Tässä kirjoituksessa kerrotaan, mikä on rakennushistoriaselvitys eli RHS, ja mitä hyötyä siitä voi olla.
Mikä on rakennushistoriaselvitys? Entä rakennushistoriallinen selvitys?
Rakennushistoriaselvityksessä tutkitaan rakennuskohteen historiaa, suunnittelu- ja muutosvaiheita ja nykytilaa. Se on talon tarina helppolukuiseksi, havainnollistavaksi ja innostavaksi koottuna. Selvitykseen on koostettu arkisto- ja kenttätöiden perusteella oleellinen tieto rakennuksesta ja sen lähiympäristöstä. Hyvä RHS antaa kokonaiskuvan rakennuksen vaiheista. Lisäksi rakennushistoriaselvitys kuvailee rakennuksen mahdollisimman objektiivisesti sen nykytilassa. Johtopäätökset kuten arvottaminen on selvästi erotettu omaksi osiokseen. Rakennushistoriaselvityksestä käytetään myös nimitystä rakennushistoriallinen selvitys, ne ovat synonyymejä.
Mihin rakennushistoriaselvitystä tarvitaan?
Rakennushistoriaselvitys auttaa ymmärtämään rakennusta syvällisesti ja tuntemaan sen historiaa sekä kerrostumia. Se liittää kohteen osaksi kulttuurissa tapahtuneita ilmiöitä. Rakennushistoriaselvitys on apuväline korjaus- ja muutossuunnitteluun, kaavoitukseen ja suojelutavoitteiden määrittelyyn ja sitä kautta rakennuksen tunnistettujen arvojen säilyttämiseen. Huolella laadittu RHS palvelee suunnittelijoita auttamalla rakennuksen luennassa. Se toimii omistajan ja suunnittelijoiden lisäksi tietolähteenä myös korjaustyön toteuttajalle ja laajemminkin rakennusperinnöstä kiinnostuneille.
Milloin rakennushistoriaselvitystä tarvitaan?
Rakennukseen tai joskus sen välittömään lähiympäristöön kohdistuva muutostarve on tavallinen tilanne RHS-hankkeen käynnistämiselle. Tilaajan työhön osoittamat resurssit, rakennuksen ikä ja muutosvaiheiden määrä vaikuttavat selvityksen laajuuteen. Hankkeessa on usein hyödyllistä, että RHS on laadittu mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, ennen muutos- ja korjaussuunnitteluun ryhtymistä. Joskus selvitys laaditaan rakennuksen dokumentoimiseksi ja arvottamiseksi ennen purkamista.
Rakennushistoriaselvitys auttaa viranomaisia ja rakennuksen omistajaa suojelutavoitteiden määrittelyssä. Kun rakennuksen arvot on tunnistettu ja mahdollisesti järjestetty on niiden säilyttäminen päätöksenteon, korjaussuunnittelun ja toteutuksen kannalta helpompaa. Rakennushistoriaselvitys auttaa kokonaisuuden hahmottamisessa ja mielessä pitämisessä.
Tilaajan kannalta käytettävyys on olennainen osa rakennushistoriaselvitystä. Kun on tiedossa, minkä vuoksi selvitykseen ryhdyttiin, voidaan RHS laatia niin, että se palvelee parhaiten selvityksen jälkeen alkavaa prosessia. Selvityksen tulee tarjota käyttäjän tarvitsema tieto ja vastata tilaajan sille asettamiin käyttötarkoituksiin. Selvityksen tekstin jäsentelyllä ja ulkoasulla vaikutetaan käytettävyyteen, kiinnostavuuteen, houkuttelevuuteen ja siihen kuinka vaivattomasti tarvittava tieto on löydettävissä.
Miten rakennushistoriaselvitys palvelee minun rakennustani?
Opi tuntemaan rakennuksesi, voisi olla rakennushistoriaselvityksen ydin. Selvityksen merkittävin käyttötarkoitus on sen avulla tunnistettujen arvojen välittäminen kaikkeen rakennusta koskevaan päätöksentekoon. Päätös arvojen säilyttämisestä tai joissain tapauksessa niistä luopumisesta voidaan tehdä perustellen vain niiden tunnistamisen jälkeen.
Rakennushistoriaselvitys voi palvella korjaustyön suunnittelun lisäksi toteuttajia ja käyttäjiä. Vaikka koko työmaan henkilökunta ei kahlaisi lävitse raporttia, on siinä tiivistetysti tuotu esiin ne arvot, joita työmaan tulee vaalia. Työmaan aloituksen yhteydessä voi rakennushistoriaselvityksen laatija esitellä sisällön tekijöille, mutta työmaan aikanakin tulee toteuttajilla olla selkeä ”huoneentaulu” asioista, jotka tässä kohteessa ovat ainutlaatuisia. Hyvästä rakennushistoriaselvityksestä tällaisen saa helposti.
