RHS J. L. Runebergin koti

Runoilijaperheen kodista museoksi

Laatimamme rakennushistoriaselvitys kertoo Suomen kansallis­runoilija Johan Ludvig Runebergin kodista. Selvityksessä tutustuimme J. L. Runebergin kotia ympäröivään lähimaisemaan ja kaupunkikuvaan, pihapiiriin sekä tarkemmin päärakennuksen ja piharakennuksen vaiheisiin. Runebergien kirjailijaperhe asui vuonna 1845 valmistuneessa kaupunkitalossa vuosina 1852–1878, ja Suomen vanhin kotimuseo on toiminut siinä vuodesta 1882 lähtien. Valtion omistaman kiinteistön hallinta siirtyi vuonna 2014 muiden Museovirastolle kuuluneiden rakennusten ohella Senaatti­-kiinteistöille.

Henkilöhistoriallisia arvoja

Jo­han Ludvig Runeberg oli runoilija, kirjailija, opettaja, toimittaja ja pappi, joka vaikutti väkevästi kirjallisuuden historiaan ja suomalaisen kansakunnan itseymmärrykseen. Johan Ludvigin vaimo Fredrika Runeberg oli Suomen suuriruhtinaskunnan ensimmäisiä sanomalehtitoimittajana työskennelleitä naisia sekä kirjailija, jonka teosta Fru Catharina Boije och hennes döttrar pidetään ensimmäisenä suomalaisen naisen julkaisemana historiallisena romaanina. Runebergin kodin rakennukset suunnitteli arkkitehti C. J. E. Gustavson, joka oli yksi kolmesta ensimmäisestä Suomessa koulutetusta arkkitehdista.

Kaupunkikuvallisia arvoja

Runebergin koti sijaitsee kaupunkikuvallisesti arvokkaassa Porvoon empirekaupunginosassa. Alueen kaavan allekirjoitti arkkitehti Carl Ludvig Engel vuonna 1833. Runebergin koti reunustaa kaupungin parhaiten säilynyttä empirekorttelia, joka sijaitsee Runeberginkadun ja Piispankadun välissä. Tontti on säilyttänyt harvinaisen hyvin alkuperäisen sommitelmansa. Empireilmeen säilyminen kertoo hoidon ja käytön yhtäjaksoisuudesta ja siten paikan elinvoimaisuudesta ja kiinteistöön kytkeytyvien arvojen yliaikaisuudesta. Tiivistyvässä kaupungissa Runebergin kodin vehreällä pihapiirillä on alati korostuva merkitys empirekaupungin avoimen ja hengittävän tunnelman välittäjänä.

Rakennushistoriallisia arvoja

Runebergin kodin tontti on kahden rakennuksen ja lankkuaidan rajaama pihapiiri. Runebergin kodin pihakokonaisuus vastaa pääsääntöisesti 1800-luvun aikana saamaansa asua ja ilmentää kirkkaasti alkuperäistä käyttöä ja rakentamistapaa. Vastaavasti säilyneitä, 1800-luvun alkupuolen tiiviitä kaupunkipuutalojen pihapiirejä on säilynyt Suomessa vain muutamissa kaupungeissa. Rakennukset lisäävät tietoa aikansa elämäntavasta ja arvostuksista sekä laadukkaasta, pitkäikäisestä ja vikasietoisesta rakennustavasta. 

Puutarhahistoriallisia arvoja

Fredrikan puutarha kuuluu Suomen harvoihin historiallisiin kaupunkipuutarhoihin. Yhtäjaksoisesti 1840-luvulta alkaen ylläpidettynä yksityisenä kaupunkipuutarhana se on Suomessa ainutlaatuinen. Puutarhan yleissommitelma on jalostunut 1840–1870-lukujen aikana, sen lajisto on Fredrikan kauden tapaan edelleen runsas, ja sen eri aikoina kunnostetut ja uusitut rakenteet kertovat hoidon ja käytön jatkuvuudesta. Viimeisin hoitosuunnitelma on palauttanut myös puutarhan hoitomenetelmiä Fredrika Runebergin aikaiseen, ravinteiden sisäiseen kiertoon perustuvaan malliin. Pihalla on suurta arvoa kertoessaan sen kehittäjien kyvystä paikan kuuntelemiseen ja herkkyyteen käynnistää ja ylläpitää pitkiä jatkumoja.

Ensimmäinen, kolmas ja viides kuva: Svenska litteratursällskapet i Finland