Siirtäisinkö talon?
Hirsitalot ovat liikkuneet aina. Joskus pala taloa tai piharakennus on lähtenyt perinnön mukana toiselle tontille, ja joskus on tarvittu muuten vain tilaa uusille toiminnoille tai kasvavalle kaupungille. Runko on saatettu jo alun perin salvoa esimerkiksi järven jäällä, purkaa ja kasata uudelleen rakennuspaikalle. Uunitonta ulkorakennusta on saatettu siirtää jo ennen koneita lihasvoimin vain metreillä pihajärjestelyjen parantamiseksi. Pienemmät rakennukset siirtyvät edelleen helposti kokonaisina. Kohtuullisen yksinkertaista on myös hirsien numeroiminen, rungon purkaminen osiksi ja uudelleen kasaaminen sopivalle paikalle.
Hirsitalojen siirtäminen on kautta aikojen ollut kiertotaloutta parhaimmillaan. Harvoin purettavan rakennuksen runko tai yksittäiset rakennusosat on jätetty hyödyntämättä. Jos ei sellaisenaan, niin ainakin varaosina uuteen rakennukseen. Näin vanhat päärakennusten ikkunat ja helat ovat löytäneet tiensä piharakennuksiin. Siirtämisen yhteydessä on monia rakennuksia myös muodistettu tai niille on osoitettu uusi käyttötarkoitus. Maiseman ja rakennusperinnön vaalimisen näkökulmasta hirsirakennusten siirtäminen ja muokkaaminen ovat siis osa pitkään jatkunutta perinnettä. Useimmiten matkat ovat kuitenkin olleet kohtuullisen lyhyitä, ja arkkitehtoniset piirteet ovat paikallisesti säilyneet. Toisaalta esimerkiksi Terijoelta on tuotu vaikkapa Etelä-Pohjanmaalle suuriakin rakennuksia. Näin myös eri tyylit ovat rikastuttaneet toisiaan.
Hirsitalon siirtämiseen liittyy tämän päivän rakentamisen näkökulmasta enemmän kysymyksiä kuin aikaisemmin. Avaamme tässä kirjoituksessa hirsitalon siirtämistä muun muassa rakennuslupamenettelyn ja kustannusten kannalta.
Hirsitalon siirtäminen vaatii rakennusluvan
Hirsitalon siirtäminen on rakennuslupanäkökulmasta uudisrakentamista. Rakennuslupaa on haettava kuten missä tahansa uudisrakennushankkeessa. Myös purkaminen edellyttää lupaa. Rakentamisessa on noudatettava periaatteessa kaikkia uudisrakentamista koskevia säädöksiä. Usein niistä voidaan hakea ja myös saada poikkeuksia. Siirrettävän rakennuksen ominaispiirteet huomioiden esimerkiksi energiatehokkuus, esteettömyys ja käyttöturvallisuus ovat tällaisia asioita. Nykysäädösten mukaan esimerkiksi ryömintätilan keskikorkeuden on oltava vähintään 800mm. Energiatehokkuuden vuoksi alapohjasta tulee tyypillisesti paksu, mikä yhdessä ryömintätilan korkeuden kanssa nostaa lattian korkealle maanpinnasta. Tämä taas tuo haasteita saavutettavuudelle. Ikkunoissa on käytettävä turvalasia, jos niiden alareuna lattiasta on alle 700mm korkeudella. Portaiden mitoitus ei yleensä vastaa nykysäädöksiä. Poikkeamiselle on hankekohtaisesti esitettävä pitävät perustelut rakennusluvan hakemisen yhteydessä.
Hankkeeseen on nimettävä Maankäyttö- ja rakennuslain 120 a § mukaisesti pääsuunnittelija, joka vastaa suunnittelun kokonaisuudesta ja laadusta. Suunnittelutehtävän vaativuusluokka on siirtohankkeissa usein vaativa. Työssä tarvitaan myös insinöörejä rakenteiden sekä talotekniikan suunnitteluun. Yleensä suosittelemme painovoimaista ilmanvaihtoa pientaloissa, ja hirsitaloon se sopii aivan erityisen luontevasti. Arkkitehti-, ilmanvaihto- ja rakennesuunnittelun osalta tarvitaan erityisosaamista. Olemme kirjoittaneet painovoimaisesta ilmanvaihdosta useita artikkeleita. Vesi- ja viemärijärjestelmät puolestaan ovat siirrettävän hirsitalon hankkeessa periaatteessa samanlaisia kuin missä tahansa hankkeessa. Tosin niidenkin osalta on huomioitava rungon painuminen, jos asennustyöt eivät voi odottaa painumisen jälkeistä aikaa. Sähkösuunnittelijan ja -asentajan on hyvä tuntea hirsitalon erityispiirteet. Usein on mahdollista asentaa osa sähkövedoista hirsiseinien sisään ja osa vaakarakenteisiin. Rakennuksen arkkitehtuuri huomioiden voidaan käyttää haluttaessa osin pinta-asennuksia ja tyyliin sopivia sähkökalusteita. Kylpyhuoneen rakentaminen hirsitaloon on oma kysymyksensä, josta voit lukea aiemmista kirjoituksistamme.