Jos kyseessä on rakennus, johon on tehty runsaasti korjaustöitä ja käsillä on taas laaja peruskorjaus, on rakennushistoriaselvitys luonteva paikka koota lähtötiedoiksi aiemmat suunnitelmavaiheet, joista on hyötyä tulevan hankkeen suunnittelussa ja toteutuksessa. Lähtökohdat vaikuttavat aina rakennushistoriaselvityksen sisältöön. Tilaaja määrittelee selvityksen painopisteen.
Mitä rakennushistoriaselvitys sisältää?
Selvitykseen vaikuttavat kohteen kokonaisuus, rakennuksen ikä ja käyttöhistoria ja taustalla oleva hanke, jonka tarpeisiin rakennushistoriaselvitystä laaditaan. Tilaajan tavoitteet, tuleva käyttötarkoitus, resurssit ja aikataulu sekä kohteesta olemassa olevien aineistojen olemassaolo ja saatavuus vaikuttavat työn sisältöön. Asemakaavallinen suojelutavoite tai laaja peruskorjaus ovat hyvin erilaisia lähtökohtia rakennushistoriaselvityksen laatimiselle.
Rakennushistoriaselvityksestä löytyvät työn lähtökohdat, eli miksi rakennushistoriaselvitys on laadittu, suunnittelija- ja laajuustiedot, oleelliset arkistotiedot ja tieto siitä mitä eri arkistoista löytyy. Lisäksi rakennushistoriaselvitys sisältää rakennusinventoinnin, nykytilan kuvauksen, jossa on kuvailtu rakennuksen arkkitehtuuria, rakennusosia, tilaratkaisuja, rakenteita ja talotekniikkaa. Rakennuksen suhde maisemaan ja muuhun rakennettuun ympäristöön on osa rakennushistoriaselvitystä. Laajemmat ympäristöä koskevat inventoinnit tai selvitykset ovat erillisiä tutkimuksia.
Koska tavoitteena on antaa yleiskuva rakennuksen historiasta, on yritettävä löytää siihen kohdistuneet muutokset tai säilyneisyys ja näiden ominaisuuksien näkyminen rakennuksessa. Eri aikakausien kerrostumat on usein havainnollisinta esittää pohjapiirustuksessa tai muussa sopivassa kaavioissa. Eri aikakausia ei arvoteta kuvailevassa tekstissä. Kohteen iästä, muutosvaiheista, laajuudesta ja työlle asetetuista tavoitteista riippuen selvitykseen voidaan kerätä yksityiskohtaista tietoa, tai kuvata rakennusta ja sen käyttöhistoriaa yleisemmin.
Käyttöhistorian tutkimus voi kohteesta riippuen olla tärkeässä osassa rakennushistoriaselvitystä. Aikaisempi käyttötapa tai aiempien korjausten ajankohta voi määritellä tulevia tutkimustarpeita, kuten haitta-ainekartoituksen tarvetta. Rakennushistoriaselvityksen avulla voidaan määritellä muitakin lisäselvitystarpeita korjaussuunnittelun tarpeisiin. Lisäselvityksiä voivat olla väri- tai pintatutkimus, rakenteiden selvittäminen tai kuntotutkimus, jotka eivät yleensä kuulu rakennushistoriaselvitykseen, mutta jotka voidaan siihen liittää.
Työn yhteenveto ja johtopäätökset kiteyttävät sisällön ja antavat vapautta myös työn tekijälle syntyneiden näkemysten esittämiselle.
Rakennushistoriaselvityksen työvaiheet pähkinänkuoressa
Rakennushistoriaselvityksen laatimisen vaiheet ovat yksinkertaistettuna seuraavat: kohteeseen tutustuminen, ohjausryhmän kanssa käytävät neuvottelut suuntaviivoista, arkistotyö, rakennuksen dokumentointi kentällä havainnoiden, mahdollisesti mitaten ja analysoiden sekä arkistolähteiden ja nykytilan vertailu ja synteesi. Saadut tiedot koostetaan raportiksi kirjoittaen ja kuvilla ja kaavioilla havainnollistaen. Tällä työvaiheella on suuri merkitys raportin havainnollisuuden ja käytettävyyden kannalta. Hyvin koostetusta raportista tieto löytyy vaivattomasti. Tiedon koostaminen raportiksi on kerätyn tiedon analysointia, tulkintaa ja synteesiä.
