RHS Suomenlinna C77&C81

1880-1904 valmistuneiden kasarmien rakennushistoriaselvitys | Sijainti Suomenlinna, Helsinki | Kohde sijoittuu Suomenlinnan valtakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön (RKY). Suomenlinna on Unescon maailmanperintökohde. Rakennukset on suojeltu rakennussuojelulailla | Tilaaja Suomenlinnan hoitokunta | Laajuus 1760 m2 | Työ valmistunut 2024

Tykistön maneesit osana varuskuntakorttelia

Laatimamme rakennushistoriaselvityksen kohteena olivat Suomenlinnan Isolla Mustasaarella sijaitsevat maneesit C77 ja C82, jotka muodostavat yhtenäisen, rakennustaiteellisesti arvokkaan parin. Maneesi C81 rakennettiin vuonna 1904 pariksi vuonna 1881 valmistuneelle maneesille C77. Rakennuskokonaisuus on julkisivuarkkitehtuuriltaan edustava esimerkki 1880–1900-luvun uusgotiikkaa ilmentävästä hyötyrakentamisesta. Maneesit ovat oleellinen osa tärkeää rakennusperintöä, joka kertoo Suomenlinnan Ison Mustasaaren varuskuntakorttelin vaiheikkaasta historiasta. Rakennukset ovat osa Suomen sotilashistoriaa ja oman, maassamme harvinaisen rakennustyyppinsä edustajina merkittäviä rakennuksia. Suomenlinna Helsingin sisääntuloväylän varrella on yksi maailman suurista merilinnoituksista. Kohde­alue kuuluu Valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin (RKY) sekä Unescon maailmanperintöluetteloon.

Maneesien arkkitehtuuri

1800-luvun Suomeen rakennetut sotaväen maneesit olivat yleensä pitkänomaisia ja matalahkoja. Maneeseja rakennettiin niin puu- kuin kivirakenteisina. Muita huomattavia maneesirakennuksia Helsingissä ovat esimerkiksi vuonna 1877 valmistunut Kaartin maneesi sekä Kruununhaassa Maneesikadulla sijaitseva, ulkoasultaan klassistinen maneesi, joka on peräisin 1830-luvulta. Suomenlinnan maneesit ovat rakennustyypiltään uusgoottilaisia hyötyrakennuksia. Insinöörihallinto noudatti arkkitehtuurissaan vallitsevia eurooppalaisia suuntauksia. Runsaan ja matalareliefisen pintadekoraation esikuvana oli kansantaiteen kirjontamallien monotonisesti toistuva geometrinen kuviointi.

Maneesien käyttöhistoria

Maneesia C77 on käytetty niin sotilasharjoituksiin kuin kulttuuri- ja siviilitapahtumiin. Varuskuntamaneesissa on pidetty muun muassa teatteri-, kirjallisuus- ja musiikki-iltoja. Punavankileirin vuosina 1918–19 rakennus oli käytössä varastona, verstaana sekä konekiväärivartiona. Maneesi C81 valmistui vuosien 1902–05 aikana linnoitustykistön maneesiksi eli tykkien huoltamista ja korjaamista, miehistön ja päällystön tykkikoulutusta, aseenkäsittelyharjoituksia ja sulkeisia varten. Myöhemmin vaiheissaan rakennusta on käytetty ensin teatterina vuodesta 1912 alkaen ja sitten 1930-luvun alusta varuskunnan ruokalana, elokuvateatterina sekä Suomenlinnan työsiirtolan varastona. Nykyään molemmat maneesit palvelevat Sotamuseon näyttelytiloina. Rakennukset on suojeltu rakennussuojelulailla vuonna 2022. Maneesien pitkäaikainen, jatkuva käyttö on painanut jälkensä niin paikallisten kuin muidenkin Suomenlinnassa kävijöiden muistiin.

Toinen kuva: Viistoilmakuva Suomenlinnasta kaakon suunnasta kuvattuna. Keskellä Ison Mustasaaren eteläosa. Vasemmalla Tykistölahti ja Susisaaren rantaa. Kuva: Simo Rista 1970, Helsingin kaupunginmuseo. Kolmas kuva: Historiallinen valokuva otettuna Varvilahdelta kaakon suuntaan. Maneesi C81 sijaitsee kuvassa näkyvän tykistön maneesi C77:n rakennuksen takana. Kuva oletettavasti otettu 17.10.1970, kuvaajana Foto Roos. Kuva: Työväen arkisto. Neljäs kuva: Viaporin venäläisen varuskunnan 100-vuotisjuhla huhtikuussa 1908, juhlaillalliset tykistömaneesissa C77. Maneesin takaseinälle on ripustettu maisemakangas. Helsingin kaupunginmuseo. Viides kuva: Näkymä Isosta Mustasaaresta. Vasemmalla maneesi C77, taustalla keskellä tykistön maneesi C81. Oikealla sotilaskeittiön pääty C82. Kuva: Simo Rista 1970, Helsingin kaupunginmuseo.