RHS Prijuutti

Pala kulttuuriperintöä autonomian ajalta

Prijuutti-rakennus on lähiympäristönsä, ja koko Tuusulan keskustankin mittakaavassa harvinainen Venäjän vallan aikaisen rakennustaidon edustaja. Se on rakennettu 1850-luvulla. Prijuutin aikalaisina voi pitää Hyrylän puisia varuskuntarakennuksia, jotka on suurimmaksi osaksi purettu. Rakennustavaltaan Prijuutti on perinteinen, hirrestä veistetty lamasalvosrakennus, jossa on arkkitehtonisesti sekä korutonta empireä että 1800-luvun loppupuolen nikkarityyliä. Prijuutin tontti on muodostunut mäntymetsäiselle palstalle, joka on säilynyt tunnistettavana, vaikka ympärillä olevat peltomaisemat ovat muuttuneet metsäiseksi asuinalueeksi.

Prijuutti-nimen historiaa

Rakennusvaiheessa Prijuutti-rakennusta kutsuttiin palstansa mukaan Rauhalinnaksi. Rauhalinna-nimeä käytetään kartoissa vuoteen 1923 asti, mutta vuodesta 1933 alkaen rakennus on merkitty lastenkodiksi. Todennäköisesti näihin aikoihin rakennus sai epävirallisen Prijuutti-nimensä venäjän kielen (lasten) suojaa merkitsevästä prijut-sanasta, jota venäjänkieliset kesäasukkaat talosta käyttivät. Vielä 1970-luvulla kunnan asiakirjoissa puhutaan venäläisestä lastenkodista. Vuonna 1977 rakennuksen vuokranneet keramiikkataiteilijat ripustivat talon oveen Prijuutti-kyltin, mikä lienee sinetöinyt rakennuksen nykyisen nimen.

Rakennuksen omistajia

Yli 150 vuotta vanhalla rakennuksella on ollut historiansa kuluessa kohtuullisen pieni omistajajoukko. Toimiminen kauppana, lastenkodin kesäasuntolana ja taiteilijoiden näyttelytilana on kuitenkin tuonut rakennukseen paljon väliaikaisia käyttäjiä ja vierailijoita. Laaja käyttäjäpiiri on lisännyt rakennuksen tunnettuutta seudulla.

Selvitystyön tavoitteet

Laatimamme selvitystyö tilattiin taustatiedoksi Prijuutin korjaussuunnittelua varten. Kunnostustöiden taustalla on alueen uuden asemakaavan valmistelu. Tutkimus keskittyy Prijuutti-rakennukseen, mutta myös pihapiirissä sijainneet muut rakennukset käytiin läpi yleispiirteisesti. Selvitystyö pyrkii antamaan kuvan rakennuksen vaiheista rakentamisesta erilaisten muutosten kautta nykyiseen käyttöön.

Saadaksesi laatimamme selvityksen luettavaksesi pdf-muodossa, pyydämme tiedustelemaan asiaa sähköpostitse: pekka@saatsi.fi.