RHS Kulosaaren ostoskeskus

1960-luvun elegantti ostari

Rakennushistoriaselvityksen kohteena oli vuonna 1960 valmistunut ostoskeskus. Kohde sijaitsee Kulosaaren kaupunginosassa, Kaakkois-Helsingissä. Rakennus sijoittuu Kulosaaren kerrostaloaluetta halkovien Svinhufvudintien ja Kyösti Kallion tien risteykseen. Kohdetta ympäröivät Kulosaaren kerrostaloalueen asuinkerrostalot, joiden rakentamisajankohta on sama kohderakennuksen kanssa.

Arkkitehti Erkki Karvinen (1918-2005)

Kulosaaren ostoskeskuksen suunnittelija arkkitehti Erkki Karvinen kirjoitti ylioppilaaksi Viipurin suomalaisesta lyseosta vuonna 1938 ja valmistui arkkitehdiksi Teknillisestä korkeakoulusta vuonna 1953. Hän työskenteli Alvar Aallon arkkitehtitoimistossa vuosina 1950–1955. Oman toimistonsa hän perusti vuonna 1955 ja jatkoi sen johdossa vuoteen 1988 asti. Karvinen tuli tunnetuksi erityisesti kauppa- ja liikerakennusten suunnittelijana, ja hän oli olennaisesti mukana 1950-luvulla suomalaisen ostoskeskuksen ydinkonseptin suunnittelussa. Karvisen mukaan 1950-luvulla suunnitellut liiketilat asuinrakennusten pohjakerroksissa olivat liian pieniä. Hänen näkemyksensä mukaan erilliset myymälärakennukset olivat sekä rakenteellisesti että liikenteellisesti tarkoituksenmukaisempia.

Kohteen erityispiirteitä

Laatimamme rakennushistoriaselvityksen tarkoituksena oli erityispiirteitä ja arvoja kartoittamalla antaa pohjatietoa rakennuksen tulevaisuutta koskeville päätöksille. Ostarin lähimaisemaa määrittää vuonna 1959 valmistunut Olli Kivisen metsäkaupunki-periaatetta noudattava asemakaava, joka on asettanut ympäröivät lamellitalot kallioiseen maastoon maastonmuotoja noudattaen. Ostoskeskuksen aukio avautuu kohti etelää Kyösti Kallion tielle. Kyösti Kallion tietä pitkin idästä sekä lännestä lähestyttäessä ostoskeskuksen aukio näyttäytyy kutsuvana pienimittakaavaisena oleskelutilana. Rakennus käy katutilassa vuoropuhelua ympäröivän arkkitehtuurin kanssa. Sen asettelu saaren ytimessä on tarkoin harkittu ja muodostaa ympäristönsä kanssa kokonaisen kaupunkikuvallisen ilmeen.

Rakennus edustaa arkkitehtuuriltaan sodanjälkeistä modernismia. Kohderakennuksen pelkistetty arkkitehtuuri, tasakatto, vaaleat julkisivut sekä myymälöiden suuret ikkunapinnat heijastavat myöhäisfunktionalismin ihanteita. Kohderakennuksen länsipäädyn toinen kerros on nostettu pilareiden päälle. Tasajakoinen ja toistuva moduulimitoitettu runko julkisivuineen ilmaisee tehokasta rakenneratkaisua ja siten rakennuksen palvelualtista luonnetta ja käyttötapaa. Vuonna 1960 valmistunut ostoskeskus asettuu ostoskeskusrakentamisen ensivuosille. Leveä, valkoinen räystäsotsa lasisten julkisivuseinien yläpuolella luo rakennukselle voimakkaan horisontaalisen ilmeen. Kohderakennus ilmentää yhteiskunnan modernisaatiota osana kaupungistumista ja kaupallisten palveluiden suunnitelmallista ohjaamista uusilla asuinalueilla.

Tunnistettuja arvoja

Rakennus on historiallisesti tyypillinen alueelleen. Helsingin suuren alueliitoksen seurauksena suunniteltu ja toteutettu metsäkaupungin suunnitteluperiaatteita noudattava Kulosaaren kerrostaloalue on yhtenäinen alueellinen kokonaisuus, johon Kulosaaren ostoskeskus olennaisesti kuuluu.

Ostoskeskus on edustava esimerkki 1960-luvun alun helsinkiläiseen kerrostalolähiöön rakennetusta ostoskeskusrakennuksesta sekä sodanjälkeisen modernismin arkkitehtuurista. Rakennus on sovitettu edustavasti ympäröivään maastoonsa, ja sen ulkotilat jalankulkureitteineen ovat onnistuneesti suunnitellut. Ostoskeskuksen yhteyteen sijoitettu aukio on oleskelualueena intiimi muuhun kaupunkitilaan verrattuna. Erityisesti Svinhufvudintien porrastettu, kaksikerroksinen julkisivu luo rakennukselle omaleimaisen ilmeen. Kolmet keskusaukiolle johtavat ulkoportaat rytmittävät julkisivua. Kokonaisarkkitehtuuri on laadukasta, vaikka muutosvaiheiden myötä alkuperäistä detaljiikkaa on hävinnyt.

Rakennuksella on alkuperäisyysarvoa. Rakennuksessa ei ole toteutettu arkkitehtuuria heikentäviä muutostöitä, ja se on materiaaleiltaan monin paikoin alkuperäisessä kunnossa. Alkuperäisyyttä heikentävät paikoitellen uusitut julkisivujen mineriittilevyt. Rakennus noudattaa yhä alkuperäistä käyttötarkoitustaan liikerakennuksena. Alkuperäistä käyttötarkoitusta on täydennetty myöhemmin ravintola- ja palvelutoiminnalla, jotka istuvat luontevasti lähiön palvelukeskittymään.

Kohteella on merkitystä historiallisten ilmiöiden todisteena. Näihin kuuluvat Helsingin vuoden 1946 alueliitos ja sitä seurannut lähiörakentaminen Helsingissä. Rakennus ympäröivän lähiön kanssa kertoo aikakautensa rakentamistavasta sekä arkkitehtuuri-ihanteista selväpiirteisesti.

Korjattavuuden selvitys

Laadimme Rakennushistoriaselvitystä täydentämään Korjattavuuden selvityksen, jossa arvioimme, olisiko kohderakennus korjattavissa siten, että sen rakennushistoriaselvityksessä tunnistettujen arvojen ja erityispiirteiden säilyminen voidaan turvata, vai menetettäisiinkö niitä korjauksen yhteydessä. Rakennuksessa on paljon alkuperäisiä rakennusosia mutta paljon myös aikakaudelleen tyypillisiä rakenteellisia ongelmia, jotka edellyttäisivät laajaa uudistavaa korjausta ja rakennusosien osittaista uusimista, mikä heikentäisi rakennuksen alkuperäisyysarvoa, mutta ei vaarantaisi kohteen arkkitehtonisten erityispiirteiden säilymistä.

Ensimmäinen ja toinen kuva: Eino Heinonen (Helsingin kaupunginmuseo). Kolmas kuva: István Rácz (Museovirasto).