Rakentamistavat ja -määräykset ovat muuttuneet huolestuttavaan ja kestämättömään suuntaan. Tekniset monikerrosrakenteet, koneellinen ilmanvaihto, virhealttiit ratkaisut ja kemikalisaatio ovat esimerkkejä kertakäyttökulttuurista. Määräysten tukemana toteutetaan rakennuksia, jotka ovat 30-50 vuoden ikäisinä purkukunnossa, elleivät ole jo aiemmin todettu käyttökelvottomiksi kosteus-, home- ja sisäilmaongelmien takia. Energiatehokkuutta ylikorostava, tekninen rakennustapa johtaa kosteus- ja homeriskien lisääntymiseen mutta ei välttämättä energiankulutuksen pienenemiseen. Ilmastonmuutos lisää rakenteiden kosteusteknisiä riskejä entisestään. Vaikeasti kierrätettävien purettujen rakennusmateriaalien, kuten muovipohjaisten eristeiden, päätyminen jätteeksi ei ole kestävää – puhumattakaan vaikkapa sementin energiaintensiivisen valmistusprosessin ympäristökuormituksesta.
Miten pitäisi rakentaa, ongelmien välttämiseksi? Onko lähdettävä kirveen kanssa honkametsään ja puukko vyöllä tuohenkiskontaan? Sekin on mahdollista, mutta terveellinen ja kestäminen rakentaminen onnistuu myös nykyaikaisella tavalla ja nykyisten rakentamismääräysten puitteissa. Myös energiatehokkuus on toteutettavissa turvallisesti: hengittävin massiivirakentein. Luonnonvarojen kestävän käytön kannalta olennaista on, että rakennukset kestävät hyvässä kunnossa ja käytössä mahdollisimman pitkään, satoja vuosia. Esitämme seuraavassa kuuden kohdan ohjelman, jota noudattamalla rakennetaan tulevaisuuden kestävät, terveelliset ja kauniit talot.
1. Hengittävä massiivirakenne
Hengittävät massiivirakenteet, kuten perinteiset hirsitalot ja täystiilestä muuratut kerrostalot, ovat osoittaneet kestävyytensä vuosisatojen ankarassa testissä. Vanha Porvoo ja Helsingin Kruununhaka ovat esimerkkejä kaupunginosista, joiden keskeinen rakennuskanta on vanhaa, ja jolle voidaan huoleti luvata useiden satojen vuosien tulevaisuus. Mitä tarkoittaa hengittävä massiivirakenne? Yksinkertaisesti: rakennetta, jossa toteutuvat samanaikaisesti molemmat ominaisuudet: hengittävyys ja massiivisuus. Olemme aiemmin kirjoittaneet blogissamme hengittävyydestä ja massiivirakenteista.
Perinteisten hengittävien massiivirakenteiden lisäksi on saatavilla teollisesti valmistettuja tuotteita, kuten kennotiiliharkkoja ja liimattomia, mekaanisesti yhteen liitettyjä massiivipuuelementtejä. Näiden ratkaisujen etuna perinteisiin verrattuna on, että niillä voidaan toteuttaa paksuja, energiatehokkaita ja silti kosteusturvallisia seiniä kustannustehokkaasti.
Hengittävän massiivirakenteen toimivuus edellyttää, että ajatus viedään loppuun asti. Hengittävyys voidaan helposti pilata käyttämällä esimerkiksi muovimaaleja tai muita synteettisiä pinnoitteita. Massiivisten rakenteiden hyvät ominaisuudet menetetään, jos niitä lisäeristetään sellu-, mineraali- tai millä tahansa muulla villalla tai muulla lämmöneristeellä.
2. Painovoimainen ilmanvaihto
Painovoimainen ilmanvaihto on kestävä, luonnollinen ja koeteltu tapa huolehtia rakennusten ilmanvaihdosta. Ilmanvaihto tarkoittaa rakennuksen sisäilman poistamista ja korvaamista raikkaalla ulkoilmalla. Painovoimaisessa ilmanvaihdossa tämä tapahtuu luonnonlakien, ei koneiden avustuksella. Lämmin ilma nousee ylös ja viileä laskeutuu alas. Ilman virtauksen saavat aikaan sisä- ja ulkoilman lämpötilaerot, poistoilmahormin korkeus sekä tuulen vaikutus. Painovoimainen ilmanvaihto ei tarkoita sitä, että ilma kulkisi hallitsemattomasti, tai että kone vain jätettäisiin kytkemättä päälle. Päinvastoin, kyseessä on hienoviritteinen järjestelmä, joka on suunniteltava ja toteutettava ammattitaitoisesti. Korvausilma otetaan hallitusti ulkoseinän räppänöistä. Poistoilman reitteinä toimivat muuratut hormistot ja niiden yhteydessä mahdollisesti olevat tulisijat. Painovoimainen ilmanvaihto ei kuluta sähköä, ja sen elinkaari on yhtä pitkä kuin muurattujen rakenteiden – hyvin huollettuna helposti sata vuotta, pitempäänkin. Voit lukea kaikki painovoimaista ilmanvaihtoa käsittelevät kirjoituksemme täältä.
Seuraavat neljä oppia voit lukea kirjoitussarjamme toisesta osasta.
Emilia ja Pekka Saatsi