Rakennuspaikan olosuhteisiin ja kaavamääräyksiin on tutustuttava huolellisesti sen varmistamiseksi, että siirrettävä rakennus soveltuu paikkaansa. On varmistettava esimerkiksi sallittu kerrosluku, kattokulma, ylin korkeusasema, rakennusoikeuden määrä sekä mahdolliset reunaehdot julkisivumateriaaleille ja -väritykselle. On punnittava rakennuspaikan ja rakennuksen suhdetta sekä ympäröivää miljöötä. Jos rakennus tai tontti on jo hankittuna, kannattaa käyttää aikaa ja vaivaa sille sopivan vastinparin löytämiseen, jotta lopputuloksesta saadaan luonteva ja aikaa kestävä. Toisinaan kuulee, että rakennusvalvonnat edellyttäisivät siirrettävään hirsitaloon koneellista ilmanvaihtoa ja ulkoseiniin lisälämmöneristystä. Meidän kokemuksemme mukaan näin ei yleensä ole, vaan suunnittelun kautta ja neuvottelemalla on löydetty perinteiseen rakennustapaan sopivampia ratkaisuja.
Siirtämisen kustannukset
Hirsitalon siirtäminen tulee helposti kalliimmaksi kuin vastaavan talon rakentaminen uusista hirsistä. Tämä johtuu monesta seikasta. Usein siirrettävästä talosta tulee käytettäväksi vain hirsikehikko. Ikkunat ja ovet saattavat olla huonokuntoiset tai aiemmin uusitut, ja rakennusvalvonta voi edellyttää niiltä nykymääräysten mukaista energiatehokkuutta ja CE-merkintöjä. Jos alkuperäiset ikkunat ja ulko-ovet ovat säilyneet, niihin voidaan siirtämisen ja kunnostuksen yhteydessä tehdä lisäpuitteita, sisäovia tai muita parannustoimia, ja näin välttää uusiminen. Talon purkaminen, hirsien varastoiminen, kuljettaminen ja tarvittavilta osin muokkaaminen ja korjaaminen lisäävät kustannuksia.
Piiput ja uunit on purettava ja rakennettava alusta asti uudelleen. Perustukset ja maatyöt on tehtävä kuten uudistalossa. Jos vanhassa talossa onkin hieno luonnonkivisokkeli, sitä ei voi hyödyntää, jos runko siirretään kokonaisena – uudessa paikassahan on oltava sokkeli valmiina odottamassa siirtoa. Mikäli kehikko puretaan siirtoa varten, on sokkelikin mahdollista ottaa mukaan. Yleensä se vaatii kivien muokkaamista uudella paikalla maaston kaltevuuden mukaisesti ja ryömintätilan korkeuden kasvattamiseksi.
Hirsikehikkoa ja sen huonejakoa halutaan usein muokata siirtämisen yhteydessä, mikä lisää kustannuksia. Toisinaan siirrettäväksi tarjotaan jo purettuja runkoja. Näistä ei välttämättä ole saatavilla kunnollista dokumentaatiota, ja saattaakin olla mielekästä muokata puretuista hirsistä kokonaan uusi rakennus tai sen osa. Kustannustarkastelun valoisa puoli on, että oikeaan sijaintiin hyvin rakennettu hirsitalo säilyttää hyvin arvonsa ja kestää sukupolvien ajan. Tästä Vanha Porvoo on hyvä esimerkki.
Miksi hirsitalo sitten kannattaisi siirtää?
Kustannuksista ja rakennusluvituksen kiemuroista huolimatta hirsitalon siirtäminen saattaa olla juuri oikea ratkaisu. Jos talo on tuomittu purettavaksi, sen siirtäminen pelastaa muuten tuhoutuvan rakennuksen. Vanhoihin rakennusosiin on sitoutunut menneiden sukupolvien käsityötä ja ajan kulumisen tuomaa patinaa ja kerrostuneisuutta, jota uudistalossa ei ole. Kauniisti kuluneet lattiat, patinoituneet helat, massiivipuiset ovet ja pienet kotoisat kummallisuudet lisäävät siirretyn rakennuksen viehätystä ja arvoa. Talolla saattaa olla mielenkiintoinen historia ja tarina, johon siirtäminen kirjoittaa uuden luvun. Hirsikehikko toimii hiilivarastona, jonka käyttö yhä uudelleen säilyttää sen jopa vuosisatoja. Siirretyt hirsirakennukset myös muodostavat yleensä luontevaa pihapiiriä, vaikka niitä olisi tuotu paikalle useasta eri kohteista.
Siirtäminen on hyvä keino vanhan vaalimiseen ja tarjoaa mielekästä puhdetta, jos on valmis kunnostamaan kokonaisuutta vähitellen. Mukana kannattaa aina tuoda mahdollisimman paljon alkuperäisiä rakennusosia ja pohtia, mihin niitä voidaan vielä käyttää, vaikka ne eivät heti löytäisikään sijaansa. Lisäksi suosittelemme tutkimaan siirrettävän talon pihapiirin kasveja. Rakennusperinnön lisäksi voit pelastaa matkaan arvokkaita maatiaisperennoja.
Kirjoitussarjamme seuraavassa osassa pohdimme, siirtääkö kokonaisena vai osina.
Emilia ja Pekka Saatsi