vahtimestarin asuinrakennus on läpikäynyt raskaita korjaus- ja muutosvaiheita, jotka eivät ole kohentaneet rakennuksen rakennusfysikaalista toimivuutta eivätkä arkkitehtuuria. Julkisivut ovat säilyneet varsin hyvin. Sisätiloissa on tehty huomattavia muutoksia, esimerkiksi levytetty ja muovitettu pintoja, purettu tulisijat ja rakennettu märkätilat. Korvausilmaräppänät on tukittu, maanpinta noussut ja kellari on sivelty kivihiilipiellä. Tuomiokapitulirakennus on vuoden 2005 korjauksen jälkeen pääosin hyvässä kunnossa, mutta joitakin ongelmia, kuten maalipintojen irtoamista, on alkanut esiintyä.
Restaurointihanke
Vahtimestarin asuinrakennuksen korjaussuunnittelun tavoitteena on ollut palauttaa sen rakennusfysikaalinen toimivuus siten, että rakenteet ja käyttäjät pysyvät terveinä, ilma kiertää siellä missä kuuluu, ja kosteus ei vaivaa rakennusta mistään suunnasta. Kylpyhuone on suunniteltu erillisenä ”konttina” hirsirungon keskelle, ja savupiippu on piirretty vanhalle paikalleen, jotta painovoimainen ilmanvaihto saadaan järjestettyä. Tuomiokapitulirakennuksen valtiopäiväsalin maalauskorjauksen yhteydessä lukuisat arvomaalaukset on irrotettu, puhdistettu ja kiinnitetty takaisin paikoilleen. Maalauksessa on luotettu perinteiseen pellavaöljymaaliin, sillä aiemmat alkydimaalit ovat osoittautuneet huonosti aikaa kestäviksi.