Tiedon arvo
Tekijän on pyrittävä olemaan objektiivinen tarkastelija. Arvostukset nousevat silti väistämättä esiin arkistomateriaalin sekä valitun näkökulman rajauksina sekä työn sanoituksen valintoina. Mielestäni asiantuntija, joka on perehtynyt rakennukseen syvällisesti, on velvollinen antautumaan kohteen arvoasetelmien luomiseen ja arvostusten perustelemiseen. Parhaimmillaan arvojen työstäminen tehdään monialaisessa ryhmässä työn loppupuolella. Ryhmässä on hyvä olla mukana omistaja tai hänen edustajansa, suojelusta vastaavia viranomaisia ja mahdollisesti myös päätöksentekijöitä. On hedelmällistä ja dokumentoinnin kannalta tärkeää, että tämä prosessi on perusteluineen kirjattu ylös, ja rakennushistoriaselvitys on sille luonteva paikka. Arvot ovat aina sidonnaisia aikaan ja ympäröivään todellisuuteen. Arvostusten kirjaaminen ylös auttaa tulevaisuudessa tutkijoita näkemään tehtyjen valintojen taakse. Tällöin myös ne tahot, joita varten työtä ei ensisijaisesti ole laadittu, voivat arvioida tehtyjä valintoja.
Rakennushistoriaselvitys on tärkeä dokumentti peruskorjaushankkeeseen tai restaurointisuunnitteluun ryhdyttäessä. Selvitys on antoisa, mikäli siihen on lisätty arvotusosuus, jossa punnitaan rakennuksen suhdetta esimerkiksi sen tyypillisyyteen, harvinaisuuteen, ikään, rakennustekniikkaan, kulttuurihistoriaan tai muihin arvoihin nähden. Nämä erityispiirteet tuottavat rakennukselle myös taloudellista arvoa. Hyvä rakennushistoriaselvitys auttaa omistajaa korjausvaihtoehtojen valinnassa.
Korjaustyön jälkeen tarvitaan opas hyvään ylläpitoon
Perinteinen ajatus on, että selvitystyöhetkeen sidottu rakennushistoriaselvitys ”vanhenee” korjaustyön jälkeen. Rakennushistoriaselvitykseen koottu tieto säilyy, ja korjaustyötä palvelleet arvot voidaan rakennushistoriaselvityksen avulla välittää eteenpäin myös kiinteistön käyttö- ja huolto-ohjeeseen. Tähän aiheeseen palaamme blogissamme myöhemmin. Käyttäjien ja huolto- sekä puhtaanapitohenkilöstön tulisi olla selvillä rakennuksen arvoista, materiaalien autenttisuudesta ja historiallisesta arvosta, sekä kestävyydestä ja huollosta. Käsityönä tehty pintojen kunnostus, muu vaaliminen tai hyvän sisäilman takaavat materiaalit valuvat hukkaan, jos puhtaanapidossa, ylläpidossa tai sisustustuotteiden valinnassa ei sitouduta suunnittelulle ja korjaustyölle asetettuihin tavoitteisiin.
Rakennushistoriaselvitystä on useassa tapauksessa hyvä jatkaa myös rakennustyön aikana. Tällöin voidaan mahdollisten purkutöiden aikana löytää esimerkiksi piilossa olleita materiaaleja, kanavistoja tai värejä. Näistä voidaan koostaa omat osuutensa, esimerkiksi väri- ja pintatutkimus.
Työmaan aikainen dokumentointi palvelee tutkimusta ja seuraavia korjauksia. Tällainen korjaus-, konservointi-, tai restaurointiraportti ei kuulu RHS:ään vaan on siitä erillinen raportti.
Kun rakennushistoriaselvitystä hyödynnetään täysimääräisesti, se palvelee osana säilyttämisen hallintasuunnitelmaa tai toimii hyvänä työvälineenä sellaisen laatimiseen. Säilyttämisen hallintasuunnitelma on työkalu rakennuksen säilyttävään korjaamiseen ja ylläpitoon.
Rakennushistoriaselvityksen laatimisessa tarvitaan monipuolista osaamista. Maiseman, rakenteiden, arkkitehtuurin, pintakäsittelyiden, tapettien ja monen muun osatekijän tuntemus on välttämätöntä, kohteesta riippuen. Työryhmässä hyötyä on niin arkkitehtien, maisema-arkkitehtien kuin konservaattoreidenkin osaamisesta. Olemme toimistossamme laatineet useita rakennushistoriaselvityksiä, joista joihinkin voit tutustua täällä.
Emilia Saatsi