Edellinen kirjoituksemme käsitteli huoneen rakentamista vintille, keskittyen vinttihuoneiden lämmöneristeisiin ja vesikatteen alapinnan tuuletukseen. Kirjoitussarjamme päättävässä osassa käsittelemme vinttihuoneiden ikkunoita sekä paloturvallisuutta ja toivomme kesähuoneiden renessanssia.
5. Ikkunat
Vinttihuoneeseen olisi hyvä saada valoa, varsinkin jos niistä halutaan tehdä ”virallisia” asuinhuoneita. Kunnollisen kokoiset ikkunat saadaan usein päätyihin, jos arkkitehtuuri sen sallii. Erilaiset kattolyhdyt ovat vinttitiloissa tavallisia ja perinteisiäkin. Kylmillä vinteillä vanhat kattolyhdyt on tehty siroiksi ja kauniiksi, kun eristeitä ja katon tuulettumista ei ole tarvinnut erikseen huomioida. Lämpimissä tiloissa eteen tulee useita haasteita. Lyhtyihin on saatava riittävästi lämmöneristettä ja tuuletusta, muuten seurauksena ovat kosteus- ja sisäilmaongelmat. Lämmöneristetyt kattolyhdyt muodostuvat helposti turvonneen ja raskaan näköisiksi. Tämän vuoksi olemme monesti päätyneet tutkimaan leveämmän yhtenäisen kattolyhdyn tai poikkipäädyn toteuttamista tai vanhojen kattolyhtyjen säilyttämistä siten, että uusi ikkuna onkin sisempänä ja katon ja huonetilan väliin jää kylmää ullakkoa. Kaikkiin rakennuksiin minkäänlaiset kattolyhdyt eivät sovi – esimerkiksi empiren loivakattoisiin aumakattoihin tehdyt lyhdyt pilaavat linjakkaan arkkitehtuurin, jossa katon oli tarkoitus hävitä näkyvistä. Arkkitehtonisesti parempi ratkaisu voisi olla lappeen suuntainen kattoikkuna, joskin niissäkin on omat murheensa.
Restaurointikohteessamme Porvoon tuomiokapitulirakennuksessa on kauniit, sirot kattolyhdyt, joista toinen on lämpimän huonetilan kohdalla. Suunnittelimme kattolyhdyn lämmöneristyksen ja tuuletuksen parantamisen mahdollisimman huomaamattomalla tavalla.
Suunnittelimme Puu-Vallilassa sijaitsevaan As Oy Tyyniin julkisivun sävyiset varatietikkaat, jolloin ne eivät visuaalisesti korostu liikaa. Talotikkaat ovat mustat.
6. Paloturvallisuus
Riippumatta tilan virallisesta käyttötarkoituksesta, on välttämätöntä huolehtia poistumisturvallisuudesta. Koska kaikenlaisilla tiloilla on taipumus muuttua makuusopiksi, lähdemme suunnittelussa aina siitä, että tiloista on varatie ulos, riippumatta siitä, vaaditaanko sitä ehdottomasti viranomaisten toimesta. Kun vinttihuone liittyy alla olevaan asuntoon, se kuuluu samaan palo-osastoon. Erillisen asuinhuoneiston toteuttaminen pientalon ullakolle muuttaa rakennuksen kerrostaloksi, jolla on aivan erilaiset palotekniset määräykset. Lähtökohtaisesti suunnitelmien on täytettävä paloturvallisuusasetuksen (848/2017) vaatimukset palo-osastoinnista. Kaikki poikkeamiset asetuksesta, kuten jyrkät portaat, on hyväksytettävä rakennuslupaprosessin yhteydessä viranomaisilla. Viranomaisten tulkinnat ovat myös muuttuneet ajan saatossa. Esimerkiksi kaksikerroksisessa P3-paloluokkaan verrattavassa rakennuksessa alamittainen ullakko on saatettu aiemmin Helsingissä hyväksyä parvimaisena ratkaisuna käyttöön, kunhan parvelta on järjestetty varatie. Kaikki tämä kuulostaa ymmärrettävästi monimutkaiselta, mutta pätevät suunnittelijat osaavat huomioida nämäkin tärkeät seikat rakennuslupaprosessin yhteydessä.
Kesähuoneiden renessanssi?
Voisiko lämpimän huonetilan rakentamisen ja sen tuomien haasteiden sijaan tarvittavaa lisätilaa saada kesähuoneesta? Tällöin rakenteista jätetään lämmöneristeet pois, eikä tässä kirjoitussarjassamme kuvattuja mahdollisia ongelmia ole odotettavissa. Kesähuone sopii monipuolisesti kolmen vuodenajan käyttöön – etätyöhön, askarteluun, jumppaan tai vaikka makuukammariksi, kunhan poistumisturvallisuudesta muistetaan huolehtia.
Emilia ja Pekka Saatsi