Villa Skogshyddan

Huvilan rakennusvaiheet

Villa Skogshyddan sijaitsee tontilla, joka aikanaan ulottui Kavallintieltä aina Gallträskille asti. Vuosisadan alussa tontin osti ruotsalainen konttoripäällikkö Gustaf Borin, joka pystytti jämtlantilaistyylisen kesämökin nykyisen huvilan paikalle. Pyöreistä hirsistä rakennettu pieni mökki valmistui v. 1907. Vuonna 1913 Fridolf Fredrik Ekberg osti tontin ja samana vuonna mökki suurennettiin huvilaksi. Aina vuoteen 1942 asti mökkiä käytettiin kesähuvilana. Perhe asui talvet Bulevardilla Helsingissä samassa talossa, jossa sijaitsi myös perheyritys eli Ekbergin leipomo.

Arkkitehtuuri

Villa Skogshyddan edustaa kansallisromanttista tyyliä. Pääsisäänkäynti rakennettiin luultavasti 1920-luvulla uudelleen ja sai silloin kansallistyylisen katon ja joonialaiset pylväät. Talon pohjoispuolelle rakennettiin iso lasikuisti, jolta oli aikoinaan näköala järvelle.

Puutarha

Taloa ympäröivästä hedelmäpuutarhasta on jäljellä vanha iso omenapuu lähellä keittiön sisäänkäyntiä. Muutamia vanhoja marjapensaita on kauempana rinteessä ja joitakin myös päiväkodin sisäpihalla. Omenapuun lähellä on ollut vanha keittiöpuutarha, sen kupeessa puuvaja ja siitä järvelle päin lasten leikkimökki. Puutarhassa on ollut kolme  kaivoa. Huvilan puutarhan on suunnitellut alun perin Paul Olsson.

Restaurointi

Rakennus on suojeltu asemakaavalla. Se on “kulttuurihistoriallisesti ja ympäristön kannalta arvokas rakennus. Rakennusta tai sen osaa ei saa purkaa eikä siinä saa tehdä sellaisia korjaus-, muutos- tai lisärakentamistöitä, jotka heikentävät rakennuksen historiallisia arvoja.” Toteutetussa restauroinnissa näitä arvoja ei heikennetty, vaan niitä vahvistettiin. Rakennukseen toteutettiin kolme asuntoa, joilla kaikilla on oma sisäänkäynti. Hirsirunko kunnostettiin. Lämmöneristeet ja pinnat toteutettiin hengittävin materiaalein. Aiemman päiväkotikäytön aikaiset ilmanvaihtokoneet ja kanavistot purettiin, ja ilmanvaihto toteutettiin alkuperäisen mukaisesti painovoimaisena. Alkuperäiset, kunnostetut kakluunit ja ikkunat ovat tärkeä osa huvilan tunnelmaa. Julkisivut maalattiin perinteisellä pellavaöljymaalilla.

Valokuvat: Mikko Rajala