Edellinen kirjoituksemme käsitteli huoneen rakentamista vintille, keskittyen riittävään korkeuteen sekä ilmanvaihtokysymyksiin. Tässä kirjoituksessa käsittelemme kahta seuraavaa huomioitavaa asiaa: vinttihuoneiden lämmöneristeitä ja vesikatteen alapinnan tuuletusta.
3. Lämmöneristeet
Erityisesti puutaloissa on syytä harkita tarkoin lämmöneristeiden ja muiden rakennusosien materiaalia. Uuden yläpohjan lämmöneristekerroksen on oltava riittävän paksu. Lämmön siirtyminen ohuen eristeen lävitse kesällä kuumentaa asuinhuoneet epämiellyttäviksi, ja talvella katoilta roikkuvat jääpuikot. Suosittelemme hengittävien materiaalien, kuten pellavan ja lampaanvillaeristeiden käyttämistä. Kutterinpuru toimii hyvin vaakasuoralla yläpohjan osuudella. Uretaanieristeillä voisi selvitä ohuemmilla eristekerroksilla. Uretaani ei kuitenkaan hengeltään eikä teknisiltä ominaisuuksiltaan sovi parhaalla mahdollisella tavalla vanhaan puurakennukseen. Rakennusfysikaaliset haasteet liittyvät uusien muovisten ja vanhojen orgaanisten eristeiden liittymiin, joihin muodostuu kosteuskapasiteetiltaan ja kosteustekniseltä toiminnaaltaan toisistaan poikkeavien rakenteiden rajapintoja. Lisäksi materiaalipaletin laajentaminen herättää kysymyksiä hybridirakenteen kestävyydestä ja korjattavuudesta ja nostaa ratkaistavaksi myös muovisten materiaalien sisäilmapäästöt, kierrätettävyyden ja ekologisuuden. Ja siinä ikävässä tapauksessa, jos korjattu rakennus palaa, synnyttävät uretaanieristeet erittäin myrkyllisiä palokaasuja.
4. Vesikatteen alapinnan tuuletus
Vesikatteen alapinnan tuuletus on varmistettava. Erityinen huomio on kiinnitettävä vinoihin yläpohjiin. Tuuletusväliksi suositellaan 100mm, mutta sen on oltava vähintään 50mm. Käytännössä lämmöneriste tulee kokonaan, tai ainakin suurimmalta osin kattotuolityypistä riippuen, kattotuolin selkäpuiden alapinnan alle, mikä madaltaa ja pienentää huonetilaa. Korvausilmaa on järjestettävä räystäältä, ja kitapuiden yläpuolelle jäävä poikkileikkaukseltaan kolmiomainen tuulettuva tila on tuuletettava rakennuksen päätyihin asennettavien säleikköjen kautta.
Emme suosittele ratkaisua, jossa vino yläpohja viedään kaksilappeisena, vesikaton suuntaisena harjalle asti. Kyseinen ratkaisu ei nimittäin koskaan tuuletu riittävästi, ellei harjalle tehdä näyttävää rivistöä alipainetuulettimia, korotettua tuulettuvaa harjaa tai vastaavaa arkkitehtonista viritelmää. Jos sisätilan ilmeen kannalta halutaan vaikutelma vesikaton suuntaisesta sisäkatosta, on mahdollista tehdä yläpohja loivempaan kulmaan kuin vesikatto, jolloin niiden väliin muodostuu päädyistä tuulettuva tila.
Kirjoitussarjamme kolmannessa osassa käsittelemme vinttihuoneiden ikkunoita ja paloturvallisuutta sekä vesikatteen alapinnan tuuletusta ja toivomme kesähuoneiden renessanssia.
Emilia ja Pekka Saatsi